Teksti Paavo Taipale

■■ Ulkovalaistusta on vähennetty yöaikaan monissa varsinkin pienemmissä kunnissa ja vähäliikenteisillä väylillä ja alueilla jo vuosikymmenten ajan. Sydänkesällä ulkovalaistus sammuu kokonaan yhä useammassa suuremmassakin kaupungissa ydinkeskustaa ja pääliikenneväyliä lukuun ottamatta. Viime aikoina suuremmissakin kaupungeissa on haettu lisäsäästöjä vähentämällä ulkovalaistusta yöllä myös kesäkauden ulkopuolella.

Kuntatekniikka-lehti kysyi marraskuun lopulla sähköpostitse 20 suurimman kaupungin ja parinkymmenen muun kunnan ulkovalaistuksen vähentämiskäytännöistä. Vastauksia saatiin ensimmäisestä ryhmästä 17 ja toisesta yhdeksän. Suurempien kaupunkien käytännöt ovat tässä esillä yleisellä tasolla siis varsin edustavasti. Pienempien kuntien käytännöistä voidaan tämän kyselyn vastausten perusteella puhua vain esimerkinomaisesti.

Huomaamaton himmennys säästää valaisimia

Vastanneiden joukosta löytyy vain muutama suurempi kaupunki, joissa asemakaava-alueen liikenneväylien ulkovalaistusta ei yöllä sammuteta lainkaan, vaan käytetään pelkästään himmennystä niissä kohteissa, joissa se on mahdollista. Valaisin- ja ohjaustekniikan kehittyessä ja valaistussaneerausten myötä himmennys yleistyy jatkuvasti. Himmennys toteutetaan purkausvalaisimissa yleensä alentamalla jännitettä. Haasteena onkin paikoin se, että yösammutusta ja valaisinkohtaista tehonalennusta ei voi käyttää samanaikaisesti, koska yösammutus sekoittaa elektroniikan sisäisen kellon.

Led-valaisimien teho puolestaan on joustavasti säädettävissä. Usein niiden himmennys tehdään kaksivaiheisesti alentamalla ensin tehoa 30–40 prosenttia ja pari tuntia myöhemmin 50–60 prosenttia täydestä tehosta. Aamupuolella palataan täyteen valaistustehoon vastaavalla tavalla kaksivaiheisesti.

Himmennystä käyttävien kaupunkien vastauksissa korostuu se, ettei kuntalaisilta juuri tule palautetta valaistuksen muutoksista. Valaisin saattaa sytyttyään palaa täydellä teholla jonkin aikaa. Kun se sitten himmennetään, eroa ei enää jälkeenpäin silmällä huomaa. Kun valaisinta ei käytetä täydellä teholla, sen käyttöikä kasvaa. Samalla ulkona liikkuvalle kaupunkilaiselle huomaamattomalla himmennyksellä säästetään energiaa jopa noin kolmannes.

Kesäöinä kaupunkien valot sammuvat

Vastanneiden suurempien kaupungin joukossa on muutama, jossa ei kesäaikanakaan ulkovalaistusta sammuteta, vaan himmennetään siellä, missä se teknisesti on mahdollista. Lähes kaikissa kyselyyn vastanneissa kaupungeissa ydinkeskustan alue on valaistu kesäöinäkin.

Tyypillisin kesäajan sammutusjakso ajoittuu jokseenkin toukokuun puolivälistä heinäkuun puoliväliin, pisimmillään huhtikuulta elokuun alkupuolelle. Joissakin kaupungeissa sammutusjakson pituutta on jatkettu tänä vuonna säästöjen lisäämiseksi. Muutamissa tätä kokeilleissa kaupungeissa on palattu entiseen käytäntöön kokeilusta saadun kriittisen palautteen johdosta.

Pimeän vuodenajan yösammutukset yleistyvät

Liikenneväylien, torien ja puistojen valaistuksen vähentäminen öisin pimeänä vuodenaikana on lisääntymässä. Noin neljännes kyselyyn vastanneista kaupungeista oli ottanut käyttöön yösammutukset tai laajentanut niiden piirissä olevaa aluetta tänä syksynä tai on päättänyt tehdä niin vielä kuluvan talven aikana. Vastaajien joukossa on kuitenkin kaupunkeja, joissa valot sammuvat edelleenkin öisin vain lähinnä ulkoliikuntapaikoilta ja -reiteiltä sekä leikkipuistoista.

Pimeän ajan valaistuksen vähentämisen toteutustavat vaihtelevat. Himmennystä luonnollisesti käytetään aina siellä, missä se on mahdollista. Valtaosa valaistusjärjestelmistä on kuitenkin edelleen sellaisia, joissa ei tätä vaihtoehtoa ole käytettävissä.

Kun valaisimia sammutetaan, sekä käytännöt että mielipiteet niiden kelvollisuudesta vaihtelevat. Osa vastaajista pitää parempana sammuttaa alueelta kaikki valaisimet, jos himmennys ei ole käytettävissä. Silloin valaistusolosuhteet ovat tasaisemmat, kun kaikkialla on pimeää. Toiset taas pitävät osittaista valaistusta pimeää parempana vaihtoehtona.

Tähän kyselyyn vastanneista suuremmista kaupungeista yösammutuksia käyttää runsaat puolet. Näistä puolestaan jokseenkin puolet sammuttaa alueen kaikki valaisimet ja puolet sammuttaa joka toisen tai joka kolmannen valaisimen. Vastauksissa esiintyi vielä näistäkin poikkeavia ratkaisuja.

Valaistuksen vähentäminen sammuttamalla valaisimet tai osa niistä toteutetaan tyypillisesti arkiöinä aikavälillä 23–05 tai 00–05. Kyselyyn vastanneissa kaupungeissa esimerkiksi tonttikatujen valaistusta vähennettiin aikaisintaan iltakymmeneltä ja viimeistään kello yhdeltä. Valaistus palautetaan aamulla kello neljän ja kuuden välillä. Arkiöiden sammutusjaksot olivat pituudeltaan neljästä kahdeksaan tuntiin. Teollisuusalueilta valaistusta saatetaan vähentää sammuttamalla osa valaisimista jo yhdeksältä illalla. Valaistusta vähennetään luonnollisesti eniten ja sammutusjaksot ovat pisimpiä siellä, missä liikennemäärät ovat vähäisimpiä.

Lauantain ja sunnuntain vastaisina öinä sammutusjakso on monissa kaupungeissa lyhyempi tai valaistusta ei vähennetä lainkaan. Joissakin harvoissa kaupungeissa ei tietyillä alueilla viikonlopun aamuina valaistusta toisaalta sytytetä lainkaan.

Kuntaliitoskaupungeissa kirjavia käytäntöjä

Vastaajien joukossa oli useampia kaupunkeja, joissa on viime vuosina tehty kuntaliitoksia. Tyypillistä näille oli se, että ulkovalaistuksen vähentämiskäytännöt vaihtelivat edelleen liitoskuntien kesken. Ne yhtenäistyvät vähitellen valaisintyyppien ja ohjausjärjestelmien uudistuessa.

Kesäajan ulkopuolisia yösammutuksia on ollut yleisesti käytössä pienemmissä kunnissa jo pitkään. Ehkä osin kuntaliitosten myötä keskuskaupungeissakin on nyt uusia säästökohteita etsittäessä päätetty omaksua ja edelleen kehittää näitä käytäntöjä.

Kaupunkilaiset tottuvat vähempään valoon

Ulkovalaistuksen yösammutukset herättävät kaupunkilaiset antamaan palautetta erityisesti silloin, kun valaistuskäytäntö muuttuu. Lähes kaikissa kyselyvastauksissa todettiin palautteen olleen aluksi runsasta ja kriittistä, mutta tilanteen tasaantuneen varsin nopeasti. Ulkovalaistuksen vähentäminen nähtävästi hyväksyttiin säästökeinona vaikeassa taloudellisessa tilanteessa.

Kaupungeissa on kuitenkin usein muutamia erittäin kriittistä palautetta antavia kaupunkilaisia. Lisäksi asuinalueilla, joissa sammutetaan osa valaisimista, kriittistä palautetta tulee yleensä niiltä asukkailta, joiden kiinteistön kohdalle sammuva valaisin osuu.

Muutamissa kaupungeissa palaute on alkuhämmennyksen jälkeen kääntynyt jopa myönteiseksi. Kenties ajatellaan, ettei kaduilla öisin tarvita valaistusta, kun ei siellä itse liikuta.

Yösammutuksista – tai varsinkaan harkitusta valaistuksen himmentämisestä – ei ole vastaajien tietoon tullut tapauksia, joissa vähäisemmän valaistuksen olisi katsottu vaikuttaneen liikenne- tai henkilöturvallisuuteen, ilkivaltaan tai omaisuusrikoksiin. Sen sijaan etenkin varttuneempien kaupunkilaisten palautteesta oli ollut monin paikoin aistittavissa yösammutuksiin liittyvä turvallisuuden tunteen heikkeneminen.

Eräissä vastauksissa tuli esille varsinkin kaupan alan yritysten kaupungille esittämä huoli liiketilojen turvallisuudesta ja niihin kohdistuvasta ilkivallasta, mikäli valaistusta vähennetään. Joissakin kaupungeissa on toisaalta arvioitu ilkivallan tai rauhattomuuden jopa vähentyneen yösammutusalueilla.

Energiakuluissa

selvät säästöt

Pimeän vuodenajan yösammutuksia ja -himmennyksiä käyttävissä kaupungeissa energiakustannuksissa arvioitiin säästettävän yleisesti 5–15 prosenttia ulkovalaistuksen kokonaisenergiakuluista verrattuna siihen, että valaistus olisi täysitehoisena päällä koko pimeän ja hämärän ajan. Enimmillään säästöä arvioitiin syntyvän jopa kolmannes, kun laajoilla alueilla oli joka toinen valaisin sammutettuna iltakymmenestä aamukuuteen ja lisäksi viikonloppuaamuisin.

Euromääräisten säästöjen kerrottiin olevan suurimmissa ja joissakin keskisuurissa yöaikaisen valaistuksen vähentämistä käyttävissä kaupungeissa suuruusluokaltaan 100 000 – 200 000 euroa vuodessa. Tavoitellut säästöt näyttävät toteutuneen. Säästöjen suuruus luonnollisesti vaihtelee suuresti kaupunkien välillä yösammutus- ja himmennysalueiden laajuudesta ja valaisintyypeistä riippuen.

Led-valaisimien yleistyminen lähivuosina johtaa siihen, että sammuttamisen sijasta valaistusta voidaan vähentää himmentämällä. Kyselyyn vastanneissa kunnissa led-valaisinten tehoa pudotetaan sydänyöllä enimmillään 60 prosenttia, jolloin toki säästyy huomattavasti energiaa. Led-valaisinten kokonaisenergiankulutus on kuitenkin muihin käytössä oleviin valaisintyyppeihin verrattuna niin pieni, että nykytilanteeseen verrattuna niiden himmentämisellä saavutetut säästöt ovat marginaalisia, mutta säästöjä joka tapauksessa.

Useimmat kyselyyn vastanneet kaupungit jatkavat ulkovalaistuksen vähentämiskäytäntöjä ensi vuonna tämänvuotiseen tapaan. Yksikään kaupunki ei ole luopumassa niistä ja muutamat laajentavat yösammutuksen piirissä olevia alueita.

Valaisimia ja valaistuksen ohjausjärjestelmiä uudistetaan jatkuvasti alueittain. Elohopeavalaisimien vaihtourakka jatkuu vielä pitkään. Uudet valaisimet kuluttavat olennaisesti nykyisiä vähemmän energiaa ja niiden parempi säädettävyys avaa uusia mahdollisuuksia lisäsäästöihin. ■