UUTISET

Pruukinrannan asuntomessualue sijaitsee Kyrkösjärven tuntumassa. Tekojärvelle on messualueen kohdalle rakennettu hiekkaranta tekosaarineen.

Asuntomessualue rakentuu vauhdilla Seinäjoella

Ensi vuoden asuntomessualueella Seinäjoen Pruukinrannassa tontit sulautuvat ympäröivään mäntymetsään ja luonnolle ominaiset piirteet, kuten kalliot, on säilytetty alueella. 14 hehtaarin messualueelle Kyrkösjärven patovallin taakse rakennetaan 34 omakotitaloa, luhtirivitalo sekä puukerrostalo.

Rakennustyöt kolmen kilometrin päässä Seinäjoen keskustasta sijaitsevalla messualueella etenevät vauhdilla, ja monilla tonteilla on tehty jo syksyn aikana pihatöitä. Puukerrostalo Mäihän rakentaminen on alkanut maatöiden tekemisellä. Kaikkiaan messualueelle tulee runsaat 70 asuntoa.

– Pruukinrannan messualue sijaitsee luonnonkauniilla paikalla Kyrkösjärven tekojärven rannalla. Alueella on haluttu nostaa esiin myös perinteistä pohjalaista rakentamistaitoa, ja esimerkiksi yksi kortteli sisältää ainoastaan pohjalaisia kaksfooninkisia omakotitaloja, joista osa moderneja, osa perinteisempiä, Suomen Asuntomessujen toimitusjohtaja Pasi Heiskanen kertoo.

Omakotitonttien koko vaihtelee 818 neliön ja 1120 neliön välillä ja huoneistoalat ovat 124–232 neliötä. Messualueella olevista omakotitaloista 26 on puutaloja. Puukerrostalo Mäihä jatkaa perinteitä kunnioittavaa puurakentamisen teemaa. Kerrostalo rakennetaan CLT-tilaelementeistä paikanpäällä olosuhteissa, jotka vastaavat tehdasolosuhteita.

– Messuilla nähtävänä on erikokoi­- sia omakotitaloja sekä kaikkiaan viisi huoneistoa kivirakenteisessa rivitalossa ja puukerrostalossa. Esimerkiksi kivirakenteisesta pohjalaiskartanosta ja huippumodernista hirsiomakotitalosta on epätyypilliseen eteläpohjaiseen tapaan järvinäkymät. Messut tarjoaa näiden lisäksi muitakin yllätyksiä messuvieraille, kertoo projektipäällikkö Kirsi Joensuu.

Asuntomessualueen kohdalle Kyrkösjärven rantaan rakennetaan uimaranta, kaksi tekosaarta sekä nuotiopaikka. Hiekkarannan viereen tulee myös veneenlaskuluiska sekä veneiden säilytyspaikka. Kaupunkilaisten suussa ranta on jo saanut nimekseen Seinäjoen Dubai.

Rannan kruunaa 13 metriä korkea puurakenteinen näkötorni, joka palkittiin kansainvälisessä arkkitehtikilpailussa syyskuussa. Torni rakennetaan niin, että ylhäältä avautuva järvimaisema heijastuu tornin alaosassa olevaan peiliin.

Kirkkojärven koulu.

Arkkitehtuurin valtionpalkinto koulujen suunnittelijoille

Arkkitehtuurin valtionpalkinnon 2015 sai erityisesti kouluista tunnettu arkkitehtitoimisto Verstas arkkitehdit Oy. Perusteluissa sitä kiitetään poikkeuksellisen tasokkaan ja kunnianhimoisen uuden kouluarkkitehtuurin luomisesta.

– Toimiston osakkaiden läpimurtotyö, Kirkkojärven koulu ja sitä seurannut Saunalahden koulu Espoossa ovat saaneet runsaasti myös kansainvälistä huomiota. Ne ovat päivittäneet suomalaisen kouluarkkitehtuurin jo ennestään korkean tason, opetus- ja kulttuuriministeriön perusteluissa todetaan.

Verstaan arkkitehtuurin todetaan olevan uutta luovaa, mutta pohjaavan suomalaisen arkkitehtuurin parhaisiin menestystekijöihin, elävöittävään ja humaaniin suunnitteluun, joka tuo valoa ympäristöihin.

Seuraavat työt, Turun Hirvensalon koulu ja Aalto-yliopiston uusi Otaniemen kampusrakennus ovat vakiinnuttamassa toimiston kiintotähdeksi suomalaisen arkkitehtuurin taivaalle, ministeriö kehuu. Toimisto on suunnittelemassa myös hoivaympäristöjä. Se on voittanut hiljattain Lapin keskussairaalan laajennuksen suunnittelukilpailun.

Toimiston perustajaosakkaat Väinö Nikkilä, Jussi Palva, Riina Palva ja Ilkka Salminen vastaanottivat palkinnon opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasoselta, kok., 19. marraskuuta.

Rakentamisen laatuoivallus 2015 -tunnustus Järvenpään JUST-hankkeelle

Rakentamisen laatuoivallus 2015 tunnustus myönnettiin NCC Rakennuksen hankkeen JUST Järvenpään Uusi Sosiaali- ja Terveysasema Myllykulman kahdelle työntekijälle. Sen saivat allianssin projektipäällikkö Jaakko Hakala ja vastaava työnjohtaja Esa Räsänen. Palkitseminen tapahtui 2. joulukuuta järjestetyssä Laatuseminaarissa Helsingin Pörssitalossa.

− Laatu on muutakin kuin sitä, että rakennusprosessissa ei tehdä teknisiä virheitä ja noudatetaan laatuvaatimuksia. Asiakaskokemus, tilojen käytettävyys ja yhteistoiminta urakoitsijan, tilaajan ja käyttäjän kanssa kuuluvat laadun piiriin yhtä lailla, sanoo Rakennusteollisuus RT:n laatuasioista vastaava johtaja Jukka Pekkanen, joka valitsi ensimmäistä kertaa myönnetyn Rakentamisen laatuoivallus -tunnustuksen saajan.

Tunnustuksen saaneella työmaalla muun muassa tehtiin erityyppisistä vastaanotto- ja hoitotiloista mallihuoneet kalusteineen ja laitteineen ennen rakennusvaihetta. Näin tilojen tulevat käyttäjät pääsivät etukäteen testaamaan niiden toimintaa oikeissa ympäristöissä ja rakennettaviin huoneisiin voitiin toteuttaa toivotut muutokset.

− Rakentaminenkin maksaa, mutta paljon tärkeämpää on kiinnittää huomio rakennuksen käytön aikaisiin kustannuksiin. Yhteistyö loppukäyttäjien kanssa parantaa laatua ja tuo merkittäviä säästöjä, Jukka Pekkanen muistuttaa.

Oulu ottaa käyttöön hulevesimaksun

Suuri osa hulevesien hallinnan kustannuksista katetaan nykyisin jätevesimaksulla, mikä ei ole uuden lainsäädännön mukaan enää mahdollista. Oulun kaupunginhallitus päätti marraskuussa uuden hulevesimaksun käyttöönottamisesta vuoden 2016 alusta alkaen. Hulevesimaksu koskee kaikkia Oulun asemakaava-alueen rakennettuja kiinteistöjä, joita on noin 25 000.

Hulevesimaksu on vuosittain perittävä tasasuuruinen maksu, joka määritellään rakennustyypeittäin ja tontin koon mukaan. Hulevesimaksun käyttöönoton yhteydessä Oulun Veden jätevesimaksua alennetaan sen verran kuin sillä nykyisin katetaan hulevesikustannuksia.

Hulevesimaksuksi esitetään omakotitaloille noin 30 euroa vuodessa ja jäteveden käyttömaksua alennetaan 0,10 euroa/m3. Muilla rakennustyypeillä hulevesimaksu porrastetaan tontin pinta-alan mukaan ja isojen yli 10 hehtaarin tonttien osalta se määritellään tapauskohtaisesti.

Oulussa hulevesimaksu peritään vesilaskutuksen yhteydessä ensimmäisen kerran loppuvuoden 2016 vesilaskussa. Laskussa on eritelty vesi- ja jätevesimaksu ja uusi hulevesimaksu.

Energia- ja ilmastostrategian valmistelu käyntiin

Hallitus järjesti marraskuussa energia- ja ilmastostrategiansa valmistelun aloitusseminaarin Kulttuuritehdas Korjaamolla Helsingissä. Uusi strategia luo pohjan EU:n vuotta 2030 koskevien ilmasto- ja energiatavoitteiden täyttämiselle Suomen osalta.

Tavoitteena on nostaa kestävällä tavalla uusiutuvan energian osuus 2020-luvulla yli 50 prosenttiin, puolittaa tuontiöljyn käyttö kotimaan tarpeisiin ja lisätä energiaomavaraisuus yli 55 prosenttiin. Tämä perustuu erityisesti bioenergian ja muun päästöttömän uusiutuvan tarjonnan lisäämiseen. Strategia ulottuu vuoteen 2030 asti.

– Tehtävä on vaativa. Tällä hetkellä Suomen kokonaisenergiankäytöstä kivihiilen osuus on kymmenen prosenttia ja öljyn 23 prosenttia. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää miljardien investointeja tuotantoon ja vaatii panostusta sekä yhtiöiden että valtion puolelta, totesi elinkeinoministeri Olli Rehn, kesk., tilaisuuden avauspuheessa.

Hänen mukaansa on selvää, että myös uusituvan energian investointien koko pitää olla järjellisessä suhteessa tuotettavan energiamäärään nähden – ja sen rahallista tukea pitää tarkastella siitäkin näkökulmasta. Tuki ohjataan painokkaasti tulevaisuuden energiaratkaisuihin ja siksi hankkeissa tuotettava energiamäärä ei ole ainoa kilpailutusperuste.

Strategian valmistelu pohjautuu laskelmille, joissa kuvataan eri energiamuotojen kysyntä ja tarjonta vuoteen 2030 erilaisiin lähtöoletuksiin perustuen. Tämän rinnalla selvitetään myös eri toimenpiteiden vaikutuksia talouteen ja ympäristöön.

Strategian valmistelua ohjaa hallituksen biotalouden ja puhtaiden ratkaisujen ministerityöryhmä. Työryhmän puheenjohtajuuden jakavat elinkeinoministeri Olli Rehn sekä ympäristö- ja maa- ja metsätalousministeri Kimmo Tiilikainen, kesk.

Ympäristöministeriö vastaa keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta, jonka valmistelu tehdään koordinoidusti energia- ja ilmastostrategian kanssa. Strategia annetaan selontekona eduskunnalle vuoden 2016 lopulla.

Oulu ottaa käyttöön hulevesimaksun

Suuri osa hulevesien hallinnan kustannuksista katetaan nykyisin jätevesimaksulla, mikä ei ole uuden lainsäädännön mukaan enää mahdollista. Oulun kaupunginhallitus päätti marraskuussa uuden hulevesimaksun käyttöönottamisesta vuoden 2016 alusta alkaen. Hulevesimaksu koskee kaikkia Oulun asemakaava-alueen rakennettuja kiinteistöjä, joita on noin 25 000.

Hulevesimaksu on vuosittain perittävä tasasuuruinen maksu, joka määritellään rakennustyypeittäin ja tontin koon mukaan. Hulevesimaksun käyttöönoton yhteydessä Oulun Veden jätevesimaksua alennetaan sen verran kuin sillä nykyisin katetaan hulevesikustannuksia.

Hulevesimaksuksi esitetään omakotitaloille noin 30 euroa vuodessa ja jäteveden käyttömaksua alennetaan 0,10 euroa/m3. Muilla rakennustyypeillä hulevesimaksu porrastetaan tontin pinta-alan mukaan ja isojen yli 10 hehtaarin tonttien osalta se määritellään tapauskohtaisesti.

Oulussa hulevesimaksu peritään vesilaskutuksen yhteydessä ensimmäisen kerran loppuvuoden 2016 vesilaskussa. Laskussa on eritelty vesi- ja jätevesimaksu ja uusi hulevesimaksu.

Energia- ja ilmastostrategian valmistelu käyntiin

Hallitus järjesti marraskuussa energia- ja ilmastostrategiansa valmistelun aloitusseminaarin Kulttuuritehdas Korjaamolla Helsingissä. Uusi strategia luo pohjan EU:n vuotta 2030 koskevien ilmasto- ja energiatavoitteiden täyttämiselle Suomen osalta.

Tavoitteena on nostaa kestävällä tavalla uusiutuvan energian osuus 2020-luvulla yli 50 prosenttiin, puolittaa tuontiöljyn käyttö kotimaan tarpeisiin ja lisätä energiaomavaraisuus yli 55 prosenttiin. Tämä perustuu erityisesti bioenergian ja muun päästöttömän uusiutuvan tarjonnan lisäämiseen. Strategia ulottuu vuoteen 2030 asti.

– Tehtävä on vaativa. Tällä hetkellä Suomen kokonaisenergiankäytöstä kivihiilen osuus on kymmenen prosenttia ja öljyn 23 prosenttia. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää miljardien investointeja tuotantoon ja vaatii panostusta sekä yhtiöiden että valtion puolelta, totesi elinkeinoministeri Olli Rehn, kesk., tilaisuuden avauspuheessa.

Hänen mukaansa on selvää, että myös uusituvan energian investointien koko pitää olla järjellisessä suhteessa tuotettavan energiamäärään nähden – ja sen rahallista tukea pitää tarkastella siitäkin näkökulmasta. Tuki ohjataan painokkaasti tulevaisuuden energiaratkaisuihin ja siksi hankkeissa tuotettava energiamäärä ei ole ainoa kilpailutusperuste.

Strategian valmistelu pohjautuu laskelmille, joissa kuvataan eri energiamuotojen kysyntä ja tarjonta vuoteen 2030 erilaisiin lähtöoletuksiin perustuen. Tämän rinnalla selvitetään myös eri toimenpiteiden vaikutuksia talouteen ja ympäristöön.

Strategian valmistelua ohjaa hallituksen biotalouden ja puhtaiden ratkaisujen ministerityöryhmä. Työryhmän puheenjohtajuuden jakavat elinkeinoministeri Olli Rehn sekä ympäristö- ja maa- ja metsätalousministeri Kimmo Tiilikainen, kesk.

Ympäristöministeriö vastaa keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta, jonka valmistelu tehdään koordinoidusti energia- ja ilmastostrategian kanssa. Strategia annetaan selontekona eduskunnalle vuoden 2016 lopulla.