UUTISET
Turun Kakolanmäelle funikulaari
Turun ensi vuoden talousarvioon sisältyy rinnehissin eli funikulaarin rakentaminen osana asuinalueeksi rakentuvan Kakolanmäen joukkoliikenneratkaisua. Kakolanmäen funikulaari on joukkoliikennekäytössä ensimmäinen Suomessa ja sen arvioitu kustannus on 2,5 miljoonaa euroa, josta Turun osuus on kaksi miljoonaa ja Senaatti-kiinteistöjen 0,5 miljoonaa.
Funikulaari on osa joukkoliikennettä. Kyytiin mahtuu kerralla 20 matkustajaa ja matka kestää noin minuutin. Rinnehissin kuljetuskapasiteetti on moninkertainen verrattuna vaihtoehtona olleeseen uuden bussilinjan käynnistämiseen. Matkustamiseen tullaan käyttämään normaaleja Turun seudun joukkoliikenteen Fölin lipputuotteita. Rinnehissi toimii automaattisesti ilman kuljettajaa.
Funikulaarin rakentamisen aikataulu on haastava. Tavoitteena on, että rinnehissi otetaan käyttöön vuoden 2017 loppuun mennessä. Sen rakennuttamisesta vastaa Turun Kiinteistöliikelaitos.
Seudullisen joukkoliikenteen Fölin toimistolla rinnehissistä käytetään työnimeä Fölikulaari. Föli on teettänyt Idis Designilla ensimmäisiä hahmotelmia siitä, minkä näköinen funikulaari voisi olla. Konseptiin liittyviä perusteemoja ovat pelkistäminen, moderni arkkitehtuuri ja läpinäkyvyys. Kakolan historiasta puolestaan muistuttaa katon kalterimainen ritilöinti.
2016 on valtakunnallinen vihervuosi
Vihervuosi on ympäristöministeriön nimeämä valtakunnallinen teemavuosi, jota vietetään nyt viidettä kertaa. Teemavuoden tavoitteena on innostaa ihmiset, yhteisöt, järjestöt ja yritykset toimimaan oman lähiympäristönsä hyväksi. Tarkoituksena on edistää rakennetun ympäristön viihtyisyyttä ja ihmisten hyvinvointia.
Vihervuoden slogan Minun maisemani – maalla ja kaupungissa tuo tarkoituksella asiat lähelle. Maisema-sana sisältää niin rakennetut ympäristöt, luonnonalueet, kulttuurimaiseman kuin suojelualueetkin. Vuoden pääteema Kestävä suomalainen maisema nostaa esille tämän ajan haasteet: miten voimme edistää kestävän kehityksen mukaista viheralueiden suunnittelua, rakentamista ja hoitoa.
Vihervuoden avajaisia juhlitaan Jyväskylän Paviljongissa 10.2.2016 Viherpäivien yhteydessä. Viherpäivillä keskitytään Vihervuoden pääteemaan Kestävä suomalainen maisema sekä tutustutaan kaupunkivalaistukseen – Jyväskylä on Valon kaupunki.
Vihervuoden päätapahtuma järjestetään 2.6.2016 Hämeenlinnassa osana laajempaa teemaviikkoa. Kaupunki viettää ensi vuonna Luonto ja vesi ‑teemavuotta ja järjestää kaupunkilaisille monipuolista ohjelmaa ympäri vuoden.
Kaikki voivat osallistua teemavuoteen ja organisoida oman näköisensä tilaisuuden, tapahtuman tai projektin. Alustavasti on jo tietoja teemavuoden tapahtumina järjestettävistä ympäristötaidenäyttelyistä ja ‑tempauksista, linnunpönttötalkoista, avoimet pihat ‑päivistä sekä asiantuntijaluennoista.
www.vihervuosi.fi
Jyväskylä myi Valtiontalon
Jyväskylän tilapalvelun johtokunta on hyväksynyt Valtiontalon kiinteistön myymisen 700 000 euron kauppahinnalla Järvi-Suomen Asunnot Oy:lle ja Royal House Oy:lle perustettavan kiinteistöosakeyhtiön nimiin. Alvar Aallon suunnittelema rakennus on ollut käyttämättömänä vuosia huonon kuntonsa vuoksi.
Rakennuksen myymistä on puuhattu vuosikaudet. Jyväskylän valtuusto hyväksyi jo 2007 myynnin esisopimuksen. Myynti SRV:lle hyväksyttiin 2011, mutta kauppa purkautui KHO:n ratkaistua kaupasta tehdyn valituksen.
Vuoden 2015 alussa Jyväskylä käynnisti Valtiontalosta julkisen tarjouskilpailun. Kilpailuun ilmoittautui yhdeksän yritystä ja lopulta tarjouksen jätti kolme yritystä. Korkeimman tarjouksen, 1,1 miljoonaa euroa, jättänyt VRP Rakennuspalvelut vetäytyi kilpailusta marraskuussa.
Puukuokka sai myös Puupalkinnon
Aiemmin syksyllä jo jaetun Arkkitehtuurin Finlandia-palkinnon voittanut Puukuokka Jyväskylässä on voittanut vuoden Puupalkinnon. Tuomariston mukaan Puukuokka 1 on arkkitehtuuriltaan, massoittelultaan ja väritykseltään mielenkiintoinen kohde, joka eri puolilta tarkasteltaessa avautuu katsojalle vaihtelevalla ja yllätyksellisellä tavalla. Rakennuksen puun käyttö on selkeää ja luontevan varmaotteista. Julkisivujen kaksijakoinen värimaailma luo kohteelle elämyksellisyyttä.
Puun käyttö näkyvänä materiaalina sisätiloissa ja parvekkeissa on tavoitettu lämminhenkisen onnistuneesti tiukoista palomääräyksistämme huolimatta. Puukuokka on Suomen ensimmäinen kahdeksankerroksinen puukerrostalo. Puun käytön innovatiivisuutta edustaa pitkälle kehitetty massiivipuulevyihin perustuva tilaelementtitekniikka.
Kohteen rakennuttaja, 15 pohjalaisen kunnan omistama Lakea Oy, kertoo sitoutuneensa puukerrostalojen ja massiivipuulevyihin perustuvan tilaelementtirakentamisen kehittämiseen omassa asuntotuotannossaan. Kohteen huomioarvoa lisää Lakea Oy:n kehittämä Asumisella omaksi -rahoituskonsepti, jossa asukas maksaa asunnon omaksi vuokran muodossa 20 vuoden aikana.
Kuntalaiset melko tyytyväisiä teknisiin palveluihin
Kunnallista kierrätystä oli käyttänyt 87 % ja jätehuoltoa 82 % vastaajista Kuntaliiton laajassa, palveluja koskeneessa kyselytutkimuksessa, johon vastasi 12 500 suomalaista. Mainitut palvelut olivat kuntalaisten ahkerimmin käyttämiä ja ne olivat kärjessä myös tyytyväisyysarvioissa. Jätehuoltoa piti hyvin hoidettuna 74 % vastanneista ja kierrätystä 71 %. Vain kirjastopalveluihin (78 %) oltiin tyytyväisempiä. Lähes seitsemän kymmenestä vastaajasta piti jätehuoltoa ja kierrätystä hyvänä saatavuudeltaan ja saavutettavuudeltaan.
Kyselyssä kartoitettiin myös kuntalaisten arvioita sivistyspalveluista, terveyspalveluista, sosiaalipalveluista ja koulutuspalveluista. Koko kyselyn kokonaisindeksi oli asteikolla 1–5 palvelutyytyväisyyden osalta 3,74 ja saatavuuden ja saavutettavuuden osalta 3,64. Teknisten palveluiden osalta vastaavat arvot olivat 3,55 ja 3,66.
Teknisten palveluiden osalta kunnan koko ei juuri vaikuttanut tyytyväisyyteen. Alle 5 000 asukkaan kunnissa tyytyväisyys palveluihin oli täsmälleen sama kuin keskiarvo, eli 3,55. Yli 100 000 asukkaan kaupungeissa tyytyväisyysindeksi oli 3,56. Pienimmät arvot palvelutyytyväisyydessä ja saatavuudessa ja saavutettavuudessa saivat 50 001 − 100 000 asukkaan kaupungit.
Kyselyssä tiedusteltuja teknisiä palveluja olivat kunnallinen asunto- ja tonttitarjonta, rakennusvalvonta, kaavoitus, teiden ja katujen hoito, joukkoliikennepalvelut, ympäristön siisteys, kunnallistekniikka, kierrätystoiminta ja jätehuolto.
Palveluita käyttäneistä jätehuoltoon oli tyytyväisiä 80 % ja kierrätystoimintaan 76 %. Teknisten palvelujen osalta vähiten tyytyväisiä vastaajat olivat kunnalliseen asuntotarjontaan (47 %) ja kunnalliseen tonttitarjontaan (51 %).
Kuntalaiskysely on osa ARTTU2-tutkimusohjelmaa. Kunnissa toteutettujen ja tulevien uudistusten arviointitutkimusohjelma 2014–2018 eli ARTTU2 on useasta osaprojektista koostuva tutkimuskokonaisuus. Ohjelmassa on mukana 40 tutkimuskuntaa, jotka edustavat erikokoisia ja tyyppisiä kuntia eri puolilta Suomea.
Hinku-kunnat Kestävän kehityksen sitoumukseen 80 prosentin päästövähennystavoitteella
Tiukkaan päästövähennystavoitteeseen sitoutuneet Hinku-kunnat ovat mukana Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksessa. Kunnat ovat lupautuneet vähentämään alueensa kasvihuonekaasupäästöjä 80 prosenttia vuoden 2007 tasosta vuoteen 2030 mennessä.
27 Hinku-kunnan tekemä kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus vahvistaa Suomen mainetta kestävän kehityksen edelläkävijänä maailmalla. Hinku-kunnat haluavat samalla olla esimerkkinä Suomen muille kunnille siitä, kuinka kestävää kehitystä ja aluetaloutta voidaan vahvistaa yhtä aikaa.
Hinku-kuntien päästöt laskivat 21 prosenttia vuosina 2007–2013. Päästösektoreista suurimmat vähennykset kohdistuivat energiasektoriin, erityisesti kaukolämpöön (44 %), sähkönkäyttöön (30 %) ja muuhun fossiilisen polttoaineen käyttöön (23 %). Myös jätesektorin päästöt vähenivät merkittävästi (19 %). Liikenteen päästöt taittuivat 12 % ja maatalouden päästöt 4 %.
Kunnittain tarkasteltuna eniten päästöjään vähensivät Iin kunta (67 %) ja Hanko (44 %) sekä Kitee, Lieksa ja Porvoo (kaikki 27 %). Useimmissa Hinku-kunnissa päästövähennys oli 10–20 %.
Merkittävin syy ilmastopäästöjen vähenemiseen on kuntien siirtyminen sekä kaukolämmössä että erillislämmityksessä fossiilisista polttoaineista puupohjaisiin energianlähteisiin ja maalämpöön. Myös kiinteistöjen energiatehokkuuden parantaminen on vaikuttanut hyvään tulokseen.
Joensuun ja Outokummun kaupungit liittyivät marraskuussa mukaan Hinku-verkostoon. Joensuun ja Outokummun liittyminen nosti Hinku-kuntien määrän Pohjois-Karjalassa yhdeksään ja koko maassa 28:een.
Ranskaan huipputeholtaan
300 MW:n aurinkovoimala
Ranskalainen energiayhtiö Neoen aikoo rakentaa huipputeholtaan 300 megawatin aurinkosähkövoimalan. Todellinen keskimääräinen teho on 10−25 prosenttia tästä. Euroopan suurin aurinkovoimala tuottaisi yhtiön mukaan sähköä edullisemmin kuin ydinvoimalaitokset.
Laitos on määrä rakentaa 250 hehtaarin alueelle Bordeauxin eteläpuolelle. Sen kustannusarvio on 360 miljoonaa euroa ja se tuottaa sähköä 300 000 tuhannen ihmisen tarpeisiin. Sähkön myyntihinta on 105 €/MWh 20 vuoden ajan.
− Tuotamme energiaa hyvin kilpailukykyisellä hinnalla, samaan hintaan kuin tuulivoimalat, ja joka tapauksessa ydinvoimalaitoksia edullisemmin, sanoo Neoen-yhtiön toimitusjohtaja Xavier Barbaro uutistoimisto Reutersin haastattelussa.
Ranskalaisen EDF energiayhtiön Iso-Britanniaan kaavailemien uusien ydinvoimaloiden on taattu tuottavan energiaa hintaan 130 €/MWh.
Barbaro kertoo, että Neoenin aurinkovoimalassa paneeleja ei suunnata etelään, vaan itään ja länteen, jolloin niillä voidaan tuottaa neljä kertaa enemmän energiaa samaa paneelipinta-alaa kohti. Erityisesti aamulla ja illalla, jolloin kotitalouksien kulutuskin on suurempaa, tuotanto lisääntyy.
Vuoteen 2017 mennessä yhtiö aikoo rakentaa uutta aurinkoenergiatuotantoa tuhat megawattia, josta noin puolet Ranskaan.
TUOTEUUTUUKSIA
Genano 525 puhdistaa ilmaa 500 kuutiota tunnissa
Genano 525 on suunniteltu erityisesti isoihin 100–250 m2:n kokoisiin avotiloihin. Se on markkinoiden tehokkain ilmanpuhdistuslaite ja tuottaa 500 kuutiota puhdasta ilmaa tunnissa. Samalla laitteen tuottamaa ääntä on pystytty vähentämään.
Genanon ilmanpuhdistuksen innovaatio on ollut kyky tuottaa ultrapuhdasta ilmaa ja puhdistaa nanohiukkasetkin. Menetelmällä puhdistetaan ilmasta tutkitusti jopa kolmen nanometrin kokoiset hiukkaset. Se tuhoaa myös mikrobit, kuten virukset ja bakteerit sekä poistaa ilmasta kaasuja ja hajuja.
Genano 525 -mallia voidaan ohjata etänä. Useamman laitteen asetuksia voidaan muuttaa keskitetysti ja saada reaaliaikaista tietoa kaikkien laitteiden toiminnasta. Hälytykset voidaan ohjata suoraan laitteiden ylläpitäjille. Se voidaan ajastaa toimimaan automaattisesti eri tehoilla eri aikoina, viikkokelloperiaatteella.
Laitteen kosketusnäyttö voidaan suojata salasanalla, jotta esimerkiksi lapset eivät pääse kouluissa muuttamaan asetuksia.
Laite on suomalaista designia. Sen on muotoillut Harri Koskinen, kuten valtaosan Genanon muistakin malleista. Laitteet ovat suomalaista teknologiaa ja ne valmistetaan Suomessa.
Genanon ilmanpuhdistimien käyttökohteita ovat muun muassa koulut, päiväkodit, sairaalat, laboratoriot, julkiset tilat, toimistotilat sekä tuotantotilat. Laitteiden hankintamalli on joustava. Käyttötarpeesta ja palvelutasosta riippuen vaihtoehtoina ovat vuokraus, osto tai vuokraleasing-sopimus. Genanon ilmanpuhdistimet on tarkoitettu vain ammattikäyttöön.
Marinetek ja Meritaito kehittämään kuntien venesatamia
Marinetek ja Meritaito yhdistävät osaamistaan kotimaan venesatamarakentamisessa. Yhteistyön tavoitteena on kehittää ja parantaa valtakunnallista venesatamaverkostoa. Euroopan suurimmalla venesatamarakentaja Marinetekilla ja Suomen suurimmalla vesialueiden ylläpitopalveluja tarjoavalla Meritaidolla on osaamista ja resursseja lähteä uudistamaan pääosin huonokuntoista kotimaan venesatamakantaa.
Yhteistyön ensimmäinen kohde on Imatran Lammassaaressa sijaitseva 700-paikkainen venesatama. Marinetekin ja Meritaidon yhdessä omistama venesatamayhtiö, New Port Imatra, allekirjoitti Imatran kaupungin kanssa marraskuussa sopimuksen Lammassaaren sataman käyttöoikeudesta ja palvelujen tuottamisesta tulevaksi 20 vuodeksi. Satamayhtiön tarkoitus on operoida satamaa ja kehittää sen palveluja sekä uudistaa satama kokonaisuudessaan seuraavan kymmenen vuoden aikana.
Imatran kaupungin ja satamaoperaattorin yhteisen vision mukaan New Port Imatra on vuoteen 2026 mennessä yksi eteläisen Saimaan merkittävimmistä satama- ja veneilypalvelujen tuottajista sekä vierasveneilyn kohteista.
Marinetek ja Meritaito hakevat yhdessä lisää Imatran kaltaisia venesatamaulkoistuksia. Liikeidean mukaan kunta luovuttaa satama-alueen satamaoperaattorille, jonka omistukseen siirtyvät nykyiset satamarakenteet. Satamayhtiö operoi satamaa sopimusajan ja investoi satamaan niin, että se on nykyaikainen, hyväkuntoinen ja turvallinen käyttää. Kaikki palvelut pyritään toteuttamaan paikallisin voimin.
Kuntalaiset melko tyytyväisiä teknisiin palveluihin
Kunnallista kierrätystä oli käyttänyt 87 % ja jätehuoltoa 82 % vastaajista Kuntaliiton laajassa, palveluja koskeneessa kyselytutkimuksessa, johon vastasi 12 500 suomalaista. Mainitut palvelut olivat kuntalaisten ahkerimmin käyttämiä ja ne olivat kärjessä myös tyytyväisyysarvioissa. Jätehuoltoa piti hyvin hoidettuna 74 % vastanneista ja kierrätystä 71 %. Vain kirjastopalveluihin (78 %) oltiin tyytyväisempiä. Lähes seitsemän kymmenestä vastaajasta piti jätehuoltoa ja kierrätystä hyvänä saatavuudeltaan ja saavutettavuudeltaan.
Kyselyssä kartoitettiin myös kuntalaisten arvioita sivistyspalveluista, terveyspalveluista, sosiaalipalveluista ja koulutuspalveluista. Koko kyselyn kokonaisindeksi oli asteikolla 1–5 palvelutyytyväisyyden osalta 3,74 ja saatavuuden ja saavutettavuuden osalta 3,64. Teknisten palveluiden osalta vastaavat arvot olivat 3,55 ja 3,66.
Teknisten palveluiden osalta kunnan koko ei juuri vaikuttanut tyytyväisyyteen. Alle 5 000 asukkaan kunnissa tyytyväisyys palveluihin oli täsmälleen sama kuin keskiarvo, eli 3,55. Yli 100 000 asukkaan kaupungeissa tyytyväisyysindeksi oli 3,56. Pienimmät arvot palvelutyytyväisyydessä ja saatavuudessa ja saavutettavuudessa saivat 50 001 − 100 000 asukkaan kaupungit.
Kyselyssä tiedusteltuja teknisiä palveluja olivat kunnallinen asunto- ja tonttitarjonta, rakennusvalvonta, kaavoitus, teiden ja katujen hoito, joukkoliikennepalvelut, ympäristön siisteys, kunnallistekniikka, kierrätystoiminta ja jätehuolto.
Palveluita käyttäneistä jätehuoltoon oli tyytyväisiä 80 % ja kierrätystoimintaan 76 %. Teknisten palvelujen osalta vähiten tyytyväisiä vastaajat olivat kunnalliseen asuntotarjontaan (47 %) ja kunnalliseen tonttitarjontaan (51 %).
Kuntalaiskysely on osa ARTTU2-tutkimusohjelmaa. Kunnissa toteutettujen ja tulevien uudistusten arviointitutkimusohjelma 2014–2018 eli ARTTU2 on useasta osaprojektista koostuva tutkimuskokonaisuus. Ohjelmassa on mukana 40 tutkimuskuntaa, jotka edustavat erikokoisia ja tyyppisiä kuntia eri puolilta Suomea.
Hinku-kunnat Kestävän kehityksen sitoumukseen 80 prosentin päästövähennystavoitteella
Tiukkaan päästövähennystavoitteeseen sitoutuneet Hinku-kunnat ovat mukana Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksessa. Kunnat ovat lupautuneet vähentämään alueensa kasvihuonekaasupäästöjä 80 prosenttia vuoden 2007 tasosta vuoteen 2030 mennessä.
27 Hinku-kunnan tekemä kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus vahvistaa Suomen mainetta kestävän kehityksen edelläkävijänä maailmalla. Hinku-kunnat haluavat samalla olla esimerkkinä Suomen muille kunnille siitä, kuinka kestävää kehitystä ja aluetaloutta voidaan vahvistaa yhtä aikaa.
Hinku-kuntien päästöt laskivat 21 prosenttia vuosina 2007–2013. Päästösektoreista suurimmat vähennykset kohdistuivat energiasektoriin, erityisesti kaukolämpöön (44 %), sähkönkäyttöön (30 %) ja muuhun fossiilisen polttoaineen käyttöön (23 %). Myös jätesektorin päästöt vähenivät merkittävästi (19 %). Liikenteen päästöt taittuivat 12 % ja maatalouden päästöt 4 %.
Kunnittain tarkasteltuna eniten päästöjään vähensivät Iin kunta (67 %) ja Hanko (44 %) sekä Kitee, Lieksa ja Porvoo (kaikki 27 %). Useimmissa Hinku-kunnissa päästövähennys oli 10–20 %.
Merkittävin syy ilmastopäästöjen vähenemiseen on kuntien siirtyminen sekä kaukolämmössä että erillislämmityksessä fossiilisista polttoaineista puupohjaisiin energianlähteisiin ja maalämpöön. Myös kiinteistöjen energiatehokkuuden parantaminen on vaikuttanut hyvään tulokseen.
Joensuun ja Outokummun kaupungit liittyivät marraskuussa mukaan Hinku-verkostoon. Joensuun ja Outokummun liittyminen nosti Hinku-kuntien määrän Pohjois-Karjalassa yhdeksään ja koko maassa 28:een.
Ranskaan huipputeholtaan
300 MW:n aurinkovoimala
Ranskalainen energiayhtiö Neoen aikoo rakentaa huipputeholtaan 300 megawatin aurinkosähkövoimalan. Todellinen keskimääräinen teho on 10−25 prosenttia tästä. Euroopan suurin aurinkovoimala tuottaisi yhtiön mukaan sähköä edullisemmin kuin ydinvoimalaitokset.
Laitos on määrä rakentaa 250 hehtaarin alueelle Bordeauxin eteläpuolelle. Sen kustannusarvio on 360 miljoonaa euroa ja se tuottaa sähköä 300 000 tuhannen ihmisen tarpeisiin. Sähkön myyntihinta on 105 €/MWh 20 vuoden ajan.
− Tuotamme energiaa hyvin kilpailukykyisellä hinnalla, samaan hintaan kuin tuulivoimalat, ja joka tapauksessa ydinvoimalaitoksia edullisemmin, sanoo Neoen-yhtiön toimitusjohtaja Xavier Barbaro uutistoimisto Reutersin haastattelussa.
Ranskalaisen EDF energiayhtiön Iso-Britanniaan kaavailemien uusien ydinvoimaloiden on taattu tuottavan energiaa hintaan 130 €/MWh.
Barbaro kertoo, että Neoenin aurinkovoimalassa paneeleja ei suunnata etelään, vaan itään ja länteen, jolloin niillä voidaan tuottaa neljä kertaa enemmän energiaa samaa paneelipinta-alaa kohti. Erityisesti aamulla ja illalla, jolloin kotitalouksien kulutuskin on suurempaa, tuotanto lisääntyy.
Vuoteen 2017 mennessä yhtiö aikoo rakentaa uutta aurinkoenergiatuotantoa tuhat megawattia, josta noin puolet Ranskaan.
TUOTEUUTUUKSIA
Genano 525 puhdistaa ilmaa 500 kuutiota tunnissa
Genano 525 on suunniteltu erityisesti isoihin 100–250 m2:n kokoisiin avotiloihin. Se on markkinoiden tehokkain ilmanpuhdistuslaite ja tuottaa 500 kuutiota puhdasta ilmaa tunnissa. Samalla laitteen tuottamaa ääntä on pystytty vähentämään.
Genanon ilmanpuhdistuksen innovaatio on ollut kyky tuottaa ultrapuhdasta ilmaa ja puhdistaa nanohiukkasetkin. Menetelmällä puhdistetaan ilmasta tutkitusti jopa kolmen nanometrin kokoiset hiukkaset. Se tuhoaa myös mikrobit, kuten virukset ja bakteerit sekä poistaa ilmasta kaasuja ja hajuja.
Genano 525 -mallia voidaan ohjata etänä. Useamman laitteen asetuksia voidaan muuttaa keskitetysti ja saada reaaliaikaista tietoa kaikkien laitteiden toiminnasta. Hälytykset voidaan ohjata suoraan laitteiden ylläpitäjille. Se voidaan ajastaa toimimaan automaattisesti eri tehoilla eri aikoina, viikkokelloperiaatteella.
Laitteen kosketusnäyttö voidaan suojata salasanalla, jotta esimerkiksi lapset eivät pääse kouluissa muuttamaan asetuksia.
Laite on suomalaista designia. Sen on muotoillut Harri Koskinen, kuten valtaosan Genanon muistakin malleista. Laitteet ovat suomalaista teknologiaa ja ne valmistetaan Suomessa.
Genanon ilmanpuhdistimien käyttökohteita ovat muun muassa koulut, päiväkodit, sairaalat, laboratoriot, julkiset tilat, toimistotilat sekä tuotantotilat. Laitteiden hankintamalli on joustava. Käyttötarpeesta ja palvelutasosta riippuen vaihtoehtoina ovat vuokraus, osto tai vuokraleasing-sopimus. Genanon ilmanpuhdistimet on tarkoitettu vain ammattikäyttöön.
Marinetek ja Meritaito kehittämään kuntien venesatamia
Marinetek ja Meritaito yhdistävät osaamistaan kotimaan venesatamarakentamisessa. Yhteistyön tavoitteena on kehittää ja parantaa valtakunnallista venesatamaverkostoa. Euroopan suurimmalla venesatamarakentaja Marinetekilla ja Suomen suurimmalla vesialueiden ylläpitopalveluja tarjoavalla Meritaidolla on osaamista ja resursseja lähteä uudistamaan pääosin huonokuntoista kotimaan venesatamakantaa.
Yhteistyön ensimmäinen kohde on Imatran Lammassaaressa sijaitseva 700-paikkainen venesatama. Marinetekin ja Meritaidon yhdessä omistama venesatamayhtiö, New Port Imatra, allekirjoitti Imatran kaupungin kanssa marraskuussa sopimuksen Lammassaaren sataman käyttöoikeudesta ja palvelujen tuottamisesta tulevaksi 20 vuodeksi. Satamayhtiön tarkoitus on operoida satamaa ja kehittää sen palveluja sekä uudistaa satama kokonaisuudessaan seuraavan kymmenen vuoden aikana.
Imatran kaupungin ja satamaoperaattorin yhteisen vision mukaan New Port Imatra on vuoteen 2026 mennessä yksi eteläisen Saimaan merkittävimmistä satama- ja veneilypalvelujen tuottajista sekä vierasveneilyn kohteista.
Marinetek ja Meritaito hakevat yhdessä lisää Imatran kaltaisia venesatamaulkoistuksia. Liikeidean mukaan kunta luovuttaa satama-alueen satamaoperaattorille, jonka omistukseen siirtyvät nykyiset satamarakenteet. Satamayhtiö operoi satamaa sopimusajan ja investoi satamaan niin, että se on nykyaikainen, hyväkuntoinen ja turvallinen käyttää. Kaikki palvelut pyritään toteuttamaan paikallisin voimin.