■■ Espoon kaupunginhallitus hyväksyi joulukuun alussa yhdeksänkohtaiset linjaukset palveluliiketoimen ja sisäisten palvelujen tilaajayksiköiden kokonaisuuden kehittämiselle. Palvelujen järjestämisen lähtökohtana on taloudellisuus sekä palvelujen ja toiminnan laatu. Arviointi tehdään koko kaupungin näkökulmasta. Mahdollisia organisointitapoja omajohtoisen tuotannon (virastomalli) ohella ja vaihtoehtona ovat liikelaitos, kunnallinen osakeyhtiö, ulkoistaminen ja liikkeen luovutus.

Aiemmin tänä vuonna kaupungissa arvioitiin nyt neljättä vuotta käytössä olevan tilaaja-tuottaja -mallin tuloksia. Tuottavuus on parantunut ja läpinäkyvyys lisääntynyt, mutta malli on kuitenkin aiheuttanut roolien epäselvyyttä ja johtanut osittain tehtävien päällekkäisyyteen. Kustannustaso on paikoin myös edelleen huomattavan korkea.

- Olemme tutustuneet eräiden muiden kaupunkien kokemuksiin ja haasteet tuntuvat olevan yhteisiä, Espoon strategiajohtaja Jorma Valve sanoo.

Epäselvät roolit ja päällekkäiset tehtävät puolestaan ovat aiheuttaneet ongelmia käytännön johtamistyöhön ja lisänneet transaktiokustannuksia sekä osaoptimointia. Eräät kaupungit ovat luopuneet tilaaja-tuottaja -mallista ja osa harkitsee luopumista parhaillaan. Paluuta vanhaan virasto-organisaatioon ei juuri nähdä mahdollisena.

Tavoitteena uudistunut organisaatio 2016 alkaen

Ensimmäisessä vaiheessa tarkasteluun otetaan kiinteistöpalvelut ja kaupunkitekniikka. Tarkastelun kohteena ovat teknisen ja ympäristötoimen yksiköistä Tekninen keskus ja Tilakeskus-liikelaitos sekä palveluliiketoimen yksiköistä Espoo Kaupunkitekniikka -liikelaitos ja Espoo Kiinteistöpalvelut -liikelaitos.

- Selvitys tehdään omana työnä. Henkilöstöllä on luonnollisesti edustus ohjausryhmässä. Uskon, että työtä päästään tekemään hyvässä hengessä, sanoo Valve.

Selvityksen kohteena olevissa toiminnoissa työskentelee palveluliiketoimen toimialalla (tuottajina) Espoossa noin tuhat henkilöä. Kiinteistöpalvelut-liikelaitoksessa henkilöstöä on 630 ja liikevaihto on noin 51 miljoonaa euroa. Kaupunkitekniikka-liikelaitoksessa henkilöstöä on 350 ja liikevaihto noin 50 miljoonaa euroa.

Kaupunkitekniikan liikevaihtoon sisältyy huomattavasti ostettuja palveluja, sillä katujen ylläpidosta ostetaan kolmannes ja rakentamisesta 65 prosenttia. Näiden lisäksi Tekninen keskus hankkii suoraan alueurakoina yksityissektorilta runsaat kymmenen prosenttia tarvitsemistaan kaupunkitekniikan alan palveluista.

Selvitystyön on määrä valmistua huhtikuun 2015 puolivälissä.

- Tavoite on mahdollisuuksien mukaan tuottaa kiinteistö- ja kaupunkitekniikan palveluja uudella tavalla 2016 alkaen. 2017 mennessä arvioidaan organisointia kaupungin muidenkin tilaaja-tuottaja -mallilla tuotettujen palvelujen osalta, Valve kertoo.

Porissa haetaan isoa loikkaa

Porissa päätettiin marraskuussa käynnistää selvitys teknisen palvelukeskuksen osana toimivan rakentamisyksikön organisaatiomallista. Porissa on pitkään ollut suhteellisen vahva oma palvelutuotanto niin talonrakentamisessa kuin yhdyskuntatekniikan tuotannossakin. Tekninen lautakunta päätti marraskuussa osaltaan käynnistää selvityksen rakentamisyksikön organisointitavasta. Kaupunginhallitus käsittelee asian lähiaikoina.

- Työssä selvitetään vaihtoehtoina rakentamisyksikön yhtiöittäminen kahdeksi yhtiöksi, oman toiminnan kehittäminen, liikelaitos, yhtiöittäminen ja liikkeenluovutus. Selvitys tehdään kaupungin omana työnä, Porin kaupungin teknisen palvelukeskuksen johtaja Jukka Kotiniemi kertoo.

Teknisen palvelukeskuksen yhtenä yksikkönä on vuodesta 2009 saakka toiminut rakentamisyksikkö. Yksikön perustamisen yhteydessä sinne sijoitettiin kaikki teknisen palvelukeskuksen fyysinen tekeminen. Nykyisellään yksikköön kuuluu viisi eri vastuualuetta: kunnallistekniikka, puistotoimi, mittauspalvelut, talonrakennus ja talotekniikka.

Henkilöstöstä, jota on parisen sataa, talonrakennusyksikössä työskentelee noin 80 ja yhdyskuntatekniikan toiminnoissa reilut 120. Kolmannes väestä jää eläkkeelle vuosikymmenen loppuun mennessä. Yksikön liikevaihto vuonna 2013 oli 30 miljoonaa euroa ja se tuottaa palveluja tekniselle palvelukeskukselle ja kaupungin muille yksiköille. Yksityisille tilaajille palveluja on tuotettu vain poikkeustapauksissa.

Vanhat perinteet painavat Porissa

Yhteisestä yksiköstä huolimatta vuosikymmenien perinteet ovat säilyneet toiminnoissa. Vastuualueet toimivat pääosin eri tiloissa ympäri kaupunkia. Erityisesti työnjohtoon, kustannuslaskentaan ja hankintaan liittyvää osaamista tulee vahvistaa.

- Alkuvuonna kaikissa hallintokunnissa pohdittiin tulevien vuosien toimintaa. Kesällä ja syksyllä teknisessä lautakunnassa on pohdittu kehittämisvaihtoehtoja. Pitkän tähtäimen säästöjä on haettava perusteellisemmilla muutoksilla, Kotiniemi sanoo.

- Tuntipalkkaisten osalta voimassa on edelleen vahva, osin 1960-luvulta peräisin oleva Pori-sopimus, jota edelleen noudatetaan. Siinä on tulkintoja menneeltä ajalta. Vaihtoehtona onkin palkata uutta henkilöstöä lähinnä kuukausipalkalla.

Kotiniemen mielestä ammattiyhdistysten piirissä on ymmärrys parantunut siinä, että jotain ”tarttis tehrä”. Heidän edustajiensa kanssa on toimiva keskusteluyhteys.

- Yt-neuvottelut aloitetaan sitten, kun tiedetään millaista organisaatiomallia lähdetään valmistelemaan. Ensin tehdään selvitystyö.

Kuntavaalit ja -liitokset otettava huomioon

Jukka Kotiniemi muistuttaa, että kuntavaalien ajankohdan vuoksi nyt on viimeinen hetki viedä isompia muutoksia seesteisesti eteenpäin. Jos selvitys ja valmistelu sujuvat hyvin, voi uusi organisaatio aloittaa jo 2016.

Joitakin toimintoja, kuten mittauspalvelut, on perusteltua jättää tekniseen palvelukeskukseen. Huomioon on otettava myös seudun mahdolliset kuntaliitokset. Meneillään on vapaaehtoinen selvitys Porin, Ulvilan, Nakkilan, Kokemäen, Luvian ja Pomarkun kesken.

Kotiniemi korostaa, että organisaatiouudistukset on valmisteltava huolella. Muiden kaupunkien kokemuksista on otettava opiksi.

- Organisaatiot on oltava ennen kuntaliitosta sellaisessa kunnossa, etteivät liitoskunnat ole heti vaatimassa uudistuksia.

Myös tilakeskus uuteen asentoon

Porin kaupungin omistamien toimitilojen hallinnointi on hajautettua. Pääosa tiloista on teknisen palvelukeskuksen hallinnassa. Loput ovat erillisissä kiinteistöyhtiöissä, joista suurimman osan omistaa Porin kaupunki yksin ja muutamassa on tai tulee jatkossa olemaan myös muita osakkaita. Hajautettu järjestelmä on johtanut päällekkäisyyksiin ja yksittäisten yhtiöiden toimimiseen ainoastaan omista lähtökohdistaan unohtaen kaupungin kokonaisetu.

- Lähtökohtana tilakeskuksen perustamisajatukselle on muodostaa kokonaisuus, jossa kiinteistöjen tulomuodostuksella saadaan katettua korvausinvestoinnit ja myös osa uusinvestoinneista. Kaupunginvaltuusto on itse asiassa päättänyt tällaisesta periaatteesta jo 2010, mutta päätöstä ei ole pantu talousarviokäsittelyjen yhteydessä täytäntöön, Jukka Kotiniemi kertoo.

Tilakeskus voisi aluksi toimia taseyksikkönä ja siihen liitettäisiin yhtiöissä olevia toimitiloja vaiheittain. henkilöstö muodostuisi teknisen palvelukeskuksen toimitilapalvelujen henkilöstöstä. Selvitys tilakeskuksen uudelleenorganisoinnista on käynnistymässä. Asiaa käsitellään teknisessä lautakunnassa lähiaikoina. Organisaation on ajateltu toimivan uudistettuna vuonna 2018. ■