Digipeikko ei anna infrankaan uinua
Suomi on noussut lyhyessä ajassa parrasvaloihin liikenteen digitalisaation suunnannäyttäjänä. Ilmiö on käynnissä maailmanlaajuisesti, ja se tarkoittaa 10 000 miljardin euron vuosimarkkinan uudelleenjakoa. Kehtaan väittää, että Suomella olisi tässä pelissä monta ässää hihassa. Ne pitää nyt vaan kaivaa hihasta peliin.
Digitalisaatio etenee eri aloilla hyvin samanlaisella logiikalla: Ensin todetaan, ettei tämä internetjuttu vaikuta meidän alaamme lainkaan. Seuraavaksi kaikki näkevät digitalisaation olevan hyvä lisä tai tehostaja nykyiseen bisnekseen. Riittävän kypsässä vaiheessa paikalle tulevat uudet toimijat, jotka eivät noudatakaan nykyisiä rakenteita ja ne mullistavat koko toimialan pelisäännöt. Näitä ovat esimerkiksi Applet, Zalandot, Googlet tai Überit. Liikenne on nyt vaiheessa, jossa ensimmäiset pelinrikkojat ovat kentällä.
Avainasemassa ovat eri palvelujen helppokäyttöisyys ja yhdisteltävyys. Jo tällä hetkellä moni hankkii esimerkiksi puhelinpalvelunsa, musiikkinsa ja lomamatkansa vastaavana ”all inclusive” -palveluna yksikköpohjaisen hinnoittelun sijaan. Liikkumispalveluja voitaisiin hyvin tarjota vastaavana kiinteähintaisena ”ovelta ovelle” -palvelukokonaisuutena. Suomessa kehitetty MaaS (Mobility as a Service), eli liikkuminen palveluna –konsepti, on nostettu maailmalla yhdeksi merkittävimmistä alaa muuttavista ilmiöistä.
Miksi Suomella olisi tässä sen kummempia saumoja? Tämän muutoksen tekevät juuri ne samat itc-osaajat, joita meillä on Suomessa tarjolla. Meillä ymmärretään laajasti mobiilimaailmasta tutut liiketoimintamallit, jotka nyt muuttavat tietoliikenteen sijaan sitä fyysistä liikennettä. Meillä ei myöskään ole suunnatonta vientiteollisuutta, jolla olisi mullistuksessa jotain hävittävää. Päinvastoin, Suomen vaihtotase liikenteen osalta on kauheaa katsottavaa.
Meillä tiedettäisiin vielä mitä tehdä. Suomen pitää mahdollistaa kaikki uudet megatrendit ensimmäisenä, jotta kotimarkkinasta voisi saada ponnahduslaudan ja jotta isot kansainväliset toimijat haluaisivat sijoittaa tuotekehitystään Suomeen. Tämän vuoksi meidän pitääkin mahdollistaa automaatio laajemmin ja nopeammin kuin muualla, tarjota hyvät toimintaedellytykset jakamistalouden tulemiselle reiluilla säännöillä, luoda pohja liikenteen teolliselle internetille ja antaa tilaa uusille palvelurakenteille ja -tarjoajille.
Kuulostaa helpolta, mutta vaatii kuitenkin niiden raskaiden päätösten tekemistä, missä nykyisille toimijoille tehdään myös epämieluisia päätöksiä.
Sampo Hietanen, toiminnanjohtaja, ITS Finland
ROTI 2015 kokoaa yhteen yli 90 asiantuntijan näkemykset Suomen rakennetun omaisuuden tilasta ja sen kehitystarpeista. Valtiolle, kunnille ja toimialalle esitetään laajalla skaalalla yli 130 suositusta.
Seuraa meitä verkossa!
https://roti2015.wordpress.com