● Juhani Sandström

Valaistuspäällikkö

Rakennusvirasto, Helsingin kaupunki

■■ Lähtökohdat valaistuksen kehittämiselle voivat olla teknisiä, taloudellisia, kaupunkikuvallisia tai turvallisuuteen liittyviä. Lisäksi on energiansäästöön liittyviä tavoitteita, sopimuksia ja määräyksiä. Ja kaikkialla kamppaillaan ilmastonmuutosta vastaan.

Markkinoille pyrkii suuri määrä uutta teknologiaa, jonka ominaisuuksia ja mahdollisuuksia ei vielä kunnolla tunneta. Puhutaan ledeistä ja älykkäistä tai ainakin joustavista ohjausjärjestelmistä, joilta odotetaan jotain uutta ja mullistavaa.

Helsingissä kokonaisuus päätettiin ottaa haltuun valaistuksen tarveselvityksen avulla. Tarveselvitys on jatkoa kymmenen vuotta sitten laaditulle selvitykselle Kaupungin valot – Helsingin valaistuksen kaupunkikuvalliset periaatteet.

Valaistusluokan

monet osatekijät

Työssä määriteltiin erilaisille liikenneväylille valaistustavat ja valaistusluokat. Kaikille kaduille esitettiin valaistusluokka. Työhön osallistuivat kaavoittajat, liikennesuunnittelijat, aluesuunnittelijat, katusuunnittelijat sekä valaistussuunnittelijat.

Valaistusluokka pohjautuu kadun toiminnalliseen luokkaan, mutta lisäksi siihen vaikuttavat muun muassa liikennemäärä, ajonopeus, pysäkit, ympäröivä maankäyttö sekä helsinkiläinen erikoisuus, raitiotielinjat. Periaatteet kirjattiin myös ohjeeksi niitä katuja varten, joita ei vielä ole.

Valaistusluokan lisäksi määritettiin valon laadulle tavoitteet. Tiukimpia vaatimukset ovat keskusta-alueilla ja puistoissa. Valon pitää olla valkoista. Ainoastaan pääkaduille sallitaan jatkossa nykyisen kaltainen kellertävä valo. Tämä siksi, että näille ei näyttänyt löytyvän kohtuuhintaisia riittävän laadukkaita valonlähteitä. Tämäkin tilanne korjaantunee, kun valaisimet kehittyvät.

Valaisimia lisätty,

energiankulutus laskenut

Helsinki on onnistunut vähentämään ulkovalaistuksen energian kokonaiskulutusta 25 prosenttia vuosituhannen vaihteen jälkeen. Tämä siitäkin huolimatta, että samaan aikaan valaisinten lukumäärä on lisääntynyt 19 prosenttia.

Seuraavaksi säästöjä haetaan ohjauksen avulla. Vanhan järjestelmä avulla valaistusta ei juuri voi ohjata, yleisin tapa on illalla päälle ja aamulla pois.

Koska uusien valaisinten ohjaus on paljon aikaisempaa helpompaa, on Helsingissä päätetty siirtyä älykkäämpään ohjaukseen. Tällä tavoitellaan 25 prosentin lisäsäästöjä energiankulutuksessa kymmenen vuoden kuluessa. Tavoitteeksi asetettiin seuraavat ohjaustavat:

- Yön hiljaisina tunteina valaistustasoa on voitava alentaa.

- Valaistuksen tulee mukautua ympäristön valaistusolosuhteisiin siten, että valaistustaso säilyy vakiona. Valaistustarpeeseen vaikuttavat muun muassa sääolosuhteet ja maanpinnan lumipeite.

- Puistokäytävien ja erillisten kevyenliikenteenväylien valaistustaso on voitava alentaa hyvin pieneksi, jos alueella ei ole pitkään aikaan käyttäjiä. Käyttäjien ilmaantuessa valaistuksen on palauduttava.

Ensimmäinen tavoite on toteutettavissa melko yksinkertaisesti valaisinten ennakko-ohjelmoinnilla, mutta muut edellyttävät paikallistason sensorointia ja ilmaisintekniikkaa. Menetelmiä on testattu tutkimushankkeissa ja seuraavaksi niitä on tarkoitus testata suuremmissa koeprojekteissa.

Helsinki on uusinut kaikki 1 700 katuvalokeskustaan ja hankkinut uuden valaistuksen ohjausjärjestelmän. Parhaillaan on meneillään järjestelmän käyttöönottovaihe ja seuraavaksi aletaan suunnitella ohjauksen tehokasta käyttöä. Tämä vaatii vielä melkoisesti tutkimusta ja selvittelyä.

Energiasyöppöjä pelastetaan uudella tekniikalla

Helsingissä on paljon vanhoja valaisimia, joista ei haluta luopua. Ne luovat identiteettiä ja ovat osa kaupungin historiaa. Ne ovat kuitenkin useimmiten valaisimina surkeita energiasyöppöjä vailla nykyaikaisia valonjako-ominaisuuksia.

Tärkeimpiä näistä helsinkiläisten rakastamista valaisimista ovat katuvalaisimena käytettävä kuparinen ripustusvalaisin, ”Y-valaisin”, ja puistovalaisimena käytettävä lyhtymäinen ”Baden-Baden” -pylväsvalaisin. Näiden valaisinten pelastamiseksi niihin kehitetään nykyaikaista tekniikkaa siten, että energiatehokkuus- ja valaistusominaisuusvaatimukset täyttyvät.

Puistovalaisimen parantamisessa on jo onnistuttu, ja ensimmäisenä uusittiin Vanhan kirkon puiston vanhat elohopeavalaisimet led-pohjaisiksi. Valon laatu ja tasaisuus paranivat selkeästi, ja energiankulutus aleni kolmasosaan aikaisemmasta. ”Y-valaisinten” uudistaminen on osoittautunut vaikeammaksi, mutta siinäkin näyttäisi ratkaisu löytyvän. Jos kokeilutulokset osoittautuvat hyväksyttäviksi, tarkoituksena on uudistaa kaikki noin 2000 vanhaa Y-valaisinta. ■

Erikoisohjelmia tulossa

■ Valaistuksen tarveselvitystyön yhteydessä Helsingissä määritettiin valaistusperiaatteita erilaisille kaupunkitiloille, mutta osa määritystyöstä päätettiin siirtää myöhemmin tehtäväksi. Työn yhteydessä tunnistettiin jatkokehitystarpeita.

Korostusvalaistuksen periaatteet

Kaupunkitilan hahmottamiseksi useat kaupungit valaisevat erilaisia maamerkkejään, kuten kirkkoja, siltoja, vesitorneja tai vaikkapa teollisuuslaitoksia. Nämä auttavat suunnistautumaan pimeässä ympäristössä ja luovat samalla paikallista identiteettiä.

Työn yhteydessä selvisi, että Helsinki tarvitsee periaatteet näiden kohokohtien valaisemiseksi. On selvästi eri asia, mielletäänkö Helsinki kirkkojen, savupiippujen vai vesitornien kaupunkina.

Asian tärkeyttä lisäävät vielä kaupungissa vireillä olevat pilvenpiirtäjäsuunnitelmat. Linjauksen laatiminen kohokohtien valaisemiseksi on määrä aloittaa ensi vuonna.

Puistovalaistusohjeet

Erilaisten puistokohteiden valaisemisperiaatteet tarvitsevat myös linjauksia. Helsingissä on jo aiemmin selvitetty puistojen valaistustapoja turvallisuuden tunteen lisäämiseksi. Viime vuonna valmistunut tutkimus Valot – varjot – vaarat osoitti, että emme aina valaise puistoja käyttäjien toivomalla tavalla. Tutkimuksen tulokset on määrä koota suunnitteluohjeiksi vuonna 2015.

Erityisalueet

Edellisen lisäksi puistojen toiminta-alueet, kuten lasten leikkipaikat ja koira-aitaukset tarvitsevat omat ohjeistuksensa samoin kuin ranta-alueiden valaiseminen. Helsingissä on satoja kilometrejä rantaviivaa ja sitä seurailevia rantareittejä. Niiden valaisemisessa tulee sovittaa yhteen käyttäjien erilaiset toiveet ja monet luonnon asettamat vaatimukset. Erityisen huomion tarvitsevat rantojen lukuisat lepakkoalueet.

Nämä linjaukset on suunniteltu tehtäväksi vuonna 2016. Oman huomionsa ansaitsevat myös pimeäksi jätettävät alueet.

Myös Helsingin lukuisat julkiset veistokset ja muut taideteokset ansaitsevat oman valaistuksensa. Kaupunki onkin käynnistänyt Taidepolku-hankkeen julkisten veistosten valaisemiseksi. Työn tavoitteena on itse teosten esittämisen lisäksi yleisen tilanhahmotuksen ja orientoitumisen helpottaminen.

Valoisa joulu

Ajankohtaisin Helsingin valaistushankkeista on jouluvalaistusilmeen luominen. Vaikka me suomalaiset mielellämme kutsumme maatamme joulumaaksi, on joulun ajan ilme useimmissa kaupungeissa melko vaatimaton. Monet keskieurooppalaiset kaupungit panostavat aiheeseen paljon meitä enemmän.

Helsinki on käynnistänyt työn, jossa kaupunki, yrittäjät ja asukkaat yhdessä ideoivat kaupungille haluamaansa jouluilmettä. Aluksi on määrä kehitellä jouluvalaistusteemat ja valaistuksen toteutustapa. Tavoitteena on luoda vetovoimainen ja mieleen jäävä jouluilme, joka saisi niin asukkaat kuin matkailijatkin hyvälle tuulelle ja viihtymään.

Jatkossa joudutaan paneutumaan myös asian arkisempiin puoliin kuten toteutus- ja kustannusvastuisiin. Työssä laaditaan myös toimintaohjeita yrittäjille ja kiinteistöille jouluvalaistuksen toteuttamiseksi.

Eri osapuolet on kytketty asian valmisteluun erilaisten työpajojen, nettikyselyiden ja katumainosten kosketusnäyttöjen avulla. Työn tulokset alkavat toivottavasti näkyä kaupungin katukuvassa ensi vuoden jouluna.