ROTI 2019 nosti digitaalisten ratkaisujen osalta esiin ekosysteemien tukemisen, koska ekosysteemit ovat tulevaisuuden kasvualusta. Termillä tarkoitetaan verkostomaista toimintaa, jossa verkoston toimijat muodostavat yhdessä kokonaisuuden. Ekosysteemit rakentuvat yleisesti tietyn yrityksen, teknologian, palvelun tai tuotteen ympärille. Kullakin verkostoon liittyvällä taholla on oma vahvuutensa, joka täydentää kokonaisuutta.

KIRA-digi-ohjelma toi suomalaiseen rakennusalan kehittymiseen merkittävän piristysruiskeen. Keskeinen lisäarvo syntyi uusien yhteistyöverkostojen muodostumisesta ja olemassa olevien yhteyksien tiivistymisestä.

Kokeilumielessä tehdyt kehityssprintit näyttävät hienoilta ja osoittavat potentiaalisen hyödyn. Kokeilut saavat asioita kuitenkaan harvoin tuotantovalmiiksi saakka. Päätös tuotannolliselle tasolle viemisestä edellyttää selkeitä päätöksiä sekä sitoumuksia. Digisprinttien jälkeen edessä voikin olla varsinaista digitarpomista ennen kuin lopputulos on tuotantokäytössä oleva ratkaisu tai palvelu.

Olen saanut seurata läheltä erään teollisuuden toimijan digikehitystä, johon yrityksen johto on sitoutunut vahvasti. Tuotantovastuualueiden avainhenkilöt ovat olleet tiiviisti mukana priorisoimassa, mitä osa-aluetta kehitetään. Kehitykselle on asetettu mahdollisimman konkreettinen ja helposti mitattava tavoite. Sen saavuttamiseksi on luotu roadmap, jossa on kuvattu, kuinka eteneminen tapahtuu osaratkaisujen kokeilujen kautta.

Osaratkaisujen kokeilut on sijoitettu osaksi normaalia toimintaa esimerkiksi opinnäytetöitä hyödyntäen. Systemaattinen kehitysprojekti on käynnistetty heti, kun kokeilu on osoittautunut toimivaksi ja kannattavaksi. Jokaisessa vaiheessa kaikille sidosryhmille on kommunikoitu mahdollisimman konkreettisesti kehitysaskelista, unohtamatta koulutusta uuteen toimintatapaan sekä muutosjohtamista.

Vaikka tällainen toimintatapa on osoittautunut hyväksi, ja toimisi monessa muussakin hankkeessa, tyypillinen rakennusalan toimijan kommentti on varsin sarkastinen: ”Entä resurssien niukkuus ja hankkeiden erityispiirteet?”

Yksittäisen toimijan resurssit ovat ymmärrettävästi rajalliset. Mutta muuttuisiko tilanne, jos kehitystoimet tehtäisiin verkostossa, jossa jokainen keskittyy omaan vahvuuteensa? Silloin työ tehtäisiin yhdessä, rakentaen yhteistä ratkaisua tai palvelua. Muuttuisiko tilanne edelleen, jos työ tehtäisiin useassa projektissa, pieninä palasina niin, että kehitystoimet voitaisiin sovittaa osaksi normaalia toimintaa?

Kuulen edelleen vastalauseita, mutta rohkenen haastaa. Rakennusalan edustajilla on luontaisesti erittäin hyvä osaaminen sekä kokemus kokonaisuuksien hallinnasta, verkostoissa toimimisesta ja isojen osa-alueiden pilkkomisesta pienempiin osiin. Tämä kattaa niin suunnittelun, rakentamisen kuin käytön ja ylläpidon.

Miksi emme käyttäisi tätä toimialaan tiiviisti liittyvää ekosysteemiosaamista myös digitaalisten ratkaisujen kehittämisessä?

Mikko Hyytinen

Liiketoiminnan kehitysjohtaja, Pöyry Finland Oy, ROTI 2019 Digitaaliset ratkaisut -paneelin puheenjohtaja

 

ROTI 2019 kokoaa yhteen yli 100 asiantuntijan näkemykset Suomen rakennetun omaisuuden tilasta ja sen kehitystarpeista.

Seuraa meitä verkossa!

www.roti.fi
www.facebook.com/roti2019/
https://twitter.com/roti2019

 

 

 

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *