Tilapäistilojen tarpeen ennakointi ja hallinta ovat tärkeä asia sekä palvelujen toimivuuden, että kuntatalouden kannalta.

Kuntaliiton tilapalvelupäällikön Jussi Niemen mukaan kiinteistöjohtamiseen suhtautuminen ja siihen panostamisen taso vaihtelee eri kuntien välillä.

– Kiinteistöjohtamiseen pa- nostaminen on yksinkertaista, mi- käli tässä suhteessa löytyy päätöksentekohalua.

Niemi korostaa väistötilojen käytössä suunnitelmallisuutta.

– Mikäli päädytään uuteen ja perustettavaan väistötilahankintaan, investointi kannattaa hyödyntää monipuolisesti. Väistötilat voidaan keskittää, sijoittaa ja määritellä siten, että sinne voisi väistää useampi eri koulu perä jälkeen.

Näin toimitaan muun muassa Tampereella, kertoo Tampereen Tilakeskuksen toimitusjohtaja Virpi Ekholm.

– Pitkälle mietityllä suunnitelmallisuudella on mahdollista hyödyntää myös uusia koulurakennuksia väistötiloina. Esimerkiksi siten, että uudisrakennettuun kouluun sijoitetaan ensin toisen peruskorjattavan koulun lapset väistöön, Niemi sanoo.

Tampereella ennakoidaan vuosittain näköpiirissä oleva väistötilojen tarve, kertoo Ekholm.

– Sisäilmaongelmat ovat jollakin tarkkuudella ennakoitavissa, koska huolehdimme itse tilojen päivittäisestä ylläpidosta ja tunnemme kiinteistön kunnon.

– Lisäksi kohteissa, joissa on tunnistettu sisäilmaongelma, toimii moniammatillinen ohjausryhmä ongelman ratkaisemiseksi.

Tilapäistiloja vuokraavan Cramo Adapteon myyntijohtaja Karri Frisk arvelee, että yhä useampi kunta käyttää vuokratiloja suunnitelmallisesti peruskorjausten yhteydessä mutta muutenkin.

– Uudelle asuinalueelle ei välttämättä rakenneta heti kahdeksan ryhmän päiväkotia, vaan osa tarpeesta katetaan vuokratiloilla, kunnes tilanne vakiintuu.

Investointipolitiikka ei ongelma

Niemi tai Ekholm eivät näe, että väistötilojen tarpeen takana olisi investointipolitiikan ongelmia.

– Tampereella investointipolitiikka toimii mielestäni hyvin. Päättäjät ovat hyvin kiinnostuneita investoinneista ja ymmärtävät niiden merkityksen palvelutuotannolle, Ekholm sanoo.

– Kun kuntataloudessa toimitaan vuosittain hyväksyttävien määrärahojen puitteissa, voi reagointinopeus näyttää ulkopuolisesta hitaalta.

– Toki olemme itsekin tunnistaneet, että painopistettä investoinneissa tulisi siirtää nykyistä enemmän palveluverkossa tarvit­tavien tilojen oikea-aikaiseen pe- ruskorjaukseen ja tarvittaessa toiminnalliseen perusparannukseen.

– Tällä hetkellä korvausinvestointien ja uudisrakentamisen suhde Tampereella on noin puolet ja puolet. Tavoitteena voisi olla kaksi kolmannesta korvausinvestointeja ja kolmannes palveluntarpeen kasvusta johtuvaa uudisrakentamista, Ekholm sanoo.

– Muutama siirtokelpoinen tilapäistila on hankittu myös kasvavan kaupungin ennakoimattoman palveluntarpeen kasvuun eli alueelle on suunnitteilla uudet tilat, mutta niiden toteutus on viivästynyt eri syistä, Ekholm kertoo.

– Yksi tällainen on mm. Pellervon päiväkoti, joka sijaitsee Kalevan kaupunginosassa. Alueelle on suunnitteilla uusi päiväkoti ja kouluratkaisujakin suunnitellaan, mutta hankkeet eivät ole edenneet kasvavan kaupungin tarpeiden tahdissa. Syitä tähän on monia.

Yllätyksiäkin tulee

Valitettavasti myös yllätyksiä tulee vastaan silloin tällöin, sanoo Tampereen Ekholm.

– Toistaiseksi olemme näihin yllätyksiin pystyneet löytämään ratkaisut asiakkaan ja Tilakeskuksen välisellä yhteistyöllä.

Niemen mukaan tilatarpeiden ennakoinnissa on joskus haasteita.

– Perinteisesti esimerkiksi päivähoidon tarpeeseen liittyy vuotuista vaihtelua. Sitä voidaan jossain määrin hallita erilaisilla tilapäisillä tilaratkaisuilla, hän arvelee.

Vuokratilojen tarjoajat ovat varautuneet yllätyksiin.

– Meille voi tulla heinäkuussa pyyntö tiloista, jotka pitäisi saada käyttöön koulun alkuun mennessä, kertoo Cramon Frisk.

– Rajoituksena aikataulussa on lähinnä rakennusluvan saaminen ja perustusten teko, hän sanoo.

Kaupunkikuva ei tärkein arvo

Tilapäistilojen kaupunkikuvallisessa vaikutuksessa on suuria eroja. Jotkut näyttävät ihan tavallisilta pysyviltä rakennuksilta, jotkut tuovat mieleen merikontit. Se ei tunnu olevan valinnassa keskinen kriteeri.

Frisk toteaa, että tilaaja ratkaisee, paljonko on valmis ulkoasusta maksamaan.

– Meillä on erilaisia vaihtoehtoja, jotka jakautuvat erityisesti tarveajan ja sen myötä teknisten ominaisuuksien mukaan. Ulkonäkö toki on erilainen pidemmän ja lyhyen vuokrakauden moduuleissa. Ja tekniset ominaisuudet taas kulkevat luonnollisesti käsi kädessä hinnan kanssa.

Myös Kuntaliiton Niemen mukaan kysymys on käyttöajasta.

– Yleensä pidempään paikallaan olevat siirtokelpoiset rakennukset ovat arkkitehtuuriltaan korkeatasoisempia.

Lyhyeen käyttöön tarkoitettuja väistötiloja valittaessa hinta ja saatavuus ovat Niemen mukaan yleensä merkittäviä ajureita päätöstä tehtäessä ja arkkitehtuuri vähemmän tärkeä.

– Tosin myös lyhyeen käyttöön tarkoitetuista tilapäistiloista löytyy arkkitehtuuriltaan erilaisia, hän huomauttaa.

Ekholmin mukaan tärkeintä on tilojen soveltuvuus tarpeeseen.

– Rajoituksia siirtokelpoisten rakennusten ulkonäköön tulee sijoituspaikan kaavallisista reunaehdoista ja rakennusluvan edel- lyttämistä asioista. Toiminnalli- suu­den varmistaminen mah- dollisim­man kustannustehokkaasti on kuitenkin kaikkien kaupungin työntekijöiden päätavoite.

Siirrettävyys vaatii kestävyyttä

Kuntaliiton Niemi sanoo, että tila- päistilojen laatu on parantunut vuosien saatossa.

Cramon Frisk sanoo, että yhtiön uudemmissa vuokratiloissa on parempi lämmöneristys kuin valtaosassa Suomen omakotialoja.

Hän haluaa myös kumota ajatuksen, että kysymys olisi kevytrakenteisista rakennuksista.

– Meidän tilapäiset rakennuksemme kestävät siirron kym­- meniä kertoja. Ne tehdään nimen­- omaan siirrettäviksi, hän painottaa.

Tilan vuokraajat kilpailevat asiakkaista joustavalla palvelulla. Rakennukset saa nopeastikin käyttöön.

Vaikka tiloja kierrätetään asiakkaalta toiselle, niihin tehdään kutakin käyttökertaa varten tarvittavat muutokset, sanoo Frisk.

– Merkityksellistä on sekin, että lopullista vuokra-aikaa ei tarvitse tietää, kun teemme sopimuksen.

Hänen mukaansa tarvittaessa riittää yksi puhelinsoitto, ja firma hoitaa koko prosessin rakennusluvasta ja perustuksista lähtien.