● Henrika Pihlajaniemi

Arkkitehti SAFA, Valaistussuunnittelija

Arkkitehdit m3 Oy

■■ Ulkovalaistuksen tärkeä tehtävä on tehdä pimeän ajan kaupunkiympäristöstä turvallinen. Turvallisuutta voidaan lähestyä kahdesta eri lähtökohdasta: valo mahdollistaa turvallisen liikkumisen ja valo luo turvallisuuden tunnetta ympäristön käyttäjille.

Ensimmäistä näkökulmaa tukee reittien riittävä ja tasainen valaisu, joka ehkäisee onnettomuuksia ja paljastaa reitin pinnan epätasaisuudet.

Toinen näkökulma, turvallisuuden tunne, on asiana monisyisempi. Turvallisuuden tunnetta voidaan lisätä laadukkaalla ja riittävällä valaistuksella. Ympäristökokemukseen vaikuttavat kuitenkin valon määrän lisäksi monet tekijät, näiden joukossa valon luoma tunnelma ja ympäristössä koettu kauneus ja mielenkiinto.

Kasvihuone valaisee

sisä- ja ulkotilan

Oulun Hupisaarten keskusleikkipuiston kahteen kasvihuoneeseen toteutettiin Valoa Oulu! -festivaalin yhteydessä marraskuun lopulla pysyvä valoteos Varjoja kasvihuoneessa. Ideoin valoteosta jo vuonna 2012 suunnitellessani puiston valaistusta, joka valmistui lopullisesti kesällä 2014.

Kasvihuoneet puiston laidalla muodostivat valaisemattomina pimeän aikaan ”kuolleen pisteen” muuten houkuttelevaan ympäristöön. Aika ajoin niiden seinille ilmestyi graffiteja.

Suunnittelijana minua inspiroi ajatus kahdesta läpikuultavan rakennuksen muodostamasta lyhdystä, jotka loisivat merkityksellistä valoa ympäristöönsä ja heijastelisivat valon ja varjon avulla sisältönsä salaisuuksia. Lähiympäristön lisäksi valaistuilla kasvihuoneilla on laajempaakin kaupunkikuvallista merkitystä, koska ne näkyvät puistoalueella myös etäämmälle.

Oulun Tilakeskus -liikelaitos päätti kesällä toteuttaa teoksen valotapahtuman osana. Oulun taidemuseo otti sen kokoelmiinsa pysyvänä teoksena ja sitoutui ylläpitämään sitä kymmenen vuoden ajan.

Viidakkoa ja

graafisia muotoja

Varjoja kasvihuoneessa -valoteos on toteutettu tuomalla sarja DMX-ohjattuja RGBDW-led-valonheittimiä kasvihuonetilojen sisälle. Niiden valo on suunnattu kohti seiniä ja kattoja peittäviä kennolevyjä.

Toinen kasvihuoneista on päivisin avoinna yleisölle, ja sen sisällä on viidakkomaisen runsas kokoelma trooppisten ja subtrooppisten vyöhykkeiden kasveja. Toisessa kasvihuoneessa viljellään kevätkaudella Oulun kaupungin kesäkukkaistutusten kasvit. Talvella kasvihuone on tyhjillään joitakin talvehdittavia kasveja lukuun ottamatta.

Ulkoapäin katsottaessa valaisimet saavat aikaan kasvihuoneiden pinnoille erilaiset valon ja varjon kuvastot: Toisen pinnalla elävät viidakon kasvit, ja toisen pinnalla leikkivät graafiset viivastot. Ne saa aikaan rakenteiden ja lämpötekniikan putkistojen varjot sekä toisaalta putkien kuultaminen valaistuna vaihtelevissa sävyissä kennolevyn läpi. Dynaamisen valonohjauksen avulla lyhdyille on luotu rauhallisesti vaihteleva ilme, jossa sävyt hiljalleen muuntuvat ja luovat uusia yhdistelmiä varjoista, väreistä ja valkoisen valon sävyistä rakennusten pinnoille.

Valo inspiroi

ja korostaa

Pysyvä valoteos jatkaa hyvin Hupisaarten keskusleikkipuiston valaistuksen periaatteita: valolla luodaan tunnelmaa ja merkityksiä, korostetaan katsottavaksi kauniita elementtejä ja inspiroidaan leikkiä. Valo saa tätä kautta ihmiset viihtymään puistossa myös pimeän aikaan ja tuntemaan olonsa turvalliseksi.

Valotapahtuman aikana yleisölle avoinna olevaan kasvihuoneeseen toteutettiin väliaikainen Viidakkokirja-installaatio – tarinallinen valo-ääni-teos. Rudyard Kiplingin 1800-luvun lopussa kirjoittaman tarinan tunnelmia oli visualisoitu hetkittäin viidakon kasvien keskellä vaihtuvilla valon väreillä ja tuotu kuultavaksi viidakon äänistä koostetun äänimaailman ja eläytyen luetun tarinan muodossa. Teos antoi kaupunkilaisille tilaisuuden istahtaa syksyn pimeyden keskellä kasvihuoneeseen nauttimaan lämmöstä ja valosta: Samalla voi rauhoittua hetkeksi kuuntelemaan tarinaa ja siirtyä valo- ja äänimaailman luoman tunnelman myötä toiseen aikaan ja paikkaan.

Valotapahtuman aikaan puisto vilisi leikkiviä lapsia ja ulkoilevia aikuisia. Kaupunki voi olla aktiivinen ja houkutteleva myös talvella. ■