Bromman jätevedenpuhdistamo on Ruotsin ensimmäinen yhdyskuntajätevesien puh- distuslaitos. Se otettiin käyttöön 1933 ja sen tekniikkaa on useaan otteeseen myöhemmin parannettu. Puhdistamo koostuu kahdesta toistensa lähellä sijaitsevasta yksiköstä, Nockelby ja Åkeshov. Näistä ensin mainittu on kalliopuhdistamo. Bromman puhdistamo käsittelee yhteensä noin 350 000 asukkaan jätevedet. Puhdistetusta jätevedestä otetaan energiaa lämpöpumpulla kaukolämpöverkkoon 630 GWh vuodessa.

Koko Tukholman yhdyskuntajätevesien puhdistuksen jatkossa hoitava kallioon louhittu Henriksdalin laitos otettiin käyttöön lähellä Tukholman keskustaa, Skansenin eteläpuolella 1941. Siellä käsitellään fosforin rinnakkaissaostuksella varustetussa aktiivilieteprosessissa tällä hetkellä noin 800 000 asukkaan jätevedet.

Jätevedenpuhdistus keskitetään Henriksdaliin

Bromman puhdistamolla on viime vuosina ollut haasteita saavuttaa puhdistetun veden fosforipitoisuudelle asetetut lupaehdot sekä hallita ohijuoksutuksia Tukholman raakavesilähteenä toimivaan Mälaren-järveen suurten virtaamien aikana. Myös kasvavan kaupungin asuntorakentamispaineet tekevät jätevedenpuhdistamotoiminnan hankalaksi Brommassa. Tukholman asukasluku kasvaa 1-1,5 prosenttia vuodessa ja vuonna 2040 arvioidaan kaupungin viemäriverkostoon olevan liittynyt 1,6 miljoonaa asukasta.

Tukholman vesihuollosta vastaava kaupungin omistama Stockholm Vatten AB onkin päättänyt nostaa Henriksdalin puhdistamon kapasiteettia ottamalla käyttöön jälkiselkeytyksessä membraanisuodatuksen. Näin laitoksen puhdistuskapasiteetti kasvaa 650 000 asukkaan jätevesien verran. Tämä mahdollistaa Bromman puhdistamon sulkemisen ja tiiviin yhdyskuntarakenteen sisään jääneen maa-alueen hyödyntämisen asuin- ja liikerakentamiseen. Samalla kaupunkikuvakin kohenee. Laajennus on tarkoitus olla valmiina vuonna 2025.

Hanke on paitsi kallis, myös teknisesti vaativa. Brommaan nyt tuleva jätevesi johdetaan Henriksdalin puhdistamolle 14 kilometriä pitkää ns. märkää tunnelia pitkin (eli jätevesi virtaa louhitussa tunnelissa). Tunneliin sisältyy lähes kilometrin pituinen Mälaren-järven alitus, jossa tunneli on alimmillaan 100 metriä merenpinnan alapuolella. Tällä osuudella jätevesi virtaa tunneliin rakennettavissa putkissa. Tunnelin poikkileikkaus on keskimäärin 25 neliömetriä. Sen rakennustyöt ajoittuvat vuosille 2017-2011 ja kustannusten arvioidaan olevan noin 1,4 miljardia kruunua eli vajaat 150 miljoonaa euroa.

Membraanisuodatus säästää tilaa mutta kuluttaa energiaa

Henriksdalin puhdistamon laajennusosassa hyödynnetään ensimmäistä kertaa maailmassa laajassa mittakaavassa membraanisuodatustekniikkaa jäte­vedenpuhdistuksessa. Sen avulla päästään parempaan puhdis­tustulokseen ja säästetään sa- malla huomattavasti rakennustilavuutta.

Kun lupaehdot edellyttävät entistä parempaa puhdistustehoa, jonka saavuttamiseksi käytetään membraanisuodatusta, energiankulutuksen arvioidaan Henriksdalissa lähes kaksinkertaistuvan. Nykytilanteessa energiaa kuluun 0,33 kWh puhdistettua jätevesikuutiota kohti, kun vuoden 2040 tilanteessa sitä arvioidaan kuluvan vastaavasti 0,65 kWh. Puhdistamon sähkönsyöttö uusitaan 11 kV:n linjasta 36 kV:n linjaan.

Membraanisuodatusta on käytetty aiemmin pienemmissä, enintään muutaman kymmenen tuhannen asukkaan jätevesiä puhdistavissa laitoksissa. Tukholmassa hypätään toiseen mittakaavaan. Suodattimiin tulee puoliläpäisevää kalvoa yhteensä 1,6 miljoonaa neliömetriä, noin 230 jalkapallokentän pinta-alan verran.

Kuhunkin Henriksdalin puhdistamon seitsemään biologiseen käsittelylinjaan asennetaan nykyisten jälkiselkeytysaltaiden paikalle 12 mebraanisuodatusyksikköä. Hankkeeseen sisältyy laajoja tunnelilouhintatöitä sekä muun muassa pumppaamo- ja automaatioasennuksia. Työ kestää vuoteen 2024 saakka. Hankkeen kustannukset ovat kolme miljardia kruunua eli noin 310 miljoonaa euroa.