KOLUMNI

Puhtaat, resurssiviisaat ratkaisut kuntiin ja maailmalle

Kunnat ovat energian ja muiden resurssien käytössä avainasemassa. Ne ovatkin yksittäin ja laajempina alueina lähteneet kiitettävästi mukaan työhön ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

Mutta lisäponnisteluja tarvitaan vielä kaikilla yhteiskunnan tasoilla, myös kunnissa. Samalla on mahdollisuus vahvistaa alueiden elinvoimaisuutta, kun kustannukset alenevat ja liiketoiminta lisääntyy.

* * *

EU asettaa haastavia ilmastotavoitteita, ja asia on vahvasti esillä myös YK:n Pariisin ilmastokokouksen takia. Suomen vahvuus on vapaaehtoisen toiminnan pohjalta saavutettavat hyvät tulokset energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian edistämisessä.

Kuntien energiatehokkuussopimusten uusi kausi alkaa vuoden 2017 alusta. Kun kunta liittyy sopimukseen ja toimii sen tavoitteiden mukaisesti, sen on mahdollista leikata energiakulujaan huomattavasti. Sopimukset tarjoavat selkeän pohjan energiankäytön tehostamiseen ja laajan yhteistyöverkon työn tueksi.

Sähkön ja öljyn hinnat ovat nyt poikkeuksellisen alhaalla. Toivon, että energiapäätöksiä tekevät kuntapäättäjät huomioivat alueen pitkän tähtäimen edun eli aluetalouden ja huoltovarmuuden merkityksen. Esimerkiksi pienehkössä Lapinjärven kunnassa noin 5 000 MWh:n vuotuisen öljyn käytön muuttaminen metsähakkeelle lämpöyrittäjän toimittamana toisi kunnalle noin 178 000 euron säästöt ja työtä oman kunnan alueelle.

* * *

Motivan toiminnassa korostamme alueellista työllisyyttä ja hyvinvointia. Ensi vuonna kierrämme muutamassa kunnassa, tavoitteena saada yhdessä asioita etenemään suunnitelmista käytäntöön. Perusteesit saamme uusiutuvan energian kuntakatselmuksista, joita on tehty jo noin 60 kunnassa. Niiden tuloksena ehdotetuilla toimenpiteillä saavutettavat hiilidioksidipäästöt ovat 900 000 tonnia ja kustannuksissa säästöä kertyisi 27 miljoonaa euroa.

Etenkin kuntien kaukolämpöverkon ulkopuolella sijaitsevat teollisuusalueet ovat mielenkiintoisia, sillä niissä käytetään edelleen öljyä valitettavan yleisesti kiinteistöjen lämmitykseen ja prosessihöyryn tuottamiseen.

* * *

Energiatehokkuus ja uusiutuvan energian käyttö ovat oleellinen osa resurssiviisasta toimintaa kunnissa. Tänä vuonna aloittanut resurssiviisaiden kuntien FISU-verkosto (Finnish sustainable communities) tuo varmasti markkinoille uudenlaista ajattelua ja toimintaa, josta kuulemme ajan myötä enemmän. Alueellinen toiminta ja kuntien välinen yhteistyö tuovat paljon synergiaetuja ja myös näkyvyyttä paremmin kuin yksin toimiessa.

Kunnat voivat rahoittaa investointejaan myös rahoitusleasingillä ja vaikkapa joukkorahoituksella. Ensimmäinen kunnan joukkorahoituskokeilu on suunnitteilla Jyväskylässä. Hyödyntämällä ESCO- tai lämpöyrittäjäpalveluita kunta välttyy alkuinvestoinnilta. Myös EU-rahaa on saatavissa valmisteluun, esimerkiksi niin sanottua ELENA-rahaa voidaan käyttää isojen investointien selvitysten tekemiseen.

* * *

Suomalaiselle energiaosaamiselle on varmasti kysyntää maailmalla. Toivon, että kunnat mahdollisuuksiensa mukaan ja ennakkoluulottomasti hankkivat suomalaisia laitteita ja osaamista. Jo toteutuneita kohteita olisi tuotava yhdessä esiin yritysten kanssa.

Hyvien toteutuneiden esimerkkien avulla osaamistamme on huomattavasti helpompi myydä, usein se on edellytys ulkomaille kauppaa käydessä. Harvoin kiinnostaa vain yksittäinen laite, vaan ennemminkin se, miten ongelmiin löytyy ratkaisu.

Peräänkuulutan siis lisää hyviä esimerkkejä puhtaista ratkaisuista, joita voidaan hyödyntää Suomessa ja myös maailmalla.

* * *

Mitä voisimme oppia tanskalaisilta? Siellä valtiovalta ennakkoluulottomasti ajaa oman maan yritysten etuja kehittyvillä markkinoilla, osana kehitysapua. Suomen yrityksiä ja kuntia hyödyttäisi paljon saada myös kansainvälistä referenssejä, samalla kun autetaan vähemmän kehittyneitä maita. Kaikki hyötyvät!

Lappeenrannan kaupunki teki rohkean päätöksen ja hankki aivan uutta teknologiaa Kivisalmen pumppaamoon. Se kannatti, energiaa kuluu huomattavasti vähemmän kuin konsulttien suosittelemissa kaupallisissa ratkaisuissa. Toivottavasti vastaaville laitoksille poikii tilauksia myös maailmalta.

Työtä tarvitaan edelleen ja kuntien kannattaa hyödyntää uusiutuvan energian käytöstä saatava taloudellinen ja imagohyöty. Kun siihen yhdistetään alueen yritysten toimintaedellytysten parantuminen, syntyy hyvä yhdistelmä, joka edistää kuntien elinvoimaisuutta. Näin saavutamme kansalliset ja kansainväliset ilmastotavoitteet!

Timo Määttä

Kirjoittaja on Kestävä kulutus ja yhteiskunta yksikön Yhdyskunta ja kiinteistöt ryhmän ryhmäpäällikkö Motiva Oy:ssä.

Timo Määttä

Kirjoittaja on Kestävä kulutus ja yhteiskunta yksikön Yhdyskunta ja kiinteistöt ryhmän ryhmäpäällikkö Motiva Oy:ssä.