KIITOS!

■ Olen saanut olla SKTY:n puheenjohtajana kaksi kolmivuotiskautta. Tässä yhdistyksessä puheenjohtajan rooli on tosi mukava. Hallituksessa on ollut koko ajan aivan mahtavia ja idearikkaita ammattilaisia, joiden kanssa on ollut hienoa työskennellä. Yhdistyksen vapaaehtoiset toimihenkilöt ovat tehneet loistavaa työtä ja luoneet hyviä tapahtumia meille jäsenille oppia uutta ja verkostoitua.

Kuntatekniikan päiviä on tänä aikana uudistettu ja kehitetty, mutta kuitenkin säilyttäen kaikille tärkeäksi muodostunut rento yhdessäolo ja mahdollisuus keskustella kollegoiden kanssa. Toisena vakituisena tapahtumana on jo kahtena vuotena toteutettu teemakohtainen syysseminaari.

Kun minulta vuonna 2008 kysyttiin, olisinko kiinnostunut yhdistyksen puheenjohtajuudesta, en osannut odottaa mitä kaikkea se tuo tullessaan. Kansainvälisen järjestön puheenjohtajuuden aikana sai hienon kontaktiverkoston ympäri maailmaa ja paljon tietoa kuntatekniikasta erilaisissa olosuhteissa. Yhdistyksemme järjesti yhdessä RIL:n kanssa vuoden 2012 maailmankonferenssin ”IFME 2012” ja saimme kiitosta erinomaisesta ohjelmasta ja järjestelyistä. Uusi-Seelanti järjestää ensi vuonna vastaavan tapahtuman ja meidän onnistumisemme loi heille paineita omiin järjestelyihinsä.

Suomen kuntatekniikan yhdistyksellä on kansainvälisessä yhteistyössä selkeästi kokoaan merkittävämpi asema. Siitä kiitos kuuluu aktiivisille toimihenkilöillemme ja niille jäsenille, jotka ovat panostaneet esityksiinsä IFME-konferenssissa ja myös muun muassa USA:n ja Kanadan yhdistyksen vuosittaisissa konferensseissa. Meillä suomalaisilla on paljon annettavaa mutta myös paljon opittavaa muualta maailmasta. Lisää esitelmiä maailmalle ja suomalaista osaamista näytille!

Yhdistys on aloittanut uuden strategiansa mukaisen kehitystoiminnan ja palkannut päätoimisen toiminnanjohtajan Koivulan Peten, joka on toimihenkilöiden kanssa määrätietoisesti alkanut viedä strategiaa käytäntöön. Rahoituspohjaa on vahvistettava, yhdistyksen näkyvyyttä on parannettava, alan kehitykseen osallistuttava ja alan ulkoista profiilia on nostettava. Kuntatekniikan alalle pitää saada lisää opiskelijoita. Paljon tavoitteita ja haasteita, mutta kone on käynnistetty.

On ollut hienoa olla mukana tässä kehitystyössä kuusi vuotta, ja nyt on Heikin vuoro luotsata SKTY:tä uusille urille.

Kiitos kaikille hyvästä ja antoisasta yhteistyöstä!

SKTY:n ja IFME:n puheenjohtajuus vei Jorman useamman kerran maille vierahille. Tässä yhdistyksen tutkapari Danne ja Jorma Singaporessa.

● Jorma

Uudistusten vuosi päättymässä

■ Suomen kuntatekniikan yhdistyksen 89. toimintavuosi lähenee loppuaan. Tämä vuosi on ollut historiallinen, sillä yhdistyksen ensimmäinen täysipäiväinen työntekijä, DI Petri Koivula, aloitti toiminnanjohtajana tammikuun alussa.

Kehitysaskel oli rohkea, mutta päämääränä oli jäsenien parempi palveleminen ja yhdistyksen roolin kasvattaminen toimialamme vahvana toimijana. Aiemmat vuodethan yhdistyksen toimihenkilöt olivat hoitaneet yhdistystoimintaa oman virkatyönsä ohella, mikä ei antanut suuria mahdollisuuksia toiminnan kehittämiseen.

Viime vuoden strategiaseminaarissa yhdistyksen hallitus jakaantui eri työryhmiin miettimään, miten Jyväskylässä 2013 hyväksyttyä yhdistyksen strategiaa lähdetään eri osa-alueilla toteuttamaan. Tämän vuoden strategiaseminaarissa tunnistettiin jokaiselle osa-alueelle omat konkreettiset tehtävät, joita hallitus alkaa toteuttaa vuonna 2015.

Strategisesti yhdistyksen painopisteinä ovat jäsenet ja sidosryhmät, jäsenpalvelut sekä yhteiskunnallinen vaikuttaminen. Yhdistys kaipaa selkeästi lisää näkyvyyttä sekä kumppanuussuhteita parempien ja vaikuttavampien palveluiden muodostamiseksi. Hallitus on määritellyt alan pätevyyskoulutuksen yhdeksi keihäänkärjeksi, joka palvelee koko alaa yhteisesti. Lisäksi pieniä teemamuotoisia seminaareja järjestetään enemmän ja eri paikkakunnilla, jotta yhdistyksen palvelut tulisivat lähemmäksi jäseniämme.

Yhdistys on myös aloittanut sosiaalisen median käytön. Facebookissa on yhdistyksemme sivu, jonne päivitämme ajankohtaisia asioita. Alusta mahdollistaa myös teemoittaisen keskustelun.

Tämä vuosi on ollut opettelua uuteen toimintamalliin, mutta esimerkiksi strategisesti hahmotetut taloudelliset riskit eivät toteutuneet siinä laajuudessa kuin olisi voinut pahimmillaan käydä. Itse asiassa Petri on ottanut työn käsiinsä kiitettävän hyvin.

Vuoden totuttautumisen jälkeen roolitus toimihenkilöilläkin on nyt pääosin selvillä, eli allekirjoittanut vastaa toimihenkilöiden toiminnan koordinoinnista sekä kansainvälisistä asioista, Petri kotimaan toiminnasta ja hallinnollisista asioista, Jyrki Vättö jatkaa kokousmestarina ja vastaa lehden koostamisesta sekä Anna Keskinen julkaisuista ja pohjoismaisesta yhteistyöstä.

Siltikin hallituksen rooli tulee tulevaisuudessa kehittymään. Onpa jopa väläytelty osakokonaisuusvastuita (esimerkiksi eri asioiden valiokunnat) kullekin hallituksen jäsenelle.

Uusia jäseniä hallitukseen ja yhdistykseen

Yhdistyksen puheenjohtajana jo kuusi vuotta toimineen DI Jorma Vaskelaisen kausi loppuu ja TkT Heikki Lonka aloittaa hänen seuraajanaan. Jorma on johtanut yhdistyksen strategian uudistamista. Hänen ansioikseen pitää ehdottomasti lukea myös vuonna 2012 pidetty IFME-konferenssi Helsingissä. Jorman sitoutuminen yhdistykseen kaikista vaikeuksista huolimatta oli hatunnoston arvoista! Erityisen kiitoksen ansaitsee myös Jorman kotikaupunki Lahti, joka on panostanut merkittävästi toimialamme toimintaan viime vuosina.

Hallituksesta erovuorossa ovat Päivi Ahlroos sekä Jere Klami, jotka molemmat toivat hallituskaudellaan pirteän lisän monimuotoiseen joukkoomme. Päivi oli vahvasti mukana yhdistyksen strategian uudistamisessa, ja Jereä saamme kiittää onnistuneista päivistä Oulussa tänä keväänä.

Hallituksen uusina jäseninä aloittavat Pasi Heikkilä Oulusta sekä Pekka Henttonen Helsingistä. Molemmilla herroilla on vahvaa kokemusta toimialastamme ja he varmasti tuovat oman mausteensa yhdistyksen toimintaan jo ensi vuodesta alkaen.

Hallituksen vuoden viimeisessä kokouksessa käsiteltiin muun muassa toista kertaa Lahdessa pidettyä Syyspäivää, jonka teemana oli kriisinhallinta.

Uusia jäseniä yhdistykseen hyväksyttiin seuraavasti:

Jarkko Salmenoja, YIT Rakennus Oy; Martti Setälä, Insta Innovation Oy; Paavo Lyytinen, Sito-Rakennuttajat Oy; Timo Martiskainen, Helsinki; Susanna Vehmainen, Helsinki, Jarmo Sulonen; Raisio; Anne Ilola, Sito Oy; Timo Cronvall, VR Track Oy; Antti Hirvonen, Raisio; Vesa-Matti Eura, Raisio; Sami Jylhä, Espoo; Tarja Silvennoinen, Helsinki; Tarja Talonen, Helsinki; Juha Ovaska, Helsinki; Jarmo Tamminen, Helsinki; Ritva Keko, Helsinki; Katriina Arrakoski-Mäkinen, Helsinki; Peter Fahlström, Helsinki; Kaisa Komulainen, Helsinki; Toni Haapakoski, Riihimäki; Jari Kemppainen, Helsinki ja Erkki Immonen, Kouvola.

Ensi keväänä kokoonnumme

Turussa 21.–23.5.

Turun-päivien valmistelu etenee. Päivät tulevat jälleen kerran hieman poikkeamaan totutusta. Torstaina aloitamme päivät perinteisesti ja tutustumme YT-näyttelyyn Messukeskuksessa. Perjantaina pidämme asiantuntijaseminaarin kaupungin keskustassa. Muita pienempiä kehitysmuutoksia päivien kulkuun en vielä tässä vaiheessa paljasta.

Päivien teemaksi päätettiin ”Älykäs tuottavuus – Viisaat ratkaisut”. Sekä älykkyys että viisaus ovat molemmat tärkeitä huomioida tulevaisuudessa. Tämän lehden kautta käynnistämme myös perinteeksi muodostuneen Call for Papers -prosessin. Esitelmäehdotuksia (max. 200 sanaa) pyydetään lähettämään allekirjoittaneelle 9.1.2015 mennessä. Tilaisuus on jälleen kerran erinomainen paikka tuoda esille omaa toimintaa!

Tässä vaiheessa vuotta hallitus myös perinteisesti päättää jo seuraavista kuntatekniikan päivistä. Vuonna 2016 ne pidetään Maarianhaminassa. Päiville on jo taas kerran mietitty uudistuksia.

Eija Muttonen-Mattila

SKTY:n hallitus kokoontui lokakuussa strategiaseminaariin Viron Pärnuun. Kuvassa Pärnun Hedon-kylpylän julkisivu rannan suuntaan.

● Ville Alatyppö

Hyvä kuntatekniikka vientituotteeksi

■ Suomessa kuntatekniikan tason vertailua tehdään usein ja kustannuksista käydään melkoista keskustelua. Varsinkin näin syksyllä keskustelu on vilkasta, kun kunnissa laaditaan sekä hyväksytään seuraavan vuoden talousarvioita.

Harvoin kukaan on nostanut esiin kysymystä, miksi Suomen kuntatekniikan taso on niin korkea. Miksi muualla maailmassa toimitaan huomattavasti heikommalla tasolla? Näiden seikkojen selvittäminen nostaisi suomalaisen yhteiskunnan toimivuuden ja kuntatekniikan osaamisen vientituotteeksi useisiin maihin.

Onhan meillä ollut hyvien kuntatekniikan projektien vientiä maailmalle aiemminkin ja edelleen viemme kuntatekniikan osaamista, mutta olisiko siinä myös kunnille oman toiminnan laajentamismahdollisuus?

Sosiaali- ja terveyssektorille perustetaan suuria kokonaisuuksia vastaamaan palveluista, ja yksityiset sekä kuntien omistamat yritykset hoitavat yhdessä palveluiden tuottamista. Samaa tapahtuu myös kuntatekniikan puolella ja toimijoiden yksikkökoot ovat kasvussa. Suuremmilla yksiköillä laajentuminen ulkomaille onnistuu todennäköisemmin kuin pienillä.

Kuntayritykset

vientitöihin

Kuntaomisteisen yrityksen on tultava toimeen samoilla markkinoilla kuin yksityisten ja pystyttävä kilpailemaan samoilla ehdoilla. Niinpä nämä yritykset voisivat kansallisen toiminnan lisäksi laajentaa toimintaansa kansainväliseksi.

Maailmassa on mielettömän paljon kaupunkeja ja kuntia, joiden kuntatekniikka on täysin retuperällä. Vaikka rappio on paikallista, se aiheuttaa laajoja, jopa meille kantautuvia huolia ympäristön ja ilmaston tuhoamisen kautta. Monet miljoonakaupungit laskevat ja heittävät kaikki jätteensä lähiympäristöön ja vesistöihin.

Meillä olisi mahdollisuus käyttää tilaisuus hyväksi ja aloittaa kuntien välinen yhteistyö laajamittaisemmin. Tähän pitäisi liittää suomalaisten yritysten verkostollinen osaaminen. Työnjakona voisi olla, että kunnat avaisivat ovia päättäjien avulla, ja yritykset olisivat sitten varsinaiset toimijat.

Kuntaliiton mahdollisuus ovien avaajana olisi myös otettava uudelleen tarkasteluun. Meidän on suuntauduttava maailmalle, jotta saamme Suomen hyvinvointivaltion pidetyksi myös tulevaisuudessa. Se on parasta, mitä voimme toisillemme tarjota Suomessa.

Yritykset tuomaan

tuloa kunnille

Kuntien omistamat yritykset, jotka kilpailevat vapailla markkinoilla markkinaehtoisesti, voivat tuoda helpotusta veroprosentin korotuspaineisiin. Yritystoiminnan voittojen ansiosta veroprosenttia ei välttämättä tarvitsisi pienissäkään kunnissa nostaa kattoon. Pienet kunnat voivat nimittäin olla osakkaina menestyvissä vientiyrityksissä. Tämä vaatii kuitenkin niin ajatusten kuin varsinaisen toiminnan laajentumista Suomen rajojen ulkopuolelle.

SKTY haluaa olla mukana tässä työssä viemässä suomalaista osaamista maailmalle ja tuomassa taloudellista hyvinvointia Suomeen.

Petri Koivula

Havannalainen rakennus liittyy kunnalliseen viemäröintiin ulkopuolisella rakenteella. Onnistuu lämpimissä olosuhteissa, mikäli kaadot ovat oikein päin.

Petri Koivula

Suomalaisten kuntatekniikan osaajien ammattitaitoa voisi viedä eri puolille maailmaa. Tilapäisten liikennejärjestelyjen ja työmaiden merkitseminen olisi yksi hyvä aihe muun muassa Havannassa Kuubassa.

● Pete

Lego-työpajassa Tanskan kuntatekniikan päivillä

■ Sain kunnian edustaa SKTY:n hallitusta Tanskan kuntatekniikan yhdistyksen KTC:n vuotuisessa konferenssissa 18.–19.9. Tilaisuus pidettiin Fredericiassa, joka on 40 000 asukkaan kunta Jyllannin itäosassa. Osallistujia oli 180, ja olin ainoa kansainvälinen vieras.

Ensimmäisen kosketukseni kuntatekniikkaan sain aamukävelyllä, kun paikallinen koiran ulkoiluttaja kertoi konferenssikeskuksen vieressä sijaitsevan valtavan ja vaikuttavan rautatie- ja autosillan kunnostustöistä. Suuret alukset kuljettivat kiviä sillan perustusten vahvistamiseksi.

Konferenssin teemana oli Bryd siloerne ned, puretaan siilot. Miten päästään siiloajattelusta yhteistyöhön ja voidaan ylittää esimerkiksi hallinnolliset ja kuntarajat? Assenin kunnan innovaatio- ja verkostopäällikkö Rikke Berg korosti keynote-puheenvuorossaan, että luovaan yhteispeliin tarvitaan johtamista, innovaatiot eivät synny täydellisessä vapaudessa.

Lego-työpaja

osana ohjelmaa

Konferenssi poikkesi merkittävästi omista Kuntatekniikan päivistämme. Tanskalaisilla oli ollut rohkeaa näkemystä ottaa innovaatiot mukaan ohjelmaan, ja yksittäisten luentojen sijaan ohjelman keskiössä oli Lego Serious Play -työpaja. Joukko teknologisen instituutin tutkijoita ja sertifioituja Lego-ohjaajia opasti osallistujat ryhmätöihin. Aluksi rakennettiin eläimiä ja kilpailtiin korkeimmasta tornista, mutta pian päästiin vakavampiin aiheisiin: tehtävänä oli rakentaa legoista oma työtehtävä ja suurin työhaaste sekä kertoa niistä ryhmän jäsenille. Näistä koottiin ryhmätyöt, jotka luokiteltiin teemoittain.

Lego-työpajan toinen osa keskittyi ratkaisujen löytämiseen. Teemoissa oli mukana muun muassa nuorten houkutteleminen kuntatekniikan alalle, palvelutason nostaminen, sähköiset palvelut, riittävästi osaavaa henkilöstöä, osaamisen kehittäminen, ulos norsunluutorneista. Kuulostaako tutulta? Ainakin minun mielestäni teemoille löytyy ajankohtaisuutta Suomessakin. Lopuksi ryhmäläiset pohtivat, mitä voivat viedä mukaansa jokapäiväiseen työhönsä päivän opeista.

Frederician kaupunki on perustettu 1650, ja se on nimetty kaupungin perustaneen kuningas Fredrik III:n mukaan. Kaupunkiin oli suunnitteilla kuninkaan linna, joten Fredericia oli aikanaan vähällä päätyä Tanskan pääkaupungiksi keskeisen sijaintinsa ja hyvän satamansa ansiosta. Valinta kohdistui kuitenkin suurempaan Kööpenhaminaan. Muistumana historiasta on edelleen kaupungin vanhan osan ruutukaava, linnoitukset vesiaiheineen ja portit. Vasta 1900-luvun alussa sallittiin rakentaminen linnoitusten ulkopuolelle, ja sinne syntyikin viehättävä pientalovaltainen asuntoalue. Linnoitusten alue puistoineen ja vesialtaineen toimii erinomaisena virkistysalueena uuden ja vanhan kaupungin välissä.

Pysäköintiaukiot

osaksi kävelykeskustaa

Fredericialaiset päättivät viisaasti kymmenisen vuotta sitten muuttaa vanhan kaupungin keskustan pysäköintipaikkoina olleet aukiot osaksi kävelykeskustaa. Tämän mahdollisti keskustan kortteliin rakennettu pysäköintitalo. Samaan kortteliin rakennettiin myös kauppakeskus ja elokuvateatteri. Nyt aukioilla on vesiaiheita, taidetta, kahviloita ja kaunis iltavalaistus. Laaja kävelykatualue aukioineen oli melko täynnä ihmisiä lämpimänä syyskuun päivänä.

Frederician rannikko on ollut pitkään teollisuusalueena. Nyt teollisuustoimintojen päätyttyä on muodostettu visio uudesta kaupunginosasta FredericiaC, johon on suunnitteilla 1 000 asuntoa ja 2 800 työpaikkaa sekä virkistysalueita. Hienoon suunnitelmaan kuuluu alkuperäisen ruutukaavan hyödyntäminen: rantapuistoon avataan jo 1600-luvulla suunniteltuja kanaaleja ja tärkeitä näkymiä keskustasta joelle. Maatyöt ovat käynnissä.

Asukkaat on otettu huomioon ranta-alueen suunnitelmissa jo kaavoitushankkeen alusta alkaen järjestämällä teollisuuskäytöstä vapautuneille alueille tilapäisiä käyttöjä, kuten leikkipaikka ja upea kaupunkiviljelyalue Grow Your City, josta asukkaat ja yhdistykset voivat vuokrata itselleen noin 15 eurolla vuodeksi viljelylaatikon.

Jere Klami

Linnoitusten muoto näkyy Frederician kävelykadun yksityiskohdissa.

Teknologisk Institut Tanska

Lego-työpaja, vasemmalla KTC:n puheenjohtaja Søren Gais Kjeldsen.

Jere Klami

Näkymä Frederician linnoitusalueen puistosta.

● Jere Klami