KIITOS!
■ Olen saanut olla SKTY:n puheenjohtajana kaksi kolmivuotiskautta. Tässä yhdistyksessä puheenjohtajan rooli on tosi mukava. Hallituksessa on ollut koko ajan aivan mahtavia ja idearikkaita ammattilaisia, joiden kanssa on ollut hienoa työskennellä. Yhdistyksen vapaaehtoiset toimihenkilöt ovat tehneet loistavaa työtä ja luoneet hyviä tapahtumia meille jäsenille oppia uutta ja verkostoitua.
Kuntatekniikan päiviä on tänä aikana uudistettu ja kehitetty, mutta kuitenkin säilyttäen kaikille tärkeäksi muodostunut rento yhdessäolo ja mahdollisuus keskustella kollegoiden kanssa. Toisena vakituisena tapahtumana on jo kahtena vuotena toteutettu teemakohtainen syysseminaari.
Kun minulta vuonna 2008 kysyttiin, olisinko kiinnostunut yhdistyksen puheenjohtajuudesta, en osannut odottaa mitä kaikkea se tuo tullessaan. Kansainvälisen järjestön puheenjohtajuuden aikana sai hienon kontaktiverkoston ympäri maailmaa ja paljon tietoa kuntatekniikasta erilaisissa olosuhteissa. Yhdistyksemme järjesti yhdessä RIL:n kanssa vuoden 2012 maailmankonferenssin ”IFME 2012” ja saimme kiitosta erinomaisesta ohjelmasta ja järjestelyistä. Uusi-Seelanti järjestää ensi vuonna vastaavan tapahtuman ja meidän onnistumisemme loi heille paineita omiin järjestelyihinsä.
Suomen kuntatekniikan yhdistyksellä on kansainvälisessä yhteistyössä selkeästi kokoaan merkittävämpi asema. Siitä kiitos kuuluu aktiivisille toimihenkilöillemme ja niille jäsenille, jotka ovat panostaneet esityksiinsä IFME-konferenssissa ja myös muun muassa USA:n ja Kanadan yhdistyksen vuosittaisissa konferensseissa. Meillä suomalaisilla on paljon annettavaa mutta myös paljon opittavaa muualta maailmasta. Lisää esitelmiä maailmalle ja suomalaista osaamista näytille!
Yhdistys on aloittanut uuden strategiansa mukaisen kehitystoiminnan ja palkannut päätoimisen toiminnanjohtajan Koivulan Peten, joka on toimihenkilöiden kanssa määrätietoisesti alkanut viedä strategiaa käytäntöön. Rahoituspohjaa on vahvistettava, yhdistyksen näkyvyyttä on parannettava, alan kehitykseen osallistuttava ja alan ulkoista profiilia on nostettava. Kuntatekniikan alalle pitää saada lisää opiskelijoita. Paljon tavoitteita ja haasteita, mutta kone on käynnistetty.
On ollut hienoa olla mukana tässä kehitystyössä kuusi vuotta, ja nyt on Heikin vuoro luotsata SKTY:tä uusille urille.
Kiitos kaikille hyvästä ja antoisasta yhteistyöstä!
SKTY:n ja IFME:n puheenjohtajuus vei Jorman useamman kerran maille vierahille. Tässä yhdistyksen tutkapari Danne ja Jorma Singaporessa.
● Jorma
Uudistusten vuosi päättymässä
■ Suomen kuntatekniikan yhdistyksen 89. toimintavuosi lähenee loppuaan. Tämä vuosi on ollut historiallinen, sillä yhdistyksen ensimmäinen täysipäiväinen työntekijä, DI Petri Koivula, aloitti toiminnanjohtajana tammikuun alussa.
Kehitysaskel oli rohkea, mutta päämääränä oli jäsenien parempi palveleminen ja yhdistyksen roolin kasvattaminen toimialamme vahvana toimijana. Aiemmat vuodethan yhdistyksen toimihenkilöt olivat hoitaneet yhdistystoimintaa oman virkatyönsä ohella, mikä ei antanut suuria mahdollisuuksia toiminnan kehittämiseen.
Viime vuoden strategiaseminaarissa yhdistyksen hallitus jakaantui eri työryhmiin miettimään, miten Jyväskylässä 2013 hyväksyttyä yhdistyksen strategiaa lähdetään eri osa-alueilla toteuttamaan. Tämän vuoden strategiaseminaarissa tunnistettiin jokaiselle osa-alueelle omat konkreettiset tehtävät, joita hallitus alkaa toteuttaa vuonna 2015.
Strategisesti yhdistyksen painopisteinä ovat jäsenet ja sidosryhmät, jäsenpalvelut sekä yhteiskunnallinen vaikuttaminen. Yhdistys kaipaa selkeästi lisää näkyvyyttä sekä kumppanuussuhteita parempien ja vaikuttavampien palveluiden muodostamiseksi. Hallitus on määritellyt alan pätevyyskoulutuksen yhdeksi keihäänkärjeksi, joka palvelee koko alaa yhteisesti. Lisäksi pieniä teemamuotoisia seminaareja järjestetään enemmän ja eri paikkakunnilla, jotta yhdistyksen palvelut tulisivat lähemmäksi jäseniämme.
Yhdistys on myös aloittanut sosiaalisen median käytön. Facebookissa on yhdistyksemme sivu, jonne päivitämme ajankohtaisia asioita. Alusta mahdollistaa myös teemoittaisen keskustelun.
Tämä vuosi on ollut opettelua uuteen toimintamalliin, mutta esimerkiksi strategisesti hahmotetut taloudelliset riskit eivät toteutuneet siinä laajuudessa kuin olisi voinut pahimmillaan käydä. Itse asiassa Petri on ottanut työn käsiinsä kiitettävän hyvin.
Vuoden totuttautumisen jälkeen roolitus toimihenkilöilläkin on nyt pääosin selvillä, eli allekirjoittanut vastaa toimihenkilöiden toiminnan koordinoinnista sekä kansainvälisistä asioista, Petri kotimaan toiminnasta ja hallinnollisista asioista, Jyrki Vättö jatkaa kokousmestarina ja vastaa lehden koostamisesta sekä Anna Keskinen julkaisuista ja pohjoismaisesta yhteistyöstä.
Siltikin hallituksen rooli tulee tulevaisuudessa kehittymään. Onpa jopa väläytelty osakokonaisuusvastuita (esimerkiksi eri asioiden valiokunnat) kullekin hallituksen jäsenelle.
Uusia jäseniä hallitukseen ja yhdistykseen
Yhdistyksen puheenjohtajana jo kuusi vuotta toimineen DI Jorma Vaskelaisen kausi loppuu ja TkT Heikki Lonka aloittaa hänen seuraajanaan. Jorma on johtanut yhdistyksen strategian uudistamista. Hänen ansioikseen pitää ehdottomasti lukea myös vuonna 2012 pidetty IFME-konferenssi Helsingissä. Jorman sitoutuminen yhdistykseen kaikista vaikeuksista huolimatta oli hatunnoston arvoista! Erityisen kiitoksen ansaitsee myös Jorman kotikaupunki Lahti, joka on panostanut merkittävästi toimialamme toimintaan viime vuosina.
Hallituksesta erovuorossa ovat Päivi Ahlroos sekä Jere Klami, jotka molemmat toivat hallituskaudellaan pirteän lisän monimuotoiseen joukkoomme. Päivi oli vahvasti mukana yhdistyksen strategian uudistamisessa, ja Jereä saamme kiittää onnistuneista päivistä Oulussa tänä keväänä.
Hallituksen uusina jäseninä aloittavat Pasi Heikkilä Oulusta sekä Pekka Henttonen Helsingistä. Molemmilla herroilla on vahvaa kokemusta toimialastamme ja he varmasti tuovat oman mausteensa yhdistyksen toimintaan jo ensi vuodesta alkaen.
Hallituksen vuoden viimeisessä kokouksessa käsiteltiin muun muassa toista kertaa Lahdessa pidettyä Syyspäivää, jonka teemana oli kriisinhallinta.
Uusia jäseniä yhdistykseen hyväksyttiin seuraavasti:
Jarkko Salmenoja, YIT Rakennus Oy; Martti Setälä, Insta Innovation Oy; Paavo Lyytinen, Sito-Rakennuttajat Oy; Timo Martiskainen, Helsinki; Susanna Vehmainen, Helsinki, Jarmo Sulonen; Raisio; Anne Ilola, Sito Oy; Timo Cronvall, VR Track Oy; Antti Hirvonen, Raisio; Vesa-Matti Eura, Raisio; Sami Jylhä, Espoo; Tarja Silvennoinen, Helsinki; Tarja Talonen, Helsinki; Juha Ovaska, Helsinki; Jarmo Tamminen, Helsinki; Ritva Keko, Helsinki; Katriina Arrakoski-Mäkinen, Helsinki; Peter Fahlström, Helsinki; Kaisa Komulainen, Helsinki; Toni Haapakoski, Riihimäki; Jari Kemppainen, Helsinki ja Erkki Immonen, Kouvola.
Ensi keväänä kokoonnumme
Turussa 21.–23.5.
Turun-päivien valmistelu etenee. Päivät tulevat jälleen kerran hieman poikkeamaan totutusta. Torstaina aloitamme päivät perinteisesti ja tutustumme YT-näyttelyyn Messukeskuksessa. Perjantaina pidämme asiantuntijaseminaarin kaupungin keskustassa. Muita pienempiä kehitysmuutoksia päivien kulkuun en vielä tässä vaiheessa paljasta.
Päivien teemaksi päätettiin ”Älykäs tuottavuus – Viisaat ratkaisut”. Sekä älykkyys että viisaus ovat molemmat tärkeitä huomioida tulevaisuudessa. Tämän lehden kautta käynnistämme myös perinteeksi muodostuneen Call for Papers -prosessin. Esitelmäehdotuksia (max. 200 sanaa) pyydetään lähettämään allekirjoittaneelle 9.1.2015 mennessä. Tilaisuus on jälleen kerran erinomainen paikka tuoda esille omaa toimintaa!
Tässä vaiheessa vuotta hallitus myös perinteisesti päättää jo seuraavista kuntatekniikan päivistä. Vuonna 2016 ne pidetään Maarianhaminassa. Päiville on jo taas kerran mietitty uudistuksia.
Eija Muttonen-Mattila
SKTY:n hallitus kokoontui lokakuussa strategiaseminaariin Viron Pärnuun. Kuvassa Pärnun Hedon-kylpylän julkisivu rannan suuntaan.
● Ville Alatyppö
Hyvä kuntatekniikka vientituotteeksi
■ Suomessa kuntatekniikan tason vertailua tehdään usein ja kustannuksista käydään melkoista keskustelua. Varsinkin näin syksyllä keskustelu on vilkasta, kun kunnissa laaditaan sekä hyväksytään seuraavan vuoden talousarvioita.
Harvoin kukaan on nostanut esiin kysymystä, miksi Suomen kuntatekniikan taso on niin korkea. Miksi muualla maailmassa toimitaan huomattavasti heikommalla tasolla? Näiden seikkojen selvittäminen nostaisi suomalaisen yhteiskunnan toimivuuden ja kuntatekniikan osaamisen vientituotteeksi useisiin maihin.
Onhan meillä ollut hyvien kuntatekniikan projektien vientiä maailmalle aiemminkin ja edelleen viemme kuntatekniikan osaamista, mutta olisiko siinä myös kunnille oman toiminnan laajentamismahdollisuus?
Sosiaali- ja terveyssektorille perustetaan suuria kokonaisuuksia vastaamaan palveluista, ja yksityiset sekä kuntien omistamat yritykset hoitavat yhdessä palveluiden tuottamista. Samaa tapahtuu myös kuntatekniikan puolella ja toimijoiden yksikkökoot ovat kasvussa. Suuremmilla yksiköillä laajentuminen ulkomaille onnistuu todennäköisemmin kuin pienillä.
Kuntayritykset
vientitöihin
Kuntaomisteisen yrityksen on tultava toimeen samoilla markkinoilla kuin yksityisten ja pystyttävä kilpailemaan samoilla ehdoilla. Niinpä nämä yritykset voisivat kansallisen toiminnan lisäksi laajentaa toimintaansa kansainväliseksi.
Maailmassa on mielettömän paljon kaupunkeja ja kuntia, joiden kuntatekniikka on täysin retuperällä. Vaikka rappio on paikallista, se aiheuttaa laajoja, jopa meille kantautuvia huolia ympäristön ja ilmaston tuhoamisen kautta. Monet miljoonakaupungit laskevat ja heittävät kaikki jätteensä lähiympäristöön ja vesistöihin.
Meillä olisi mahdollisuus käyttää tilaisuus hyväksi ja aloittaa kuntien välinen yhteistyö laajamittaisemmin. Tähän pitäisi liittää suomalaisten yritysten verkostollinen osaaminen. Työnjakona voisi olla, että kunnat avaisivat ovia päättäjien avulla, ja yritykset olisivat sitten varsinaiset toimijat.
Kuntaliiton mahdollisuus ovien avaajana olisi myös otettava uudelleen tarkasteluun. Meidän on suuntauduttava maailmalle, jotta saamme Suomen hyvinvointivaltion pidetyksi myös tulevaisuudessa. Se on parasta, mitä voimme toisillemme tarjota Suomessa.
Yritykset tuomaan
tuloa kunnille
Kuntien omistamat yritykset, jotka kilpailevat vapailla markkinoilla markkinaehtoisesti, voivat tuoda helpotusta veroprosentin korotuspaineisiin. Yritystoiminnan voittojen ansiosta veroprosenttia ei välttämättä tarvitsisi pienissäkään kunnissa nostaa kattoon. Pienet kunnat voivat nimittäin olla osakkaina menestyvissä vientiyrityksissä. Tämä vaatii kuitenkin niin ajatusten kuin varsinaisen toiminnan laajentumista Suomen rajojen ulkopuolelle.
SKTY haluaa olla mukana tässä työssä viemässä suomalaista osaamista maailmalle ja tuomassa taloudellista hyvinvointia Suomeen.
Petri Koivula
Havannalainen rakennus liittyy kunnalliseen viemäröintiin ulkopuolisella rakenteella. Onnistuu lämpimissä olosuhteissa, mikäli kaadot ovat oikein päin.
Petri Koivula
Suomalaisten kuntatekniikan osaajien ammattitaitoa voisi viedä eri puolille maailmaa. Tilapäisten liikennejärjestelyjen ja työmaiden merkitseminen olisi yksi hyvä aihe muun muassa Havannassa Kuubassa.
● Pete
Lego-työpajassa Tanskan kuntatekniikan päivillä
■ Sain kunnian edustaa SKTY:n hallitusta Tanskan kuntatekniikan yhdistyksen KTC:n vuotuisessa konferenssissa 18.–19.9. Tilaisuus pidettiin Fredericiassa, joka on 40 000 asukkaan kunta Jyllannin itäosassa. Osallistujia oli 180, ja olin ainoa kansainvälinen vieras.
Ensimmäisen kosketukseni kuntatekniikkaan sain aamukävelyllä, kun paikallinen koiran ulkoiluttaja kertoi konferenssikeskuksen vieressä sijaitsevan valtavan ja vaikuttavan rautatie- ja autosillan kunnostustöistä. Suuret alukset kuljettivat kiviä sillan perustusten vahvistamiseksi.
Konferenssin teemana oli Bryd siloerne ned, puretaan siilot. Miten päästään siiloajattelusta yhteistyöhön ja voidaan ylittää esimerkiksi hallinnolliset ja kuntarajat? Assenin kunnan innovaatio- ja verkostopäällikkö Rikke Berg korosti keynote-puheenvuorossaan, että luovaan yhteispeliin tarvitaan johtamista, innovaatiot eivät synny täydellisessä vapaudessa.
Lego-työpaja
osana ohjelmaa
Konferenssi poikkesi merkittävästi omista Kuntatekniikan päivistämme. Tanskalaisilla oli ollut rohkeaa näkemystä ottaa innovaatiot mukaan ohjelmaan, ja yksittäisten luentojen sijaan ohjelman keskiössä oli Lego Serious Play -työpaja. Joukko teknologisen instituutin tutkijoita ja sertifioituja Lego-ohjaajia opasti osallistujat ryhmätöihin. Aluksi rakennettiin eläimiä ja kilpailtiin korkeimmasta tornista, mutta pian päästiin vakavampiin aiheisiin: tehtävänä oli rakentaa legoista oma työtehtävä ja suurin työhaaste sekä kertoa niistä ryhmän jäsenille. Näistä koottiin ryhmätyöt, jotka luokiteltiin teemoittain.
Lego-työpajan toinen osa keskittyi ratkaisujen löytämiseen. Teemoissa oli mukana muun muassa nuorten houkutteleminen kuntatekniikan alalle, palvelutason nostaminen, sähköiset palvelut, riittävästi osaavaa henkilöstöä, osaamisen kehittäminen, ulos norsunluutorneista. Kuulostaako tutulta? Ainakin minun mielestäni teemoille löytyy ajankohtaisuutta Suomessakin. Lopuksi ryhmäläiset pohtivat, mitä voivat viedä mukaansa jokapäiväiseen työhönsä päivän opeista.
Frederician kaupunki on perustettu 1650, ja se on nimetty kaupungin perustaneen kuningas Fredrik III:n mukaan. Kaupunkiin oli suunnitteilla kuninkaan linna, joten Fredericia oli aikanaan vähällä päätyä Tanskan pääkaupungiksi keskeisen sijaintinsa ja hyvän satamansa ansiosta. Valinta kohdistui kuitenkin suurempaan Kööpenhaminaan. Muistumana historiasta on edelleen kaupungin vanhan osan ruutukaava, linnoitukset vesiaiheineen ja portit. Vasta 1900-luvun alussa sallittiin rakentaminen linnoitusten ulkopuolelle, ja sinne syntyikin viehättävä pientalovaltainen asuntoalue. Linnoitusten alue puistoineen ja vesialtaineen toimii erinomaisena virkistysalueena uuden ja vanhan kaupungin välissä.
Pysäköintiaukiot
osaksi kävelykeskustaa
Fredericialaiset päättivät viisaasti kymmenisen vuotta sitten muuttaa vanhan kaupungin keskustan pysäköintipaikkoina olleet aukiot osaksi kävelykeskustaa. Tämän mahdollisti keskustan kortteliin rakennettu pysäköintitalo. Samaan kortteliin rakennettiin myös kauppakeskus ja elokuvateatteri. Nyt aukioilla on vesiaiheita, taidetta, kahviloita ja kaunis iltavalaistus. Laaja kävelykatualue aukioineen oli melko täynnä ihmisiä lämpimänä syyskuun päivänä.
Frederician rannikko on ollut pitkään teollisuusalueena. Nyt teollisuustoimintojen päätyttyä on muodostettu visio uudesta kaupunginosasta FredericiaC, johon on suunnitteilla 1 000 asuntoa ja 2 800 työpaikkaa sekä virkistysalueita. Hienoon suunnitelmaan kuuluu alkuperäisen ruutukaavan hyödyntäminen: rantapuistoon avataan jo 1600-luvulla suunniteltuja kanaaleja ja tärkeitä näkymiä keskustasta joelle. Maatyöt ovat käynnissä.
Asukkaat on otettu huomioon ranta-alueen suunnitelmissa jo kaavoitushankkeen alusta alkaen järjestämällä teollisuuskäytöstä vapautuneille alueille tilapäisiä käyttöjä, kuten leikkipaikka ja upea kaupunkiviljelyalue Grow Your City, josta asukkaat ja yhdistykset voivat vuokrata itselleen noin 15 eurolla vuodeksi viljelylaatikon.
Jere Klami
Linnoitusten muoto näkyy Frederician kävelykadun yksityiskohdissa.
Teknologisk Institut Tanska
Lego-työpaja, vasemmalla KTC:n puheenjohtaja Søren Gais Kjeldsen.
Jere Klami
Näkymä Frederician linnoitusalueen puistosta.
● Jere Klami
Faktat
Suomen kuntatekniikan
yhdistys
Kettutie 2
00800 Helsinki
www.kuntatekniikka.fi
Finlands kommuntekniska
förening
Rävvägen 2
00800 Helsingfors
www.kuntatekniikka.fi
Toimihenkilöt
Pääsihteeri/
Generalsekreterare
Ville Alatyppö
yksikönjohtaja, DI
Stara, kaupunkitekniikan ylläpito
PL 1570, 00099 Helsingin kaupunki
puh. (09) 310 39943,
040 334 5430
ville.alatyppo@hel.fi, www.hel.fi/stara
Toiminnanjohtaja/Verksamhetsledare
Petri Koivula
Toiminnanjohtaja, DI
Kettutie 2, 00800 Helsinki
puh. 040 125 1570, 040 838 8018
petri.koivula@kuntatekniikka.fi
Kokousmestari/Konferensmästare
Toimittaja/Redaktör
Jyrki Vättö
Vantaan kaupunki
Kielotie 13, 01300 Vantaa
puh. 043 8249311
jyrki.vatto@vantaa.fi, jyrki.vatto@kolumbus.fi
Toimihenkilö/Funktionär
Anna Keskinen
Rakennusvirasto
Katu- ja puisto-osasto
PL 1515, 00099 Helsingin kaupunki
puh. 040 7519943
anna.keskinen@hel.fi
SKTY:n julkaisujen myynti
Yliopistokirjakaupan Otaniemen myymälä
Otakaari 1 F, 02150 Espoo
(TKK:n päärakennuksen aula)
puh. (09) 468 2160, fax (09) 455 1321
Tiedekirja
Kirkkokatu 14, 00170 Helsinki
(Säätytalon vieressä)
puh. (09) 635 177
SKTY:n julkaistutoiminnasta
vastaa
Anna Keskinen
Faktat
SKTY:N HALLITUS
Puheenjohtaja/Ordförande
Jorma Vaskelainen
Lahden kaupunki, kunnallistekniikka
PL 126, 15141 Lahti
puh. 03 8142425, 050 63892
jorma.vaskelainen@lahti.fi
1. varapuheenjohtaja/1. viceordförande
Antti Korte, Raision kaupunki,
tekninen keskus
PL 100, 21201 Raisio
puh. 02 4343409, 044 7971252
antti.korte@raisio.fi
2. varapuheenjohtaja/2. viceordförande
Timo Paavilainen
YIT Rakennus Oy Infrapalvelut
PL 36 (Panuntie 6), 00621 Helsinki
puh. 0400 569 106
timo.paavilainen@yit.fi
Muut jäsenet
Päivi Ahlroos, Espoon kaupunki,
Kaupunkisuunnittelukeskus
PL 43 (Kirkkojärventie 6 B)
02070 Espoon kaupunki
paivi.ahlroos@espoo.fi
p. 040 482 4962
Jere Klami, Oulun kaupunki
Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut
PL 32, 90015 Oulun kaupunki
puh. 044 7032412
jere.klami@ouka.fi
Eila Kesti, Turun kaupunki,
Kiinteistöliikelaitos, Infrapalvelut
Puutarhakatu 1, 20100 Turku
puh. 050 5870454
eila.kesti@turku.fi
Eija Muttonen-Mattila, Tampereen kaupunki,
Rakennusvalvonta,
PL 487, 33101 Tampere,
puh. 040-800 4063
eija.muttonen-mattila@tampere.fi
Juha Kantanen, Jyväskylän kaupunki,
Maankäyttö,
PL 233, 40101 Jyväskylä,
puh. 050 583 2538
juha.kantanen@jkl.fi
Henry Westlin, Vantaan kaupunki,
Kuntatekniikan keskus,
Kielotie 13, 01300 Vantaa
puh. 09 8392 2427
henry.westlin@vantaa.fi
Ruotsin Kuntatekniikan päivät 2.–3.9. Göteborgissa
■ Sain tilaisuuden edustaa SKTY:n hallitusta Göteborgissa Ruotsin vuotuisilla Kuntatekniikan päivillä 2.–3. syyskuuta. Puitteet olivat erinomaiset, sillä päivät järjestettiin Sveska Mässanissa, joka on suuri messu- ja kongressikeskus aivan Göteborgin keskustan vieressä. Varsinainen seminaari pidettiin Messukeskuksen hotellissa Gothia Towersissa. Osallistujia oli 112 mikä, oli mielestäni yllättävän vähän meidän omiin Kuntatekniikan päiviimme verrattuna.
Norjasta oli Norjan kuntatekniikan yhdistyksen edustajana Anne Karén Birkeland puolisoineen. Meillä oli aivan heti ensimmäisenä iltapäivänä poikkeuksellisen hieno kiertoajelu ympäri Göteborgia. Liikuimme pienellä henkilöautolla ja oppainamme olivat Åke Persson ja Bengt Svensson.
Svenssonin tapa sitoa kaupungin kehitys eri aikakausien historiaan ja valtakuntien välisiin taisteluihin tarjosi ainakin minulle poikkeuksellisen mielenkiintoisen iltapäivän. Kaupungin kehittyminen ja historia muodostivat yhtenäisen tarinan, jossa vaihtuivat kuninkaat ja vuosiluvut tiuhaan tahtiin. Osuipa jopa pala oman sukuni historiaa noihin mielenkiintoisiin faktoihin.
Samassa yhteydessä Åke Persson kertoi tarkemmin niistä haasteista, joita Göteborgin kaupungilla oli tänä päivänä.
Illalla oli tervetuliaisbuffet, jossa osallistujia oli merkittävästi vähemmän kuin meidän vastaavissa tilaisuuksissamme.
Toisena päivä oli varsinaisen seminaarin vuoro. Tervetuliaissanojen jälkeen oli mielenkiintoinen paneelikeskustelu. Paneelissa kolme Göteborgin kaupungin eri kuntateknisten osastojen johtajaa miettivät kaupunkinsa haasteita teemalla ”Avoinna maailmaan – Kestävästi kohti visioita ja haasteita Göteborgissa”. Keskustelun ydin oli, kuinka kaupunkisuunnittelulla, liikennestrategialla ja vihersuunnittelulla luodaan teknisesti ja myös sosiaalisesti kestävää ympäristöä.
Infran vaikutusta liike-elämään arvioi Länsi-Ruotsin kauppakamarin toimitusjohtaja Johan Trouvé. Lisää liike-elämän näkemystä toi Volvon projektijohtaja Johan Larsson, jonka vastuulla oli uudenlaisten sähköbussien ja niihin liittyvien latausasemien testaus oikeassa kaupunkiympäristössä.
Ehkä odotetuimman puheenvuoron piti kuitenkin Ruotsin Kunta- ja asuntoministeri Stefan Attefall. Hänen esityksensä aihe oli ”Hallituksen asuntopolitiikan kokonaisuudistus”. Ruotsissa erityisesti suurissa kaupungeissa on huutava pula kohtuuhintaisista asunnoista ja uuden politiikan tavoitteena on nopeuttaa asuntorakentamisen kokonaisprosessia.
Keskustelevia
seminaareja
Attefallin esiintyminen oli vain viikkoa ennen Ruotsin valtiopäivävaaleja, joten seminaariväki oli innokas esittämään kysymyksiä esityksen jälkeen. Muutenkin seminaarien luonne oli huomattavasti enemmän keskustelunomaista verrattuna meidän seminaareihimme Suomessa.
Itseäni maanmittarina kiinnosti myös paikkatietopäällikkö Eric Jeanssonin esitelmä Göteborgin kaupungissa käytettävistä 3D-havainnollistamistekniikoista, joita käytetään kaupunkisuunnittelun apuna.
Kun Ruotsin Kuntatekniikan yhdistyksen puheenjohtaja Bo Bäckström sanoi jäähyväissanat ja toivotti kaikille turvallista kotimatkaa, oli aika miettiä, mitä tämä matka tarjosi.
Mielenkiintoista oli havaita, että Göteborg ympäristöineen oli kuin kotikaupunkini Jyväskylä. Perusongelmat olivat hyvin samanlaatuisia. Taloudellinen taantuma toi taloudellisia haasteita. Asukasluvun kasvu loi haasteita kaavoitukselle ja asuntorakentamiselle. Siksi koko yhdyskunnan hallittu kasvu ja kehittyminen on jatkuvaa taiteilua tavoitteiden ja resurssien välillä.
Göteborgissa kaikki oli vain kymmenkertaista Jyväskylään verrattuna.
Juha Kantanen
Ympäristötaidetta Göteborgin konserttitalon edustalla.
Juha Kantanen
Ruotsin kuntatekniikan päivien paneelissa kolme Göteborgin kaupungin kuntateknisten osastojen johtajaa miettivät kaupunkinsa haasteita teemalla ”Avoinna maailmaan – Kestävästi kohti visioita ja haasteita Göteborgissa”.
● Juha Kantanen
Jere ja Päivi kiittävät hallituskaudesta
■ Kun aloitimme 2012 kautemme SKTY:n hallituksessa, Danne Långström ohjeisti leikillisesti olemaan ensimmäisen vuoden hiljaa, toisena vuonna saa jo avata suunsa. Tässä ohjeessa emme tietenkään pysyneet, sen verran mielenkiintoista kommentoitavaa riitti alusta asti.
Tälle hallituskaudelle osunut merkittävin ponnistus oli SKTY:n strategian uudistaminen, jossa oli ilo olla mukana. Jeren hallituskauden kruunasi tilaisuus olla paikallisena pääkoordinaattorina viime kesänä Oulussa pidetyillä kuntatekniikan päivillä. Strategian toteuttamisen näkyvin toimenpide on ollut toiminnanjohtajan palkkaaminen, ja Petri Koivulan osallistuminen olikin olennaisen tärkeä lisä onnistuneiden kuntatekniikan päivien kannalta.
Syksyn aikana on jatkettu strategian toteuttamista monesta näkökulmasta. Asioiden etenemistä voi nyt seurata esimerkiksi yhdistyksen Facebook-sivuilta, jotka löytyvät nimellä SKTY Suomen kuntatekniikan yhdistys. Päivin kuulumisia voi ajoittain edelleen lukea Kuntatekniikka-lehden kolumnista.
Kiitokset mielenkiintoisista kokemuksista hallituksen jäsenille ja toimihenkilöille sekä kaikille muille yhdistyksen jäsenille, joita olemme saaneet tavata. Mukaan työpaikalle vietäväksi on tarttunut kolmen vuoden aikana paljon oppia siitä, miten asioita voidaan kehittää yhdessä yli yksikköjen, ammattikuntien, maantieteellisten tai muiden rajojen.
Toivotamme menestystä sekä jatkaville että uusille hallituksen jäsenille! Tästä on hyvä jatkaa strategian toteuttamista. Jereä ilahduttaa erityisesti, että Oulun kaupungin edustus hallituksessa säilyy kaupungininsinööri Pasi Heikkilän myötä.
● Päivi Ahlroos
● Jere Klami
Syyspäivillä keskusteltiin aktiivisesti kriisinhallinnasta
■ SKTY:n jo perinteeksi muodostuneet syyspäivät järjestettiin Lahdessa lokakuun lopussa. Tällä kertaa teemaseminaarin aiheena oli kriisinhallinta.
Teemaa käsiteltiin syyspäivillä monesta eri näkökulmasta – kuulimme esityksiä muun muassa organisaatioiden varautumisesta kriisitilanteisiin, toiminnasta kriisitilanteen ollessa käynnissä ja toisaalta siitä, miten kriisiviestintä tulisi hoitaa. Oleellinen osa päivien antia olivat koko alaa yhdistävät, aktiiviset ja antoisat keskustelut.
Seminaari kesti maanantain lounaasta tiistain lounaaseen ja osallistujia seminaarissa oli tällä kertaa kolmisenkymmentä. Seminaarin aloitti Huoltovarmuuskeskuksen Tuija Kyrölä esityksellä jatkuvuudenhallinnasta. Esitys oli oiva johdanto syyspäivien teemaan ja antoi hyvän kokonaiskuvan siitä, mitä jatkuvuudenhallinnalla tarkoitetaan.
Allekirjoittanut johdatti sen jälkeen kuulijat talvikunnossapidon maailmaan kertomalla, miten Helsingissä varaudutaan talveen. Esitys herätti keskustelua muun muassa siitä, onko reipas lumen tulo kriisi laisinkaan ja pitääkö yhteiskunnan toiminnot kuten kouluihin pääsy turvata tilanteessa kuin tilanteessa vai voisiko tällöin sulkea koulut.
Jouko Turto kertoi elävästi, miten Turussa toimittiin, kun Myllysilta romahti. Kriisi hoidettiin esimerkillisesti, sillä johtovastuut ja viestintä oli sovittu selvästi heti tilanteen vakavuuden selvittyä.
Viestintäteemasta jatkoi Anna-Maria Maunu Tampereen kaupungista päättäen ensimmäisen päivän häiriötilanneviestinnän luentoon. Hyvin hoidettu normaaliajan viestintä on edellytys häiriötilanteen viestinnän onnistumiselle – ja tätä on meillä tilaisuus harjoitella joka päivä!
Kriisinhallinta
jokapäiväistä
Tiistaiaamun aloitti Juha Raision esitys vihersektorin varautumisesta. Vihersektorin mahdollisia riskejä ja kriisien aiheuttajia ovat muun muassa uudet kasvitaudit ja tuholaiset sekä rajut myrskyjen aiheuttamat puutuhot.
Timo Rytkönen kertoi Helsingin rakennusviraston jatkuvuudenhallintasuunnitelmasta, joka on päivitetty tämän vuoden aikana vastaamaan nykytilannetta. Suunnitelmassa on käytetty hyväksi Huoltovarmuuskeskuksen työkaluja, joita Tuija Kyröläkin esitteli ensimmäisenä päivänä.
Tiistaipäivän viimeisen luennon riskienhallinnasta piti Eeva Rantanen Rambollista. Oleellista riskienhallinnassa on tunnistaa riskit ja niiden vaikuttavuus, jotta niihin pystyy varautumaan ja mahdollisesti poistamaan tai ainakin pienentämään riskiä.
Kriisejä hallitaan kuntasektorilla päivittäin, riskien koko ja vaikuttavuus vain vaihtelee. Auraamaton katu tai työmatkalla oleva tietyömaa saattaa olla yksittäiselle kuntalaiselle kriisi, mutta kunnan tai kaupungin näkökulmasta tarkasteltuna pääpaino on jatkuvuudenhallinnassa ja häiriötilanteissa toimimisessa.
Huoltovarmuuskeskus ja Kuntaliitto ovat aloittaneet yhteisen projektin kuntien jatkuvuudenhallinnan kokonaiskonseptin kehittämiseksi sekä jalkauttamiseksi. Ennen seminaarin loppua osallistujat pääsivätkin pienissä ryhmissä miettimään parhaita toimintamalleja ja tapoja, joita jo kunnissa on käytössä.
Kiitos kaikille osallistujille seminaariin osallistumisesta sekä aktiivisesta keskustelusta. Syyspäivien luentojen materiaali on saatavilla kuntatekniikka.fi-sivuilla.
● Anna Keskinen
Faktat
Suomen kuntatekniikan
yhdistys
Kettutie 2
00800 Helsinki
www.kuntatekniikka.fi
Finlands kommuntekniska
förening
Rävvägen 2
00800 Helsingfors
www.kuntatekniikka.fi
Toimihenkilöt
Pääsihteeri/
Generalsekreterare
Ville Alatyppö
yksikönjohtaja, DI
Stara, kaupunkitekniikan ylläpito
PL 1570, 00099 Helsingin kaupunki
puh. (09) 310 39943,
040 334 5430
ville.alatyppo@hel.fi, www.hel.fi/stara
Toiminnanjohtaja/Verksamhetsledare
Petri Koivula
Toiminnanjohtaja, DI
Kettutie 2, 00800 Helsinki
puh. 040 125 1570, 040 838 8018
petri.koivula@kuntatekniikka.fi
Kokousmestari/Konferensmästare
Toimittaja/Redaktör
Jyrki Vättö
Vantaan kaupunki
Kielotie 13, 01300 Vantaa
puh. 043 8249311
jyrki.vatto@vantaa.fi, jyrki.vatto@kolumbus.fi
Toimihenkilö/Funktionär
Anna Keskinen
Rakennusvirasto
Katu- ja puisto-osasto
PL 1515, 00099 Helsingin kaupunki
puh. 040 7519943
anna.keskinen@hel.fi
SKTY:n julkaisujen myynti
Yliopistokirjakaupan Otaniemen myymälä
Otakaari 1 F, 02150 Espoo
(TKK:n päärakennuksen aula)
puh. (09) 468 2160, fax (09) 455 1321
Tiedekirja
Kirkkokatu 14, 00170 Helsinki
(Säätytalon vieressä)
puh. (09) 635 177
SKTY:n julkaistutoiminnasta
vastaa
Anna Keskinen
Faktat
SKTY:N HALLITUS
Puheenjohtaja/Ordförande
Jorma Vaskelainen
Lahden kaupunki, kunnallistekniikka
PL 126, 15141 Lahti
puh. 03 8142425, 050 63892
jorma.vaskelainen@lahti.fi
1. varapuheenjohtaja/1. viceordförande
Antti Korte, Raision kaupunki,
tekninen keskus
PL 100, 21201 Raisio
puh. 02 4343409, 044 7971252
antti.korte@raisio.fi
2. varapuheenjohtaja/2. viceordförande
Timo Paavilainen
YIT Rakennus Oy Infrapalvelut
PL 36 (Panuntie 6), 00621 Helsinki
puh. 0400 569 106
timo.paavilainen@yit.fi
Muut jäsenet
Päivi Ahlroos, Espoon kaupunki,
Kaupunkisuunnittelukeskus
PL 43 (Kirkkojärventie 6 B)
02070 Espoon kaupunki
paivi.ahlroos@espoo.fi
p. 040 482 4962
Jere Klami, Oulun kaupunki
Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut
PL 32, 90015 Oulun kaupunki
puh. 044 7032412
jere.klami@ouka.fi
Eila Kesti, Turun kaupunki,
Kiinteistöliikelaitos, Infrapalvelut
Puutarhakatu 1, 20100 Turku
puh. 050 5870454
eila.kesti@turku.fi
Eija Muttonen-Mattila, Tampereen kaupunki,
Rakennusvalvonta,
PL 487, 33101 Tampere,
puh. 040-800 4063
eija.muttonen-mattila@tampere.fi
Juha Kantanen, Jyväskylän kaupunki,
Maankäyttö,
PL 233, 40101 Jyväskylä,
puh. 050 583 2538
juha.kantanen@jkl.fi
Henry Westlin, Vantaan kaupunki,
Kuntatekniikan keskus,
Kielotie 13, 01300 Vantaa
puh. 09 8392 2427
henry.westlin@vantaa.fi
Ruotsin Kuntatekniikan päivät 2.–3.9. Göteborgissa
■ Sain tilaisuuden edustaa SKTY:n hallitusta Göteborgissa Ruotsin vuotuisilla Kuntatekniikan päivillä 2.–3. syyskuuta. Puitteet olivat erinomaiset, sillä päivät järjestettiin Sveska Mässanissa, joka on suuri messu- ja kongressikeskus aivan Göteborgin keskustan vieressä. Varsinainen seminaari pidettiin Messukeskuksen hotellissa Gothia Towersissa. Osallistujia oli 112 mikä, oli mielestäni yllättävän vähän meidän omiin Kuntatekniikan päiviimme verrattuna.
Norjasta oli Norjan kuntatekniikan yhdistyksen edustajana Anne Karén Birkeland puolisoineen. Meillä oli aivan heti ensimmäisenä iltapäivänä poikkeuksellisen hieno kiertoajelu ympäri Göteborgia. Liikuimme pienellä henkilöautolla ja oppainamme olivat Åke Persson ja Bengt Svensson.
Svenssonin tapa sitoa kaupungin kehitys eri aikakausien historiaan ja valtakuntien välisiin taisteluihin tarjosi ainakin minulle poikkeuksellisen mielenkiintoisen iltapäivän. Kaupungin kehittyminen ja historia muodostivat yhtenäisen tarinan, jossa vaihtuivat kuninkaat ja vuosiluvut tiuhaan tahtiin. Osuipa jopa pala oman sukuni historiaa noihin mielenkiintoisiin faktoihin.
Samassa yhteydessä Åke Persson kertoi tarkemmin niistä haasteista, joita Göteborgin kaupungilla oli tänä päivänä.
Illalla oli tervetuliaisbuffet, jossa osallistujia oli merkittävästi vähemmän kuin meidän vastaavissa tilaisuuksissamme.
Toisena päivä oli varsinaisen seminaarin vuoro. Tervetuliaissanojen jälkeen oli mielenkiintoinen paneelikeskustelu. Paneelissa kolme Göteborgin kaupungin eri kuntateknisten osastojen johtajaa miettivät kaupunkinsa haasteita teemalla ”Avoinna maailmaan – Kestävästi kohti visioita ja haasteita Göteborgissa”. Keskustelun ydin oli, kuinka kaupunkisuunnittelulla, liikennestrategialla ja vihersuunnittelulla luodaan teknisesti ja myös sosiaalisesti kestävää ympäristöä.
Infran vaikutusta liike-elämään arvioi Länsi-Ruotsin kauppakamarin toimitusjohtaja Johan Trouvé. Lisää liike-elämän näkemystä toi Volvon projektijohtaja Johan Larsson, jonka vastuulla oli uudenlaisten sähköbussien ja niihin liittyvien latausasemien testaus oikeassa kaupunkiympäristössä.
Ehkä odotetuimman puheenvuoron piti kuitenkin Ruotsin Kunta- ja asuntoministeri Stefan Attefall. Hänen esityksensä aihe oli ”Hallituksen asuntopolitiikan kokonaisuudistus”. Ruotsissa erityisesti suurissa kaupungeissa on huutava pula kohtuuhintaisista asunnoista ja uuden politiikan tavoitteena on nopeuttaa asuntorakentamisen kokonaisprosessia.
Keskustelevia
seminaareja
Attefallin esiintyminen oli vain viikkoa ennen Ruotsin valtiopäivävaaleja, joten seminaariväki oli innokas esittämään kysymyksiä esityksen jälkeen. Muutenkin seminaarien luonne oli huomattavasti enemmän keskustelunomaista verrattuna meidän seminaareihimme Suomessa.
Itseäni maanmittarina kiinnosti myös paikkatietopäällikkö Eric Jeanssonin esitelmä Göteborgin kaupungissa käytettävistä 3D-havainnollistamistekniikoista, joita käytetään kaupunkisuunnittelun apuna.
Kun Ruotsin Kuntatekniikan yhdistyksen puheenjohtaja Bo Bäckström sanoi jäähyväissanat ja toivotti kaikille turvallista kotimatkaa, oli aika miettiä, mitä tämä matka tarjosi.
Mielenkiintoista oli havaita, että Göteborg ympäristöineen oli kuin kotikaupunkini Jyväskylä. Perusongelmat olivat hyvin samanlaatuisia. Taloudellinen taantuma toi taloudellisia haasteita. Asukasluvun kasvu loi haasteita kaavoitukselle ja asuntorakentamiselle. Siksi koko yhdyskunnan hallittu kasvu ja kehittyminen on jatkuvaa taiteilua tavoitteiden ja resurssien välillä.
Göteborgissa kaikki oli vain kymmenkertaista Jyväskylään verrattuna.
Juha Kantanen
Ympäristötaidetta Göteborgin konserttitalon edustalla.
Juha Kantanen
Ruotsin kuntatekniikan päivien paneelissa kolme Göteborgin kaupungin kuntateknisten osastojen johtajaa miettivät kaupunkinsa haasteita teemalla ”Avoinna maailmaan – Kestävästi kohti visioita ja haasteita Göteborgissa”.
● Juha Kantanen
Jere ja Päivi kiittävät hallituskaudesta
■ Kun aloitimme 2012 kautemme SKTY:n hallituksessa, Danne Långström ohjeisti leikillisesti olemaan ensimmäisen vuoden hiljaa, toisena vuonna saa jo avata suunsa. Tässä ohjeessa emme tietenkään pysyneet, sen verran mielenkiintoista kommentoitavaa riitti alusta asti.
Tälle hallituskaudelle osunut merkittävin ponnistus oli SKTY:n strategian uudistaminen, jossa oli ilo olla mukana. Jeren hallituskauden kruunasi tilaisuus olla paikallisena pääkoordinaattorina viime kesänä Oulussa pidetyillä kuntatekniikan päivillä. Strategian toteuttamisen näkyvin toimenpide on ollut toiminnanjohtajan palkkaaminen, ja Petri Koivulan osallistuminen olikin olennaisen tärkeä lisä onnistuneiden kuntatekniikan päivien kannalta.
Syksyn aikana on jatkettu strategian toteuttamista monesta näkökulmasta. Asioiden etenemistä voi nyt seurata esimerkiksi yhdistyksen Facebook-sivuilta, jotka löytyvät nimellä SKTY Suomen kuntatekniikan yhdistys. Päivin kuulumisia voi ajoittain edelleen lukea Kuntatekniikka-lehden kolumnista.
Kiitokset mielenkiintoisista kokemuksista hallituksen jäsenille ja toimihenkilöille sekä kaikille muille yhdistyksen jäsenille, joita olemme saaneet tavata. Mukaan työpaikalle vietäväksi on tarttunut kolmen vuoden aikana paljon oppia siitä, miten asioita voidaan kehittää yhdessä yli yksikköjen, ammattikuntien, maantieteellisten tai muiden rajojen.
Toivotamme menestystä sekä jatkaville että uusille hallituksen jäsenille! Tästä on hyvä jatkaa strategian toteuttamista. Jereä ilahduttaa erityisesti, että Oulun kaupungin edustus hallituksessa säilyy kaupungininsinööri Pasi Heikkilän myötä.
● Päivi Ahlroos
● Jere Klami
Syyspäivillä keskusteltiin aktiivisesti kriisinhallinnasta
■ SKTY:n jo perinteeksi muodostuneet syyspäivät järjestettiin Lahdessa lokakuun lopussa. Tällä kertaa teemaseminaarin aiheena oli kriisinhallinta.
Teemaa käsiteltiin syyspäivillä monesta eri näkökulmasta – kuulimme esityksiä muun muassa organisaatioiden varautumisesta kriisitilanteisiin, toiminnasta kriisitilanteen ollessa käynnissä ja toisaalta siitä, miten kriisiviestintä tulisi hoitaa. Oleellinen osa päivien antia olivat koko alaa yhdistävät, aktiiviset ja antoisat keskustelut.
Seminaari kesti maanantain lounaasta tiistain lounaaseen ja osallistujia seminaarissa oli tällä kertaa kolmisenkymmentä. Seminaarin aloitti Huoltovarmuuskeskuksen Tuija Kyrölä esityksellä jatkuvuudenhallinnasta. Esitys oli oiva johdanto syyspäivien teemaan ja antoi hyvän kokonaiskuvan siitä, mitä jatkuvuudenhallinnalla tarkoitetaan.
Allekirjoittanut johdatti sen jälkeen kuulijat talvikunnossapidon maailmaan kertomalla, miten Helsingissä varaudutaan talveen. Esitys herätti keskustelua muun muassa siitä, onko reipas lumen tulo kriisi laisinkaan ja pitääkö yhteiskunnan toiminnot kuten kouluihin pääsy turvata tilanteessa kuin tilanteessa vai voisiko tällöin sulkea koulut.
Jouko Turto kertoi elävästi, miten Turussa toimittiin, kun Myllysilta romahti. Kriisi hoidettiin esimerkillisesti, sillä johtovastuut ja viestintä oli sovittu selvästi heti tilanteen vakavuuden selvittyä.
Viestintäteemasta jatkoi Anna-Maria Maunu Tampereen kaupungista päättäen ensimmäisen päivän häiriötilanneviestinnän luentoon. Hyvin hoidettu normaaliajan viestintä on edellytys häiriötilanteen viestinnän onnistumiselle – ja tätä on meillä tilaisuus harjoitella joka päivä!
Kriisinhallinta
jokapäiväistä
Tiistaiaamun aloitti Juha Raision esitys vihersektorin varautumisesta. Vihersektorin mahdollisia riskejä ja kriisien aiheuttajia ovat muun muassa uudet kasvitaudit ja tuholaiset sekä rajut myrskyjen aiheuttamat puutuhot.
Timo Rytkönen kertoi Helsingin rakennusviraston jatkuvuudenhallintasuunnitelmasta, joka on päivitetty tämän vuoden aikana vastaamaan nykytilannetta. Suunnitelmassa on käytetty hyväksi Huoltovarmuuskeskuksen työkaluja, joita Tuija Kyröläkin esitteli ensimmäisenä päivänä.
Tiistaipäivän viimeisen luennon riskienhallinnasta piti Eeva Rantanen Rambollista. Oleellista riskienhallinnassa on tunnistaa riskit ja niiden vaikuttavuus, jotta niihin pystyy varautumaan ja mahdollisesti poistamaan tai ainakin pienentämään riskiä.
Kriisejä hallitaan kuntasektorilla päivittäin, riskien koko ja vaikuttavuus vain vaihtelee. Auraamaton katu tai työmatkalla oleva tietyömaa saattaa olla yksittäiselle kuntalaiselle kriisi, mutta kunnan tai kaupungin näkökulmasta tarkasteltuna pääpaino on jatkuvuudenhallinnassa ja häiriötilanteissa toimimisessa.
Huoltovarmuuskeskus ja Kuntaliitto ovat aloittaneet yhteisen projektin kuntien jatkuvuudenhallinnan kokonaiskonseptin kehittämiseksi sekä jalkauttamiseksi. Ennen seminaarin loppua osallistujat pääsivätkin pienissä ryhmissä miettimään parhaita toimintamalleja ja tapoja, joita jo kunnissa on käytössä.
Kiitos kaikille osallistujille seminaariin osallistumisesta sekä aktiivisesta keskustelusta. Syyspäivien luentojen materiaali on saatavilla kuntatekniikka.fi-sivuilla.
● Anna Keskinen