energia
Kuivaerotustekniikka avuksi
Jätevoimaloiden pohjakuonat parem min hyötykäyttöön
Jätteenpoltossa syntyy runsaasti pohjakuonaa, joka toisaalta on loppusijoitusongelma, toisaalta sisältää hyödynnettävää ainesta. Kuonan käsittelylle haetaan ratkaisuja, jotka toisivat materiaalin takaisin käyttöön, olisivat ympäristöystävällisiä ja myös taloudellisesti kestäviä.
● Juho Turpeinen, Projektipäällikkö
● Riina Rantsi, Kehitysjohtaja
Suomen Erityisjäte Oy
■■ Suomessa syntyy vuosittain 200 000 tonnia jätteenpolton pohjakuonia. Pohjakuona on merkittävin jätteenpoltossa syntyvä jäte, ja sen loppusijoittamiselle kaatopaikoille etsitään vaihtoehtoja.
Koska pohjakuona sisältää metalleja, saadaan siitä eroteltua sekä rautaa että arvokkaita ei-rautametalleja, kuten kuparia ja alumiinia, jotka myydään jatkojalostamisen jälkeen metalliteollisuuden käyttöön.
Ongelmaksi kuitenkin usein jää pohjakuonan sisältämien mineraaliainesten hyötykäyttö – tämä on iso kysymys, sillä pohjakuonasta jopa noin 80 prosenttia on mineraalijakeita.
Parhaillaan meneillään olevassa hankkeessa jätteenpolttolaitosten kuonia käsitellään Suomessa ensimmäistä kertaa ADR-kuivaerotustekniikalla (Advanced Dry Recovery) hollantilaisen Inashco B.V.:n siirrettävällä laitteistolla. Laitteistolla voidaan käsitellä jopa yli 50 tonnia pohjakuonaa tunnissa.
Käsittelyssä syntyy kolmea erilaista jaetta, muutamaa eri raekokoa:
* rautametallit (0-12 ja 12-50 mm)
* ei-rautametallit (2-5, 5-12 ja 12-50 mm)
* mineraalijakeet (0-2, 2-5, 5-12 ja 12-50 mm).
Tällä hetkellä rautametallit hyödynnetään Suomessa ja ei-rautametallit toimitetaan Hollantiin ensin jatkojalostettavaksi ja sen jälkeen myytäväksi metalliteollisuudelle. Suomen Erityisjäte Oy tutkii parhaillaan mahdollisuuksia mineraalijakeiden hyötykäyttämiseksi.
Tavoitteena on lähivuosina tuotteistaa mineraalijakeet niin, että niiden käyttö olisi kannattavaa paitsi maarakentamisessa myös muilla aloilla kuten betoniteollisuudessa. Tällöin myös raskas lupaprosessi kevenisi.
Suomalainen ilmasto
haasteena käsittelylle
Koska Suomessa jätteiden syntypaikkalajittelu ei ole niin tehokasta kuin monissa Euroopan maissa, päätyy täällä poltettavaan jätteeseen ja sitä kautta myös pohjakuonaan enemmän arvokkaita ei-rautametalleja kuin monessa muussa maassa.
ADR-tekniikan ei-rautametallien jopa yli 70 prosentin talteenottoaste mahdollistaa taloudellisesti kannattavan jatkojalostamisen metalliteollisuuden käyttöön.
Kuonankäsittely pohjoisilla leveyspiireillä ei kuitenkaan ole aivan ongelmatonta. Suomen talvi tuo mukanaan omat haasteensa, eikä käsittelyä voida toteuttaa kovilla pakkasilla materiaalin ja laitteiston jäätymisongelmien vuoksi. Toisaalta pohjakuonan märkäerotteluun verrattuna mahdollisia käsittelypäiviä on vuositasolla huomattavasti enemmän.
Kuivaerottelussa
vältytään jätevesiltä
Kuivaerottelutekniikan kilpaileva käsittelymenetelmä on märkäerottelu, jossa kuonaa pestään veden tai erilaisten liuottimien avulla haitallisten aineiden liukoisuuden vähentämiseksi.
Märkäerottelun haittapuolena ovat olleet sivutuotteena syntyneet jätevedet ja niihin liittyvät ongelmat. Koska ADR-tekniikan mahdollistamasta kuivaerottelusta ei synny jätevesiä, ei niiden käsittelystä tai sijoittamisesta tarvitse huolehtia.
Koska laitteisto ei tarvitse vettä, eivät pienet pakkasetkaan haittaa käsittelyä. Verrattuna alkeellisimpiin erottelutekniikoihin, kuten pelkkien rautametallien poistoon magneettien avulla, on ADR-käsittely myös kustannustehokasta, sillä käsittelykulut voidaan kattaa ei-rautametalleista saatavilla tuloilla. Mineraaliaineksen hyödyntämisestä jäävät kustannukset on kuitenkin otettava huomioon.
Tavoitteena kiinteä
käsittelykeskus
Toistaiseksi Suomen Erityisjäte Oy on käsitellyt yhdessä hollantilaisen yhteistyökumppaninsa kanssa pohjakuonia siirrettävällä laitteistolla sekä Lakeuden Etapin jätehuoltokeskuksessa Ilmajoella että HSY:n jätteenkäsittelykeskuksessa Espoon Ämmässuolla. Siirrettävällä laitteistolla voidaan käsitellä pohjakuonaa enimmillään 150 000 tonnia vuodessa
Jätteenpolton kuonien määrä on kasvava, koska yhdyskuntajätteen kaatopaikkasijoittaminen loppuu vuonna 2016, ja sen käsittelyä on korvattava muilla menetelmillä, kuten polttamalla. Suomessa on otettu käyttöön viime vuosina uusia jätteenpolttolaitoksia Kotkassa, Lahdessa, Oulussa, Vaasassa ja Vantaalla. Lähivuosina avataan lisäksi polttolaitokset Tampereella, Leppävirralla ja Salossa.
Tulevaisuudessa Suomen Erityisjäte Oy:n tavoitteena onkin tarjota palvelua myös kiinteällä pohjakuonan käsittelykeskuksella. Kiinteiden ADR-laitosten kapasiteetti voi olla jopa 500 000 tonnia vuodessa.
Myös esimerkiksi Virossa ja Liettuassa on oltu kiinnostuneita kuonankäsittelystä kuivaerotustekniikalla. Lähitulevaisuudessa suomalainen kuonankäsittely saattaakin käsittää paitsi Suomessa, myös naapurimaissa syntyvän pohjakuonan jatkojalostamista.
ADR-käsittelyn kustannukset ovat perinteiseen käsittelytapaan verrattuna yli kaksinkertaiset. Toisaalta ei-rautametallit ovat selvästi rautaa arvokkaampia, joten niillä voidaan kattaa kasvavia käsittelykuluja. Samalla mineraaliaineksen laatu paranee ja sen hyötykäyttö tulee mahdolliseksi, kun mineraaliaines on puhtaampaa.
ADR-tekniikalla käsitellään tällä hetkellä vain jätteenpolton pohjakuonia, mutta myös muiden jätteiden käsittelyä tutkitaan parhaillaan. ■