Avainsanoina tutkittu tieto ja avoin dialogi

Elämänympäristömme läpileikkaavia muutosvoimia on paljon: ilmastonmuutos ja resurssien niukkuus, teknologian murros ja digitalisaatio, alustatalous ja palvelullistuminen, työn murros, globalisaation uudet muodot, moninaistuvat elämäntavat ja arvot, eriarvoistuminen, kaupungistuminen, muuttoliike ja työvoiman liikkuvuus, ikääntyminen ja huoltosuhde.

Uusi Uusimaa-ohjelma hakee hyvinvointia työn ja teknologian murroksessa, uutta työtä ja hyvää tuottavaa liiketoimintaa, samoin kuin monimuotoista elinympäristöä ja ilmastonmuutokseen vastaamista. Sitä on valmisteltu kuntien, valtion viranomaisten ja alueen toimijoiden yhteistyönä, pohjautuen pitkälti vuodenvaihteessa valmistuneeseen Uudenmaan tulevaisuustarkasteluun. Tämä ulottuu vuoteen 2050 ja ottaa suuntaa kestävän kehityksen mukaisesti. Tiede, taide ja teknologia ovat ihmistä varten ja asiat toteutetaan yhdessä, kumppanuuksien ja uusien toimintamallien avulla.

Uudenmaan alueen kansallinen merkitys on suuri – yli kolmannes Suomen BKT:sta tuotetaan Uudellamaalla ja melkein joka kolmas suomalainen on uusmaalainen. Uusimaa on asukastiheydeltään eurooppalaista tasoa. Helsinki ympäristöineen on yksi Euroopan nopeimmin kasvavista kaupunkiseuduista. Pääkaupunkiseutu ja keskinen Uusimaa kasvavat sekä luonnollisen väestönkasvun että muuttovoiton ansiosta.

Uusimaa onkin koko Suomen taloudellinen veturi ja logistinen linkki kansainvälisille markkinoille. Voimme iloita Uudenmaan saavutettavuudesta, erityisesti lento-, mutta myös raide- ja tieyhteyksiltään. Uudellamaalla sijaitsee myös Länsisatama, joka on Suomen vilkkain ja Euroopan toiseksi vilkkain matkustajasatama Britannian Doverin jälkeen. Lentomatkustajien mielestä Helsinki-Vantaa on Pohjois-Euroopan toiseksi paras lentokenttä. Helsingin ja Tallinnan välinen liikenne kasvaa Tukholman ja Helsingin välistä liikennettä nopeammin. Ehkä jonain päivänä saamme myös sen tunnelin.

Ihmisen rakentama ympäristö kehittyy ja muuttuu koko ajan, mutta juuri nyt vauhti on suorastaan disruptiivinen, etenkin Länsimetron varrella, ja kokonaan uusien kaupunginosien syntyessä kiihtyvällä vauhdilla pääkaupunkiseudulle.

Globalisaatio, digitalisaatio ja väestönmuutokset ovat ajureita, jotka vievät kehittyneitä yhteiskuntia kohti talouden ja työn murrosta. Tämä murrosvaihe aiheuttaa myös epävarmuuden kasvamista Suomessa ja maailmalla. Uudenmaan pitää Suomen kilpailukykyisimpänä maakuntana toimia myös tässä murrosvaiheessa suunnannäyttäjänä, kun muutospaineisiin etsitään vastauksia. Millaisessa ympäristössä voimme viettää arvokkaasti vanhuutta? Millaisessa ympäristössä on hyvä kasvattaa lapsia? Millaisessa ympäristössä eletään turvallista arkea?

Tällä hetkellä Uudenmaan väestön ikärakenne on muuta maata ja Euroopan alueita edullisempi. Alle 40-vuotiaiden työikäisten osuus on Uudellamaalla erityisen korkea, joten väestöllinen huoltosuhde on periaatteessa hyvä. Tämä edellyttää kilpailukyvyn ja työllisyyden kuntoon saattamista ja turvallisen hoidon takaamista vanhuksille. Myös syntyvyys on saatava nousuun ja koulutiestä on luotava uteliaisuutta ruokkiva ja elinikäiseen oppimiseen motivoiva.

100-vuotias Suomi jatkakoon sivistyksen tiellä tästä eteenpäinkin. Monimutkaisiin asioihin pitää hakea selvyyttä tutkitun tiedon ja avoimen dialogin keinoin.

Leena Sarvaranta

ROTI 2017-hankkeen Koulutus ja kehitys -paneelin jäsen

EU-asioiden johtaja, Teknologian tutkimuskeskus VTT

Strategisen tutkimuksen neuvosto

 

ROTI 2017 kokoaa yhteen lähes 160 asiantuntijan näkemykset Suomen rakennetun omaisuuden tilasta ja sen kehitystarpeista.

Seuraa meitä verkossa!

https://roti2017.wordpress.com
www.twitter.com/ROTI2017
www.facebook.com/ROTI2017
www.roti.fi