Helsingin Sörnäisten Haapaniemenkatu 4 rakennettiin vuonna 1974. Karunoloinen virastotalo on majoittanut mm. rakennushallitusta, elinkeinohallitusta, Postipankkia ja työvoimatoimistoa. Sittemmin se muuttui toimistotaloksi, mutta sen elinkaari tuli tiensä päähän, kun sen omistaja Senaatti-kiinteistöt ryhtyi tutkimaan talon modernisointia.

Alun perin talon julkisivu rakennettiin rouhebetonielementeistä. Betonisten julkisivuelementtien säänkestävyys havaittiin kuitenkin niin huonoksi, että ne päällystettiin tummaksi patinoituvalla messinkilevyllä.

Rakennushistoriaselvityksen­ mukaan talo edustaa 1960-70-lu- kujen taiteen massiivista arkkitehtuuria, jossa koko talo huokui synkkää monotonisuutta ja anonyymiä virastohegemoniaa ulospäin ja joka esittäytyi loputtomina käytävineen ja pikkukoppeineen virastotalon perikuvana.

Laskuri ainoa Euroopassa,

ehkä maailmassakin

Vuosi sitten Senaatti-kiinteistöt alkoi miettiä talon kohtaloa: se oli peruskorjauskunnossa. Se ei enää täyttänyt nykyaikaisen toimistotyönvaateita eikä siitä korjaamallakaan olisi saatu energiatehokasta, uudenlaista, tehokasta työympäristöä. Korjaus olisi tullut myös uudisrakennusta kalliimmaksi.

Rakennuksessa on kaikkiaan kahdeksan kerrosta ja kaksi kellarikerrosta. Yhteensä purettavaa on noin 33.000 neliötä, josta toimistoa oli 18.700 ja kellaria 12.600 neliötä.

– Rakennuksen purkulaskennassa selvitettyjen massojen ja materiaalien perusteella arvioimme, että purun hiilijalanjälki tulee olemaan negatiivinen, eli purkaminen osoittautuu ilmastolle hyväksi, kertoo Deleten viestintäpäällikkö Tanja Vepsäläinen.

Hiilijalanjäljen mittaamiseen käytetään yhtiön yhdessä Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa kehittämää hiilijalanjälkilaskuria, joka perustuu diplomityönnäytteenä tehtyyn lopputyöhön.

– Ilmeisesti se on ainoa laatuaan koko Euroopassa, emmekä ole muualtakaan vastaavaa löytäneet. Laskuri mittaa muun muassa työmaalla käytettävästä energiasta, rakennusjätteiden käsittelystä ja kuljetuksista aiheutuvia päästöjä.

Betoni murskataan

maanrakennusaineeksi

– Jos materiaalin kierrätyksellä ja uusiokäytöllä vältetyt päästöt ovat suuremmat kuin purkutyön, kuljetusten ja jätteiden käsittelyn aiheuttamat päästöt, purkamisen tuloksen hiilijalanjälki on pienempi kuin ehjän rakennuksen. Tämä tarkoittaa sitä, että purkamisessa materiaaleja saadaan takaisin hyötykäyttöön, jolloin niillä korvataan neitsytraaka-aineita ja fossiilisia polttoaineita, selvittää Deleten Purkupalveluiden liiketoimintajohtaja Kimmo Palomäki.

Käytännössä talo on teräsbetonielementtiä. Pulveroija erottelee terästangot betonista ja ne menevät uusiokäyttöön. Betoni pulveroidaan paikalla jo silpuksi, mutta sitten siitä tehdään murskassa vielä pienempää raekooltaan 0/90 mm DeleKiveä, joka on sertifioitua ainesta esimerkiksi tiepohjiin.

Osa hiilijalanjäljen erosta vanhan ja uuden välillä koostuu verrattaessa malmista tehtävän teräksen ja romuteräksen eroa: hyvin energiavaltainen valmistusprosessi on oikea hiilisyöppö romuteräkseen verrattuna.

Todelliset ympäristövaikutukset selviävät vasta sitten, kun purkamisen päästöjä tarkastellaan kokonaisuutena. Hiilijalanjälkilaskuri mittaakin päästöjä koko työvaiheen elinkaaren ajalta, eli rakennuksen purkamisesta aina materiaalien hyötykäyttöön asti.

Asenteet muuttuvat

seurannan myötä

Kaikki vaikuttaa: koneet sammutetaan eikä niitä jätetä käymään kahvitaukojen ajaksi. Sisätiloissa purkajat sammuttavat valot ja sähkölaitteet lähtiessään rakennuksesta pois.

– Meillä on tarkat tiedot työmaalla kulutettavasta energiasta, työmaalta vietävästä materiaalista ja siitä materiaalista, joka saadaan kierrätykseen eli joka hiilijalanjälkeä taas pienentää, ja tietenkin kuljetusten aiheuttamasta hiilijalanjäljestä, viestintäpäällikkö Tanja Vepsäläinen kertoo.

– Järjestelmässä on laskennalliset arvot eri toiminnoille ja materiaaleille ja kun tiedot ovat purkamisen päätyttyä järjestelmässä, pystymme laskemaan hiilijalanjäljen.

Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa tehdyn diplomityön mukaan isoilla purkutyömailla päästöt voivat jopa puolittua, kun pienennetään työmaan energiankulutusta ja tehostetaan jätteiden lajittelua. Toiminnan tehostuminen ja vaikutus asenteisiin tarkoittaa paitsi ympäristöystävällisyyttä, myös näkyy selvinä säästöinä purku- ja rakennustyön rahallisissa kustannuksissa.

– Purkutyön eri vaiheiden päästöjen tekeminen läpinäkyväksi auttaa kiinnittämään niihin huomiota, ja siten toiminta tehostuu. Laskuri paljastaa vähäpäästöisimmät työtavat, mutta myös kannustaa työntekijöitä työskentelemään ympäristöystävällisesti, liiketoimintajohtaja Palomäki kertoo.

– Tutkimus on osoittanut, että energiankulutusta purkukohteessa seurattaessa työntekijät sammuttavat lähtiessään valot, koneet eivät käy tyhjäkäynnillä ja kuljetusreittejäkin mietitään tarkemmin, jolloin polttoaineen kulutus vähenee selvästi, kertoo Palomäki.

Pienen työmaan jalanjälki

Hiilijalanjälkilaskuri voi esimerkiksi paljastaa aikaisemmin ympäristölle hyväksi luullun ratkaisun huonoksi vaihtoehdoksi. Pienellä omakotitalon kokoisella purkutyömaalla saatetaan lajitella kaikki jätteet omille lavoilleen. Yhden pohjalla on metallia, toisessa puuta ja kolmannessa betonia.

Laskuri on osoittanut, että pienillä työmailla tämä ei olekaan järkevää. Useista eri kuljetuksista ja koneiden käytöstä aiheutuu päästöjä enemmän kuin heittämällä kaikki jätteet samalle lavalle ja lajittelemalla ne vasta jätteidenkäsittelypisteessä.

Hiilijalanjälki-laskurin tulokset ovat selvillä ensi vuoden alkupuolella, kun purkutyömaa on saatu päätökseen.