Teksti Paavo Taipale

Kuvat Merja Ojala

Tampereen seudulla on jätteenpolttoa selvitelty jo vuosikymmenen verran. Pirkanmaan Jätehuolto Oy kilpailutti vuonna 2005 jätteiden energiahyödyntämispalvelun, mutta jätteenpolttolaitoshanke Hämeenkyrössä raukesi. Vuonna 2009 käynnistettiin yhteistyö Tampereen Sähkölaitoksen kanssa tavoitteena selvittää jätteenpolttolaitoksen toteutusmahdollisuudet Tampereella. Vuonna 2011 päätettiin perustaa yhteistyöyritys Tammervoima Oy toteuttamaan Pirkanmaan yhteistä jätteenpolttohanketta. Tampereen Sähkölaitos omistaa yhtiöstä 51 prosenttia ja Pirkanmaan Jätehuolto 49 prosenttia.

Hankkeesta tehtiin laaja ympäristövaikutusten arviointi, jossa tarkasteltiin neljää voimalaitoksen sijaintivaihtoehtoa. Tarastenjärven vaihtoehto nousi tehtyjen selvitysten ja ympäristövaikutusten arvioinnin pohjalta selvästi parhaaksi. Hankkeen YVA-prosessi sai vuoden YVA-palkinnon vuonna 2012.

Samassa yhteydessä valittiin polttotekniikaksi arinapoltto. Perusteena olivat erityisesti jätehuollon tarpeet ja muun muassa poltettavan jätteen laatu.

160-metrinen voimalaitosrakennus

Pirkanmaan Jätehuolto Oy toimittaa voimalaitokselle polttoainetta pitkäaikaisella sopimuksella noin 150 000 tonnia vuodessa. Tästä noin 90 prosenttia on yhdyskuntajätettä ja loppuosa on muun muassa terveydenhuollon ja rakennustoiminnan jätteitä.

Päivittäin 70–90 jäteautoa purkaa lastinsa vastaanottohallissa 22 metriä maanpinnan yläpuolelle nousevaan jätebunkkeriin, jonne voidaan varastoida poltettavaa noin viiden vuorokauden tarvetta vastaava määrä. Tervey- denhuollon jätteille on lisäksi oma vastaanottotila ja oma syöttölinjasto.

Bunkkerista jäte kuormataan kahmarilla kattilan syöttösiiloon, josta se siirtyy hallitusti arinalle. Polttolämpötila on noin tuhat astetta. Sähköä tehdään 16 megawatin höyryturbiinilla.

− Laitoksen arinatekniikkaa on täydennetty uudella, innovatiivisella savukaasun lämmön talteenottolaitteistolla. Savukaasun sisältämä lämpö hyödynnetään kaukolämmön tuotannossa ja savukaasupesurin lauhdevedet käytetään voimalaitoksen prosesseissa sen sijaan että ne johdettaisiin viemäriin, Tammervoiman kehitysjohtaja Mika Pekkinen kertoo.

Tuhkasta otetaan talteen metalleja noin 3 000 tonnia vuodessa. Käsiteltävää pohjatuhkaa kertyy vuodessa runsaat 28 000 tonnia. Käsittelystä vastaa Pirkanmaan Jätehuolto Oy.

Päästöt vähenevät

Tarastenjärven voimalaitoksen valmistuttua Tampereen Sähkölaitoksen energiantuotannon hiilidioksidipäästöt alenevat vuosittain noin 50 000 tonnia, mikä vastaa sähkölaitoksen kokonaispäästöissä lähes kymmenen prosentin päästövähenemää, kun jätteestä saatavalla energialla korvataan ensisijaisesti maakaasua. Lisäksi ilmastopäästöt loppuvat myös kaatopaikalta, kun nyt päästöt ovat noin 100 000 hiilidioksidiekvivalenttitonnia vuosittain, vaikka kaatopaikkakaasua kerätään hyötykäyttöön.

− Uusi jätevoimala tuottaa vuosittain kaukolämpöä noin 300 GWh, mikä on kuitenkin vain noin 15 prosenttia sähkölaitoksen kaukolämmön kokonaistuotannosta. Sähköntuotantoa laitoksella on noin 90 GWh, Pekkinen sanoo.

Alhaisista sähkön markkinahintaennusteista johtuen Tarastenjärven laitoksen prosesseissa pääpaino asetettiin korkeaan energiahyötysuhteeseen ja lämmön tuotantokykyyn. Laitoksella pystytään tuottamaan kaukolämpöä jopa sadan prosentin reduktiolla, jolloin energiantuotanto ei keskeydy, vaikka laitoksen turbiini vioittuisi.

− Tampereen seudun kesäajan kaukolämpöteho on yli 70 MW, joten laitoksen lämpöteho ei yksinään riitä alueen kaukolämmön tuotantoon ja muitakin tuotantolaitoksia joudutaan käyttämään. Riittävä kaukolämpökuorma kesällä turvaa kuitenkin laitoksen koko tuotantokapasiteetin käytön ja lämpöä ei jouduta lauhduttamaan ilmaan kesäaikana.

Hyötyvoimalaitoksen yhdistämiseksi sähkölaitoksen kaukolämpöverkkoon rakennettiin uutta kaukolämpölinjaa yhteensä noin 12 kilometriä Tarastenjärveltä Kissanmaalle. Kesäaikana kaukolämmön tuotanto riittää aina Tampereen keskustaan saakka, mutta talviaikana kaikki lämpö käytetään Itä-Tampereen kaupunginosissa. Itse asiassa hyötyvoimalaitos vastaa lämpöteholtaan vain tavallista 40 MW huippulämpökeskusta.

Poltettavaa Pirkanmaalta ja Jyväskylän seudulta

Poltettavaa yhdyskuntajätettä kerätään laitokselle Pirkanmaan Jätehuoltoon kuuluvien 17 kunnan alueelta sekä myös Keski-Suomesta Jyväskylän, Laukaan ja Muuramen alueelta, kun Jyväskylän alueen jätehuoltoyhtiö Mustankorkea Oy teki kumppanuussopimuksen Pirkanmaan Jätehuollon kanssa syksyllä 2015. Viidennes yhdyskuntajätteestä tulee Jyväskylän seudulta.

− Tammervoiman laitokselle tullaan toimittamaan siis 500 000 – 600 000 ihmisen yhdyskuntajätteet ja laitoksen polttokapasiteetti on noin 150 000 – 160 000 tonnia jätettä vuodessa riippuen jätteen lämpöarvosta, Mika Pekkinen kertoo.

Voimalaitoksen toimintahäiriöiden varalta jätehuoltoyhtiöllä on mahdollisuus varastoida jätettä Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksessa.

Tarastenjärven voimalaitoksesta tulee tärkeä osa Pirkanmaan jätehuollon kokonaisratkaisua, jossa energiantuotantoon käytetään vain materiaalihyötykäyttöön ohjautumattomat jätteet. Erilliskerätty biojäte käsitellään omassa laitoksessaan ja muitakin muutoksia on tehty.

− Lasi- ja metallijätteet kerätään jo nyt maksutta erikseen niiltä kiinteistöiltä, jotka on velvoitettu biojätteen erilliskeräilyyn, kehityspäällikkö Esa Nummela Pirkanmaan Jätehuolto Oy:stä kertoo.

Kotitalouksien jätemaksut ovat Pirkanmaalla alenemassa vuoden vaihteessa. Kun voimalaitos saa polttoainetta edullisesti ja jätelaitoksen loppusijoituskustannukset alenevat, maksuja voidaan alentaa. Niin sanotun Mankala-mallin mukainen omakustannusperiaatteella omistajilleen palveluja tuottava Tammervoima Oy on sopiva organisaatio tässä tilanteessa.

− Kun jätteen energiahyötykäyttö on ainakin toistaiseksi verotonta, se auttaa myös asiaa. Esimerkiksi 600-litraisen jäteastian jätemaksu alenee ehdotuksen mukaan parikymmentä prosenttia, Nummela sanoo.

Toistakymmentä osaurakkaa

ÅF-Consult Oy vastasi Tarastenjärven laitoksen suunnittelusta ja rakennusprojektin johtamisesta EPCM-projektimallilla (EPCM = engineering, procurement and construction management). Laitoksen rakennus- ja asennusurakat pilkottiin yli kymmeneen osaurakkaan sekä noin 40 erilliseen hankintapakettiin.

Rakennuslupa voimalaitokselle saatiin kesällä 2013 ja rakennustyöt käynnistyivät Tarastenjärven voimalaitostontilla syyskuussa 2013. Rakennusaikainen työllistävä vaikutus oli yli 300 henkilötyövuotta. Kahdessa vuodessa laitos onnistuttiin rakentamaan tuotantovalmiiksi 110 miljoonan euron budjetilla.

− EPCM-projektimallin osaurakoiden suuri määrä aiheutti ehkä eniten haastetta töiden yhteensovittamiselle. Lisäksi merkittävän muutos oli projektin laajentuminen ja lisärakennusoptioiden lunastus rakennustöiden jo alettua, Mika Pekkinen arvioi.

Lisäinvestointipäätökset tehtiin kaatopaikkakaasun ja sairaalajätteiden energian hyödyntämislaitteistojen hankinnoista sekä savukaasulauhduttimen ja metallien talteenottoprosessin rakentamisesta. Näistä kehittämiskohteista työ- ja elinkeinoministeriö päätti myöntää joulukuussa 2013 Tammervoiman savukaasulauhduttimelle energiatukea yhteensä 360 000 euroa.

Naapuriin lisää jäte- ja kierrätysliiketoimintaa

Tammervoiman laitoksen vieressä Tampere ja Kangasala ovat aloittaneet kaavoitushankkeen, jolla tavoitellaan paikalle seudullisesti merkittävää teollisuus- ja työpaikka-aluetta. Tavoitteena on suunnitella erikoistunut yritysalue, jossa alan toimijoilla olisi mahdollisuudet hyödyntää synergiaetuja jätteenkäsittelykeskuksen kanssa esimerkiksi kierrätyksessä ja uusiomateriaaleissa. Harkinnassa on myös puuterminaalin ja maa-ainesten käsittelypaikan sijoittaminen alueelle.

Pirkanmaan Jätehuollon jätteenkäsittelylaitos Ressusta muokataan esikäsittelylinja sellaisille jätekuormille, joita ei voida ajaa suoraan jätevoimalaan. Sekajäte vastaanotetaan jo nyt uudelle varastointialueelle, josta sitä voidaan hyödyntää välivarastona voimalan kapasiteetin salliessa tulevina vuosina.

Tarastenjärven jätteenpolttolaitos

Poikkileikkaus Tarastenjärven voimalaitoksesta.