TEKSTI JA KUVAT Sari Järvinen

Turun Luolavuoressa liikennevalo räpsähtää vihreäksi, ja henkilöautojen joukossa liikkeelle puskee säiliökuorma-auto. Se oli matkalla marraskuun alussa tyhjentämään historiallista lastia: pellettikuormaa, jolla Suomen suurin pölypolttotekniikalla toimiva lämpökeskus pitäisi rykäistä käyntiin ensimmäistä kertaa.

Jos kaikki sujuu suunnitelmien mukaan, kuudesta kahdeksaan samankaltaista kuorma-autoa saapuu kylminä pakkaspäivinä Luolavuorentielle joka arkipäivä. Silti kukaan alueella asuvista asukkaista ei ole valittanut tulevasta rekkarallista.

– Ihmiset ymmärtävät, että tämä on parempi suunta. Luolavuoren pellettilaitos korvaa kotimaisella energialla fossiilista polttoainetta, Turku Energian hankinta-asiantuntija Jari Lahtinen kertoo.

Pellettilaitos on osa Turku Energian tavoitetta nostaa uusiutuvien energianlähteiden osuutta myydystä kaukolämmöstä ja sähköstä 50 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Oy Turku Energia – Åbo Energi Ab:n rakennuttaman Luolavuoren laitoksen on tarkoitus vähentää raskaan polttoöljyn käyttöä yhtiön omassa vara- ja huipputuotannossa 5 000 tonnilla eli noin puoleen nykyisestä.

– Kukaan muu Suomessa ei ole antanut yhtä kovaa lupausta etenkään vara- ja huippuvoimaloiden puolella, Lahtinen sanoo.

Etävalvonta joen toiselta puolelta

Vapon matkaan lähettämän kuorma-auton kuljettaja kiinnittää auton säiliöstä tulevan letkun Luolavuoren laitoksen ulkoseinässä olevaan liittimeen. Ensimmäinen pellettikuorma ropisee ylös toiseen 500 kuutiometrin oranssinvärisistä siiloista.

– Uusia pellettivoimalaitoksia tehdään ja suunnitellaan koko ajan. Ruotsissa pellettivoimalaitoksia on vielä enemmän ja ne ovat suurempia. Göteborgissa on sadan megawatin laitos, jonka siilot ovat suuremmat kuin täällä. Myllyissä on sama tekniikka kuin meillä, mutta niitä on enemmän.

Siiloista valuu pellettiä niiden alapuolella oleviin pellettimyllyihin, joita Luolavuoressa on kaksi. Jos toista huolletaan, toisen pitäisi toimia.

– Laitoksella käydään noin kerran vuorokaudessa, mutta muuten henkilöstö hoitaa valvonnan etänä Linnankadulta.

Mylly jauhaa pelletin takaisin siihen muotoon kuin se tehtaalla on ollut eli pölyksi. Toinen tapa polttaa pellettiä on arinapoltto, mutta se on hitaampaa, eikä sovi laitokseen, jossa nopeus on valttia.

– Laitoksen pitäisi toimia täydellä 40 megawatin teholla käynnistämisestä alle tunnissa. Suuri osa siitä ajasta kuluu sytytykseen. Kun laitos on saatu tulille, tehoa voidaan säätää nopeasti, Turku Energian lämmönhankintapäällikkö Ilkka Syrjälä kertoo.

Jos Luolavuoren varalla olevan pellettilaitoksen tuottama kaukolämpö ei riitä, lämpöä haetaan jostakin öljyllä toimivasta lämpökeskuksesta.

Nopeus pölypolttotekniikan valttina

Myllyistä pellettipöly siirtyy pneumaattisesti sinisiä putkia pitkin suureen kattilaan, jonka sisäseinillä kulkevat vesiputket. Niiden sisällön pitäisi lämmetä ja kuljettaa lämpö kaukolämpöverkkoon.

Nyt ensimmäinen erä pellettipölyä on ajettu järjestelmään. Nestekaasuliekki syttyy. Polttimessa on kuitenkin jotain vialla ja koekäyttö keskeytetään. Poltin vaatii vielä viritystä ja kattilatoimittaja Renewan palkkaamat asentajat korjaavat muurauksia neljään asti seuraavana yönä.

– Toimittaja halusi reagoida nopeasti. Aikatauluissa on muuten pysytty hyvin. Valitsimme julkisen kilpailutuksen kautta Renewan, jonka vaihtoehto oli kokonaistaloudellisin. Meille oli tärkeää laitoksen käynnistämisnopeus ja rakentamisen nopeus. Euro on hyvä konsultti: rakentamiseen sidottu raha on saatava tuottamaan nopeasti, Lahtinen kertoo.

Öljyn hinnan lasku on nakertanut pellettilaitoksella tuotetun kaukolämmön kannattavuutta, mutta Turku Energiassa on laskettu, että pellettilaitos on yhä taloudellisesti järkevä vaihtoehto. Öljyn käyttö on kallista verotuksen vuoksi.

Rahaa laitoksen tekoon paloi kokonaisuudessaan noin kymmenen miljoonaa euroa. Investointiavustusta tai muita tukia ei saatu, toisin kuin Tampereella, jossa rakennettiin 33 megawatin pölypolttotekniikalla toimiva pellettilämpövoimala vuosina 2012 – 2013. Silloin työ- ja elinkeinoministeriö tuki hanketta uuden tekniikan käyttöönoton vuoksi 1,42 miljoonalla eurolla. Tampereella rakentaminen maksoi yhtensä noin 8,4 miljoonaa euroa.

Toiveena parempi palamisen hallinta

– Turkulaisten kattila saattoi olla kalliimpi kuin meidän ja rakenteeltaan hieman erilainen, mutta sen pitäisi olla koeteltua ja hyvää tekniikkaa, Tampereen Energiatuotanto Oy:n kehityspäällikkö Timo Heinonen sanoo.

– Käyttö vasta osoittaa, onko kattilamme parempi. Ainakin se on väljempi, eli tilaa on tehoon nähden enemmän, jolloin typenoksidien hallinta on varmistettu, Syrjälä sanoo.

Lahtinen kiittelee tamperelaisia, joilta on saatu avoimesti neuvoja, kuten: myllyn sisälle kannattaa laittaa metallilevy, jotta myllyn päällä olevassa kanavaliitoksessa olevat palkeet kestävät paremmin.

Kun laitos toimii täydellä teholla, tuhkaa syntyy 3,7 kuutiometriä vuorokaudessa. Vielä kuukautta ennen laitoksen luovutusta, jonka on määrä tapahtua 14. joulukuuta, ei tiedetty mihin tuhka päätyy.

– Olisimme iloisia, jos sille löytyisi hyötykäyttöä. Pellolle tuhkaa ei ilmeisesti saa viedä. Isosuon kaatopaikka on yksi vaihtoehto, mutta koska tuhka on puhdasta, sen käyttö esimerkiksi kaupungin omassa viherrakentamisessa ei pitäisi olla ongelma, Lahtinen pohtii.

Turku Energian pellettilaitos

■ Rakennusprojekti käynnistyi alkuvuonna 2015

■ Tarkoitus lisätä noin 2,5 prosenttiyksikköä uusiutuvien energianlähteiden määrää kaukolämmön tuotannossa

■ Vähentää noin 15 000 tonnilla hiilidioksidipäästöjä vuodessa

■ Laitostoimittaja Renewa Oy

■ Perustustyöt JJ Kaivin & Kallio Oy

■ Pääsuunnittelija Ark Paukkunen Oy