Kuopion nykyinen voimalaitos, joka tuottaa sekä sähköä että lämpöä, on tulossa käyttöikänsä päähän. Kuopio pohtii yhdeksi vaihtoehdoksi vain kaukolämpöä tuottavaa maanalaista pienydinvoimalaa. Roope Ruhasen mielestä on mielenkiintoista olla eturintamassa alan kehityksessä Suomessa. – Nyt ei voi katsoa esimerkkiä mistään. Kuopion kokemuksista kuullaan IFME2026 konferenssissa.
–Tätä voimalaitosratkaisua mietitään paraikaa useassa suomalaisessa kaupungissa, kuten Helsingissä ja Tampereella. Nämä valmistetaan massatuotantona, ja niiden ympäristövaikutukset tiedetään, toteaa Kuopion kaupungin kaavasuunnittelija Roope Ruhanen. Massatuotanto laskee yksikkökustannuksia, ja näihin voidaan lisätä myöhemmin reaktoriyksiköitä.
Kuopion kokemuksia pienydinvoimaloiden kaavoituksesta
Kuopiossa kaavoituksessa päädyttiin teollisuusalueelle, koska sen läheisyydessä ei ole asutusta. Ydinenergialaki määrittäelee suojavyöhykkeet ja varautumisalueet, jotka täytyy ottaa huomioon kaavoituksessa. 2024 määräyksiä muutettiin niin, että laitoksen tekniikka määrittää suojavyöhykkeen koon. Kaukolämmössä käyttöpaineet ja lämpötilat ovat pienemmät, ja siten turvallisemmat.
Maanalaiseen laitokseen tarvitaan kallioperää, ja sen täytyy olla soveltuvaa. – Varmuuden vuoksi tutkimme kaavoituksessa kahta paikkaa. Asemakaavoituksen tavoitteena on mahdollistaa sijoitus molemmille alueille, jos myöhemmin ilmenisikin, että paikka ei ole soveltuva. – Nyt kun mahdollistetaan kahteen paikkaan, niin täytyy miettiä, että ei-valittu alue täytyy voida käyttää johonkin muuhun järkevään käyttöön, kuten perinteinen kaukolämmön varavoimalaitos tai vaikka aurinkovoimala.
Kaavoituksessa laitokselle on varattu tilaa kaiken kaikkiaan 10 hehtaaria, sillä aluelle tarvitaan hissikuiluja ja varastorakennuksia, sekä ajoluolastossakin tarvitaan tilaa. Alue pitää pystyä aitaamaan, ja reaktorirakennuksen täytyy olla törmäyksen kestävä. Viereen ei saa tulla herkkiä toimintoja kuten asuntoja. Nyt toisella suunnitellulla paikalla on louhos, joten se on valmiiksi avara, mutta toki alueella voi olla kasvillisuutta.
Laitoksen toiminnan asettamat rajoitukset
Laitoksen käyttämä polttoaine laitoksen elinkaaren aikana, eli noin 60 vuotena, vie tilaa vain noin kaksi parkkiruutua eli isoa varastointitilaa ei tarvitse miettiä kaavoituksessa. Saman energiamäärän tuottamiseen tarvittaisiin esimerkiksi 12 miljoonaa barrelia öljyä eli noin 1,9 miljardia litraa tai 10 miljoonaa kuutiota puuta.
Polttoainekuljetukset eivät ole ongelma, mutta kaksi eri reittiä täytyy tontilla olla olemassa. Kaukolämmöntuotannossa jäähdytysvesikään ei ole tuotannossa ongelma.
Mutta miten saadaan laitos kytkettyä kaukölämpöverkostoon? Roope Ruhanen havainnoi, että verkosto toimii kuten verisuonisto. Mitä kauemmas mennään lähteestä, niin sitä pienemmäksi putket muuttuvat. Kuopion tapauksessa siirtoa on ajateltu tehtäväksi kätevimmin vesistöä pitkin. Putket eristetään, ettei lämmitettäisi vesistöä. – Viat on tosin vaikeampi korjata, jos putket kulkevat järven pohjassa.
Pienydinvoimalan rakentamista ei ole Kuopiossa vielä päätetty, muitakin vaihtoehtoja on mietitty. Kuntalaisten osallistaminen suunnitteluun on Kuopiossa ollut monivaiheista. Tiedotus ollut hyvää, joten kuntalaiset ovat voineet perehtyä asiaan. Suhtautuminen on ollut suhteellisen myönteistä, 70-75 % suhtautui asiaan myönteisesti viime vuonna.
