–Olen erittäin iloinen, että kuntatekniikan opinnäytetyön palkinnon voittaa markkinoinnin opiskelija, totesi palkinnon voittanut Maija Korpi-Filppula. Olen kiinnostunut kaupunkisuunnittelusta, ja mielestäni hyvään suunnitteluun tarvitaan monialaisesti tekijöitä mukaan. Maija Korpi-Filppula esitteli opinnäytetyötään Finlandia-talolla IFME 2026-konferenssissa.
SKTY jakoi perinteisesti palkinnon parhaasta opinnäytetyöstä Kuntatekniikan päivillä, jotka tänä vuonna pidettiin IFME 2026 kansainvälisen kuntatekniikan konferenssin yhteydessä Finlandia-talolla viime viikolla. Palkinnon voitti Turun yliopistossa pääaineenaan markkinointia opiskeleva Maija Korpi-Filppula opinnäytetyöllään: Customer experience management in urban development planning: Applying customer journey thinking in the Pirkkala–Linnainmaa tramway project.
Englanninkielinen esitys ei Korpi-Filppulaa erityisesti jännittänyt, vaikka tilaisuus itse olikin tähänastisista kokemuksista suurin. Session puheenjohtaja Pieter Wiekeraad Alankomaista (pääkuva) kehui esitystä. Hän nosti myös esille monialaisen suunnittelun tärkeyden. – Se, että kuntatekniikan yhdistys valitsee markkinoinnin opiskelijan opinnäytetyön, kertoo suomalaisen kuntatekniikan edistyksellisyydestä.
Maija Korpi-Filppula palkittiin Helsingin kaupungin vastaanotolla kaupungintalolla tiistaina 9.6. Palkintoa olivat luovuttamassa SKTYn hallituksen pj Kari Pudas, Scott D. Grayson IFMEstä sekä SKTY toiminnanjohtaja Ville Alatyppö.
Palkintoraha 3000 euroa tulee Korpi-Filppulalle tarpeeseen, sillä kesätöitä ei ole löytynyt hakemisesta huolimatta. Korpi-Filppula valmistuu parin kuukauden kuluttua, ja hän kokikin IFME2026-konferenssin myös hyvänä mahdollisuutena luoda kontakteja alan ihmisiin.
Maija Korpi-Filppula kertoo, että hänen kiinnostuksensa aiheeseen kumpuaa kaupunkikehityksen ja asiakaskokemuksen yhdistämisestä. Suurista kaupunkihankkeista käydään usein keskustelua paitsi kustannusten myös arjen toimivuuden ja käytettävyyden näkökulmasta. Esimerkiksi Turun Logomon silta ja Helsingin Kalasataman Redi ovat herättäneet keskustelua siitä, miten rakenteet lopulta palvelevat käyttäjien arkea.
– Tätä kautta kiinnostuin siitä, miten kaupunkitilaa ja suuria kehityshankkeita suunnitellaan suhteessa käyttäjien arkeen, ja erityisesti siitä, miten asukkaiden näkökulmaa huomioidaan hankkeiden osallistamisessa ja suunnitteluprosesseissa. Kiinnostus korostui etenkin siksi, että keskeiset suunnitteluratkaisut ovat usein pysyviä ja vaikuttavat arkeen pitkälle tulevaisuuteen.
– Markkinoinnin opiskelijana minua kiinnosti tarkastella, miten asiakaskokemuksen ja asiakaspolkuajattelun näkökulmia voitaisiin soveltaa kaupunkikehityshankkeiden osallistamiseen. Kaupunkikehityshankkeet ovat perinteisesti olleet enemmän teknisen suunnittelun ja insinööritiedon aluetta, jossa käyttäjäkokemusta ei aina tarkastella yhtä systemaattisesti kuin palveluympäristöissä.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena Pirkkala–Linnainmaa-raitiotiehankkeesta. Aineistona käytettiin hankkeen osallistamismateriaaleja, joiden avulla tarkasteltiin osallistamisen rakentumista ja sidosryhmien huomioimista.
Tulokset osoittavat, että asiakaspolkuajattelu auttaa jäsentämään osallistamista sekä organisaation prosessina että asukkaiden arjen kokemuksena. Hankeorganisaation näkökulma on vaiheittainen ja prosessikeskeinen, kun taas asukkaiden kokemus on katkonainen ja arkeen sidottu.
Keskeinen havainto on, että osallistaminen ei näyttäydy yhtenäisenä prosessikokemuksena, vaan se rakentuu eri tavoin riippuen asukkaiden arjen lähtökohdista. Asiakaspolkuajattelu tuo esiin osallistamisen monitasoisuuden erityisesti saavutettavuuden, ajoituksen ja toimijuuden näkökulmasta.
Nämä tekijät selittävät osaltaan sitä, miksi samat osallistumisen mahdollisuudet näyttäytyvät eri ihmisille eri tavoin. Näin asiakaspolkuajattelu täydentää perinteistä prosessiajattelua asiakaskeskeisemmällä näkökulmalla. – Se tarjoaa välineen tunnistaa osallistamisen kriittisiä kohtia ja kehittää asukaslähtöisempiä toimintatapoja kaupunkihankkeissa. Se ei itsessään ratkaise osallistamisen haasteita, mutta auttaa tekemään niitä näkyviksi ja jäsennettäviksi. Systemaattinen asukasymmärryksen kerääminen voi edelleen tukea osallistumisen kohdentamista, viestinnän kehittämistä ja sellaisten prosessien suunnittelua, jotka vastaavat paremmin arjen todellisuutta.
