VALAISTUS

The Railwave vie katsojan aaltoillen eteenpäin matkalla maan alla. Valot houkuttelevat tutkimaan louhitun kallion dramaattisia muotoja, kunnes valoaallot kuljettavat katsojan seuraavalle ”rannalle”. Valaistus korostaa Fredrikinkadun sillan tunnelin kulmikasta ja kovaa muotokieltä. Teoksen suunnittelivat Marko Sorsa, Riikka Juvonen, Tommi Reijola ja Juha Järvimaa.
The Railwave vie katsojan aaltoillen eteenpäin matkalla maan alla. Valot houkuttelevat tutkimaan louhitun kallion dramaattisia muotoja, kunnes valoaallot kuljettavat katsojan seuraavalle ”rannalle”. Valaistus korostaa Fredrikinkadun sillan tunnelin kulmikasta ja kovaa muotokieltä. Teoksen suunnittelivat Marko Sorsa, Riikka Juvonen, Tommi Reijola ja Juha Järvimaa.

Yhteistyöllä viihtyisää kaupunkiympäristöä

Helsingin Baana loisti syysillassa

Kaupungin, valaistussuunnittelijoiden, laitevalmistajien ja opiskelijoiden yhteisponnistus valaisi innostavasti Helsingin keskustan kupeessa kulkevan Baanan syyskuun lopulla. Kaupunkiin toivotaan lisää pysyviä valoteoksia, mutta niiden kustannustehokas kunnossapito vaatii vielä uusia ratkaisuja.

Teksti Paavo Taipale

Kuvat Seppo Haavisto

Helsingin upein pyörätie sai lisähoukuttimekseen neljän illan ajaksi huikean valoteosten sarjan, kun Valoisa Baana -tapahtuman kaksitoista valoteosta loistivat 1,3 kilometrin pituisen reitin varrella syksyn pimeydessä. Valaistusta haluttiin nostaa esiin YK:n Kansainvälisen valon vuoden merkeissä.

− Baana valittiin valoteosten kohteeksi, koska siihen on osoitettu laajaa kiinnostusta. Se on kompakti, moottoriajoneuvoliikenteeltä vapaa alue kaupungin keskustassa. Halusimme myös tarjota kansainvälisille kaupunkivalaistuksen LUCI-kongressin osallistujille mieleenpainuvan valaistuselämyksen, Helsingin kaupungin rakennusviraston suunnitteluvastaava, arkkitehti ja taiteen maisteri Pia Rantanen kertoo.

Hänen tehtäväkenttänään virastossa ovat kaupunkikuvalliset asiat kuten ulkovalaistuksen estetiikka ja visualisuus. Rantanen toimi myös Valoisa Baana -tapahtuman tuottajana.

Tänä vuonna Helsingissä on tavanomaisen katuvalaistuksen uusimisen ohella keskustan patsaiden valaistusta uudistettu sekä vaihdettu vanhoihin kaupunkikuvallisesti tärkeisiin niin sanottuihin Y-valaisimiin led-lamppuja. Myös Esplanadin vanhoihin Baden-Baden -valaisimiin on vaihdettu led-lamput.

Laaja yhteistyöverkosto ja talkootyötä

Baanan valoteosten suunnittelua ja rakentamista varten muodostettiin laaja yhteistyöverkosto, yhteensä yli 80 henkilöä. Sen keskeisinä toimijoina olivat rakennusviraston ohella Suomen Valoteknillinen Seura, Metropolia Ammattikorkeakoulu sekä suuri joukko valaistussuunnittelijoita ja kymmenkunta laitevalmistajaa. Valoisa Baana tarjosi suomalaisille valaistussuunnittelijoille ja alan opiskelijoille hyvän tilaisuuden esitellä osaamistaan laajalle yleisölle erityisessä paikassa.

− Hanke toteutettiin ”kolmikantayhteistyönä”. Rakennusvirasto hoiti yleiset kustannukset ja hankki tarvittavat luvat, Suomen Valoteknillinen Seura hankki valaistussuunnittelijat ja Metropolia Ammattikorkeakoulun sähkötekniikan ja esitystekniikan opiskelijat rakensivat teoksia ja osallistuivat suunnitteluun.

Valaisinvalmistajat lainasivat tarvittavan kaluston teoksiin. Kukin ryhmä käytti teoksensa yhteistyökumppanin saatavilla olevia laitteita ja materiaaleja. Suunnittelu- ja asennustyö tehtiin käytännössä talkoilla.

− Hanke vietiin läpi melko nopeasti. Suunnittelu aloitettiin huhtikuussa ja elokuussa toteutettiin koevalaistukset. Kesän luonnonvalo hieman haittasi koevalaistuksia, Rantanen sanoo.

− Yritysten into lähteä mukaan tapahtumaan yllätti minut. Halukkaita olisi ollut enemmän kuin voitiin ottaa mukaan. Kaikki käytettävissä olevat sillat Länsilinkistä Mannerheimintielle valaistiin ja myös välialueita hyödynnettiin.

Teosten toteutuksen yhteydessä testattiin myös yhdellä Baanan osuudella valaistuksen tutkaohjausta. Siinä tutkan havaitessa liikkujan se ohjaa edessä olevat valaisimet kirkastumaan ennakkoon liikkumisnopeudesta riippuen. Baanan vilkkaasta liikenteestä johtuen tämä toiminto aktivoituu lähinnä sydänyön tunteina.

Tapahtuma järjestettiin nelipäiväisenä, koska suunnitteluvaiheessa ei ollut varmuutta siitä, miten paljon teoksia saadaan. Myös kokoaikainen vartiointi oli merkittävä kustannuserä ja pitemmässä tapahtumassa kustannukset olisivat nousseet edelleen.

− Erilaisia yllättäviäkin kuluja tuli myös pitkin matkaa, ja kokonaiskustannukset olivat kymmeniä tuhansia euroja, Rantanen kertoo.

Kokonaiskonseptin kehittämisessä vapauksia

Tapahtuman taiteellisena koordinaattorina toimi teatteritaiteen maisteri Tarja Ervasti, ja hänelle annettiin vapaat käden kehittää kokonaiskonsepti. Taiteelliseksi kokonaiskonseptiksi valikoitui Maan alinen, jonka tausta on osin mytologiassa, osin Baanan fyysisessä ympäristössä sen sijaitessa rautatiekuilussa.

− Kiire oli kova, joten suunnitelmat piti saada nopeasti valmiiksi. Teokset eivät myöskään saaneet aiheuttaa häikäisyä eikä muita turvallisuusriskejä liikenteelle tai Baanan käyttäjille. Juuri muita reunaehtoja kaupunki ei asettanut, Pia Rantanen toteaa.

Hankkeeseen oli sitoutettu mukaan kaupungin viestintä, Facebook-sivut sekä teoksista laadittu kännykkäsovellus, jonka avulla oli mahdollista paikannuksen avulla saada suoraan puhelimeensa teosten tiedot niiden kohdalla kulkiessaan. Kampanjalle laadittiin myös omat kampanjasivut.

− Kävijöiden määrää on vaikea arvioida, mutta paljon heitä oli. Positiivista palautetta tuli runsaasti ja teoksia toivottiin pysyviksi. Oikeastaan ainoa negatiivinen palaute liittyi teosten tilapäisyyteen.

Kaupunkilaiset toivovat pysyviä valoteoksia

Rantanen muistuttaa, että pysyvien valoteosten rakentaminen vaatii aivan eritasoisen suunnittelun kuin tilapäisten toteutus. Erityisesti Suomen talveen kuuluvan lumen aiheuttamat tilanteet on syytä ottaa huomioon. Teokset voivat sekä hautautua satavaan lumeen että joutua auratun lumen hautaamaksi ja rikkoutua. Pysyviin valoteoksiin kohdistuvan ilkivallan estäminen on myös haasteellista.

Hankkeeseen osallistuneiden valaistussuunnittelijoiden mielestä tämä nopea kokeilu muun muassa mahdollisti sellaisten lennokkaiden ideoiden toteuttamisen, jotka normaalissa toimeksiannossa olisivat voineet jäädä tekemättä. Ideat lensivät vapaammin, koska kyseessä olivat väliaikaiset teokset eivätkä niitä rajoittaneet myöskään normaalit reunaehdot kuten esimerkiksi Baanan kunnossapidon vaatimukset. Myös asennukset voitiin toteuttaa vapaammin väliaikaisratkaisuina.

− Tapahtuma oli kaikin puolin onnistunut. Baana on ainutlaatuinen kohde Helsingissä ja siksi sopiva tällaiseen kokeiluun ja myös pysyvien valoteosten sijoituspaikaksi.

Jatkoa ei vielä ole rakennusvirastossa ehditty vakavasti pohtia. Virasto tuskin ryhtyy vastaavia tapahtumia järjestämään. Sen sijaan paljon toivottujen pysyvien valoteosten sijoittamista Baanalle selvitetään.

www.valoisabaana.fi

Kuvanveistäjä Kari Alosen Valon verkostossa -teos on valmistettu ruostumattomasta teräksestä. Se heijastaa eläviä muotoja Porkkalankadun sillan kansirakenteisiin. Teos kuvastaa ihmisten välisiä verkostoja ja niiden jatkuvasti muuttuvaa luonnetta.
Kuvanveistäjä Kari Alosen Valon verkostossa -teos on valmistettu ruostumattomasta teräksestä. Se heijastaa eläviä muotoja Porkkalankadun sillan kansirakenteisiin. Teos kuvastaa ihmisten välisiä verkostoja ja niiden jatkuvasti muuttuvaa luonnetta.
Kuvanveistäjä Martti Aihan muotoilema Länsilinkki-silta yhdistää entisen satama-alueen osaksi kantakaupunkia. Veden alinen -teoksen inspiraation lähteenä ovat olleet sillan poikkeuksellinen muoto sekä sijainti meren läheisyydessä. Teoksen suunnittelivat Reija Pasanen, Jussi Vikström ja Esa Horttanainen.
Kuvanveistäjä Martti Aihan muotoilema Länsilinkki-silta yhdistää entisen satama-alueen osaksi kantakaupunkia. Veden alinen -teoksen inspiraation lähteenä ovat olleet sillan poikkeuksellinen muoto sekä sijainti meren läheisyydessä. Teoksen suunnittelivat Reija Pasanen, Jussi Vikström ja Esa Horttanainen.
”Et in Arcadia ego” – Paratiisissakin olet kuolevainen. Arkadian alue on saanut nimensä arvostetun kreikkalaisen maakunnan Arkadian mukaan, jota antiikin aikoina ylistettiin onnellisuuden ja utooppisen harmonian tyyssijana. Valoteoksen innoittajana on kuvitteellisen paratiisin loisto. Teoksen suunnittelivat Mia Erlin, Leena Kaanaa, Sirpa Laitinen, Pia Salmi, Niclas Nylund, Jari Rajala, Jyrki Sipinen ja Jani Lind.
”Et in Arcadia ego” – Paratiisissakin olet kuolevainen. Arkadian alue on saanut nimensä arvostetun kreikkalaisen maakunnan Arkadian mukaan, jota antiikin aikoina ylistettiin onnellisuuden ja utooppisen harmonian tyyssijana. Valoteoksen innoittajana on kuvitteellisen paratiisin loisto. Teoksen suunnittelivat Mia Erlin, Leena Kaanaa, Sirpa Laitinen, Pia Salmi, Niclas Nylund, Jari Rajala, Jyrki Sipinen ja Jani Lind.