Teksti Pasi Lapinkangas

■■ Vaasassa on lähdetty toteuttamaan toden teolla Euroopan unionin vuonna 2007 säätämää 20-20-20-tavoitetta, jossa energiatehokkuuden lisääminen 20 prosentilla on yksi osa-alue. Muut ovat uusiutuvien energialähteiden 20 prosentin osuus energiankulutuksesta sekä kasvihuonepäästöjen vähentäminen 20 prosentilla.

Työ- ja elinkeinoministeriön ja kuntien välisen energiatehokkuussopimuksen tavoitteena on yhdeksän prosentin energiansäästö vuosien 2008–2016 välisenä aikana.

Kaupungissa säästötavoitteissa ollaan jo kolme vuotta edellä, sillä tänä vuonna Vaasa saavutti kymmenen prosentin säästön, mikä Vaasan 100 gigawattitunnin (GWh) kulutuksessa tarkoittaa kymmentä GWh:a. Uudeksi tavoitteeksi on kirjattu 11,7 prosentin energiansäästö vuoteen 2016 mennessä.

Hyvät tulokset näkyvät myös talotoimessa. KTI Kiinteistötieto Oy:n valtakunnallisessa vertailussa Vaasa oli energiatehokkain kunta vuonna 2012. Keskiarvoon verrattuna vaasalaiskoulut ja -päiväkodit olivat viidenneksen energiatehokkaampia.

Kaksi vuosikymmentä

energiakatselmuksia

Kaupungin kiinteistöillä on merkittävä rooli energiankulutusta leikatessa. Vaasassa sopimustoiminnan alainen energiankulutus on noin 100 GWh:a, josta talotoimen osuus on kolme neljäsosaa. Rakennuskantaan kuuluu noin 350 rakennusta, joissa sähkön osuus kokonaiskulutuksesta on neljännes ja lämmön puolet.

Vaasassa saavutetut tulokset energiatehokkuudessa perustuvat ennen kaikkea aikaisin aloitettuun, pitkäjänteiseen työhön. Kaupungin kiinteistöissä on tehty jatkuvaa energiaseurantaa jo vuodesta 1993 lähtien.

Seurannalla puututaan poikkeavaan kulutukseen. Toimenpiteet, jotka eivät lukeudu energiakatselmointien piiriin, on tehty pääasiassa peruskorjausten yhteydessä. Katselmuksilla ja perusparannuksilla on säästetty yhteensä yhdeksän GWh:a.

Tänä vuonna aloitettu toinen katselmuskierros viedään vuosittain eteenpäin niin, että rakennuskannasta merkittävä osa saadaan katselmusten piiriin.

- Jokainen kohde tarkastellaan yksilöllisesti, sillä käyttötarkoitukset ovat niin erilaisia. Selvitetään sähkönkulutus, lämpöindeksit, onko peruskorjattu. Moni asia vaikuttaa lopullisiin toimenpiteisiin, kaupungin energiainsinööri Mikko Tapojärvi kertoo.

Toimenpiteet ovat talotekniikan kehittämistä ja keskittyvät ilmanvaihtoon ja lämmön talteenottoon. Taajuusmuuttajat puhallin- ja pumppukäytössä sekä keskitetyn rakennusautomaation käyttö talotekniikan mittauksessa, säädössä ja ohjauksessa mahdollistavat energiankäytön tarpeenmukaisuuden.

Ensimmäisten automaatiojärjestelmien rakentaminen on aloitettu 1980-luvulla. Nykymallisten järjestelmien rakentaminen alkoi 20 vuotta sitten.

Porvarinkatu

näyttää suuntaa

Vaasan Porvarinkadun koululle tehtiin viime vuonna peruskorjaus, jossa rakennuksen ikkunat, yläpohja ja osittain myös ulkoseinät uusittiin. Samalla ilmanvaihto siirrettiin automaatiojärjestelmän alle. Ilmanvaihdossa käytetään uutta WISE-teknologiaa, joka mittaa antureiden avulla luokkakohtaisesti ilmastoinnin tarpeenmukaisuutta.

- Ilmanvaihto kuluttaa noin 40 prosenttia energiasta. Ilmanvaihdon automaattisella palvelualuekohtaisella ohjauksella luokkahuoneen ja juhlasalin hyvin erilaiset käyttöajat pystytään ottamaan huomioon, Tapojärvi selventää.

Ennen kaikkea lämmön talteenottoa on tehostettu. Aiemmin lämmön talteenoton hyötysuhde oli alle 20 prosenttia, kun uusi järjestelmä ottaa talteen 65 prosenttia lämmöstä.

Peruskorjauksessa rakennuksen katolle sijoitettiin yli sata aurinkopaneelia. Aurinkovoimalla tuotetaan viisi prosenttia koulun vuosittaisesta sähkönkulutuksesta.

Vaasassa moni yritys tuottaa sähköä omilla paneeleilla, mutta Porvarinkadun koulu on ensimmäinen kaupungin aurinkovoimatuetuista rakennuksista.

- On hyvinkin mahdollista, että lisäämme aurinkopaneeleja, etenkin jos investointikustannukset pysyvät matalalla. Näin saamme leikattua sähköenergian ostotarvetta, Tapojärvi toteaa.

Kulutus on laskenut yli 330 MWh, mikä tarkoittaa energiakustannuksissa vajaan 20 000 euron säästöä.

Tapojärven mukaan Porvarinkadun koulua voidaan pitää pilottina, minkä tuloksia voidaan hyödyntää isommassa rakennusmassassa.

- Alussa teimme nopean maksuvälin toimenpiteitä, joilla saimme pian tuloksia. Nyt vaaditaan jo suurempia investointeja.

Jatkossa on tarkoitus panostaa edelleen rakennusteknisiin muutoksiin energiatehokkuuden parantamiseksi. Uusi tekniikka on valmiiksi energiatehokasta, joten suurin hyöty automaatiosta saadaan olemassaolevissa tiloissa talotekniikan perusparannusten yhteydessä. Tämä lisää myös kustannustehokkuutta.

- Vanhaan rakennukseen uusi teknologia tulee peruskorjauksen yhteydessä. Energiatehokkuus riippuu myös lämmitettävästä tilavuudesta. Muutoksia täytyy tehdä oikeisiin paikkoihin, joista tulee myös tuloksia, Tapojärvi toteaa.

Biopolttoaineiden

osuus tuplattavissa

Vaasan energiatäyskäännös on Vaasan Sähkön, Vaskiluodon Voiman ja Westenergy Oy Ab:n välinen yhteistyökumppanuus, joka palkittiin vuoden 2012 Vuoden ympäristötekona. Palkintoperusteissa korostettiin, että seudun omasta energiantuotannosta oli tehty nopeassa aikataulussa oleellisesti aiempaa puhtaampaa.

Kumppanuuden aikana seudulle on rakennettu kaksi suurta energiantuotantolaitosta. Westenergyn jätteenpolttolaitos aloitti tuotannon viime vuonna ja samana vuonna Vaskiluodon voimalaitosalueella vihittiin käyttöön suuren mittaluokan biokaasutuslaitos. Laitos käyttää polttoaineenaan pääosin puuhaketta.

Kaasutuslaitoksen (kuva lehden kannessa) tarkoituksena on korvata ulkomailta tuodun kivihiilen ja öljyn osuutta energiantuotannossa. Siten vähennetään myös hiilidioksidipäästöjä.

Tällä hetkellä biokaasun osuus energiantuotannosta on vajaat kahdeksan prosenttia. Enempäänkin olisi varaa.

- Biopolttoaineen osuutta sähköntuotannosta olisi mahdollista nostaa kaksinkertaiseksi, jos hyvin käy. Nyt biopolttoaineketju ei vielä toimi ja saatavuus takkuaa, Vaasan Sähkön toimitusjohtaja Hannu Linna summaa.

Hän viittaa viime vuosina tehtyihin poliittisiin päätöksiin, jossa puuhakkeen tukea on vuoron perään nostettu, laskettu ja taas nostettu.

96 prosenttia kaupungin kiinteistöistä käyttää alueen kaukolämpöverkkoa. Vuonna 2011 yli 90 prosenttia alueen kaukolämmöstä tuotettiin hiilellä. Nykyään hiilen osuus on enää puolet. Suurin tekijä on ollut jätteenpolttolaitos, josta syntyvän höyryn Vaasan Sähkö hyötykäyttää lämmön ja sähkön tuotantoon. Jätteillä katetaan lähes 40 prosenttia kaukolämpöenergian hankinnasta.

Biokaasutuslaitoksen tuotannon käynnistyessä kunnolla vähenevät alueen hiilidioksidipäästöt 400 000–500 000 tonnia vuodessa. Luku vastaa lähes prosenttia Suomen hiilidioksidipäästöistä. ■