TURVALLISUUS
Sairaalaremontti on turvallisuuspäällikölle haastava työmaa
Rakennustyömaa vaatii erityisharjoittelua
Tampereen yliopistollisen keskussairaalan Taysin etupihalla kuhisee yksi Suomen suurimmista rakennustyömaista. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin PSHP:n turvallisuuspäällikkö Anna Tammisen mukaan suuri haaste on ollut työmaan ja sairaalaan toimintojen sovittaminen yhteen.
Teksti JA KUVAT Matti Valli
Etupihalle rakennetaan kolmea uutta sairaalarakennusta ja maanalaista pysäköinti- laitosta. Nosturikurjet pyörivät korkealla olemassa olevien rakennusten yläpuolella. Työmaaliiken- ne on vilkasta. Potilaat, potilaiden omaiset ja saattajat sekä henkilökunta pujottelevat poliklinikoille erilasten kiertoreittien kautta.
– PSHP:n ja rakennusliikkeen turvallisuudesta vastaavat henkilöt pitävät jatkuvasti yhteyttä, tekevät suunnitelmia ja käyvät läpi erilaisia kriisiharjoituksia. Harjoittelemme esimerkiksi erilaisia tilanteita siltä varalta, että rakennustyömaalla mahdollisesti tapahtuisi onnettomuus, Tamminen sanoo.
Kevät, kesä ja syksy ovat kuitenkin edenneet ilman yhtään sairaalan toimintaan vaikuttanutta tapahtumaa. Ylipäätään työmaa ei muutenkaan ole aiheuttanut isompaa murhetta Taysin toiminnalle tai turvallisuudelle.
Logistiikkaa aikataulutettu
Etupihahankkeen käynnistäminen merkitsi isoja muutoksia muun muassa alueen logistiikkaan, koska esimerkiksi pääsisäänkäynti siirrettiin toiseen paikaan. Nyt tilanne pysyy vakaana useamman vuoden ajan.
– Suurehkoja kuljetuksia on aikataulutettu, jotta varsinainen sairaalan toimintaan kuuluva liikenne häiriintyisi mahdollisimman vähän, Tamminen sanoo. Taysin turvallisuudesta hän on vastannut seitsemän vuotta, tätä ennen hän hoiti vastaavia asioita Jyväskylässä.
– Olemme harjoitelleet muun muassa kuviteltua tilannetta, että työmaalta alkaa valua vettä korkean B-tornin hissikellariin. Harjoituksessa PSHP:n ja SRV:n johto sekä työmaan turvallisuuskoordinaattori miettivät yhdessä mitä käytännössä toiminnalle merkitsee hissien toiminnan jumiutuminen lyhyemmäksi tai pitemmäksi aikaa, Tamminen kuvaa.
Käytännössä turvallisuusharjoitukset tarkoittavat sitä, että pienellä porukalla suunnitellaan ja laaditaan aikataulut, mitä missäkin tilanteessa tehdään ja missä järjestyksessä. Suurelle osalle mukanaolijoista harjoitukset tulevat aina yllätyksenä. Vain avainhenkilöille tehdään asiaa koskeva varaus kalenteriin.
Leikkipotilaat mukaan
Ensi vuonna Aluehallintovirasto järjestää alueellisen Pirkka17-harjoituksen. Osana Pirkka-harjoitusta järjestetään todennäköisesti viranomaisten yhteinen suuronnettomuusharjoitus, jossa on mukana leikkipotilaita. Potilashoitoa ei vaaranneta eikä oikeita potilaita siirretä.
– Pohdimme, mitä seuraa, jos suuronnettomuuspotilaiden saapuessa sairaalaan joutuisimme siirtämään ensiavun ja osastojen potilaita muualle, Tamminen toteaa.
Taysin turvallisuusorganisaatio on sama kuin linjaorganisaatio. Turvallisuustekniikan diplomi- insinöörin koulutuksen hankkinut Tamminen määrittelee, että hänen tehtävänään on koordinoi- da turvallisuuteen liittyvä hankkeita ja toimia asiantuntijana. Hänellä ei ole yhtään suoranaista alaista.
– Turvallisuusjohtamisessa isona apuna ovat esimiesten tueksi nimetyt osastokohtaiset turvallisuusyhdyshenkilöt, jollaisiksi valitaan työntekijöitä aktiivisuuden ja kiinnostuksen perusteella. Heidän tehtäviinsä kuuluvat muun muassa sisäiset palotarkastukset. Niissä esimiesten kanssa käydään läpi poistumistiet, sammuttimet, säilytys- ja kemikaalitilat sekä se, onko henkilökunta saanut asianmukaista koulutusta. Tiedot merkitään asianmukaiselle lomakkeelle.
Videonäkymä työmaalle
Työmaan tapahtumia voidaan seurata reaaliaikaisesti videoyhteyden kautta. Työmaalla tapahtuva onnettomuus on aina riski. Vielä suurempi riski on se, että onnettomuus aiheuttaa sairaalan toimintaan vaikuttavan sähkö- tai muun järjestelmäkatkoksen.
– Turvallisuussuunnitelman mukaan työtapaturmista, loukkaantumisista ja räjäytysten hallitsemattomista seurauksista informoidaan heti sairaalan johtoa ja tiedotusorganisaatiota. Näin median kyselyihin voidaan antaa ajan tasalla olevat oikeat vastaukset, Tamminen toteaa.
Rakennustyömaalla turvallisuudesta vastaava päätoiminen henkilö on lakisääteinen turvallisuuskoordinaattori, johon ollaan jatkuvasti yhteydessä. Tamminen tai sairaalan palopäällikkönä toimiva sairaalainsinööri osallistu- vat aina työmaan turvallisuuskokouksiin.
Räjäytyksiä työmaalla ei enää tehdä. Louhintatöiden aikana ne aikataulutettiin tarkasti tiettyyn aikaikkunaan. Muutamissa tilanteissa räjäytykset jätettiin tekemättä potilasturvallisuuden takia.
Tammisen mukaan erillinen suuri työmaa on kuitenkin pienempi riski kuin pienet työmaat keskellä sairaala-aluetta ja rakennusten sisällä.
Ulkopuolisiakin uhkia
Muitakin riskejä mietitään, kuten esimerkiksi ulkopuolelta tulevien hyökkäysten mahdollisuutta. Päivittäinen väkivallan uhka on arkipäivää eräillä osastoilla kuten päivystyksessä.
– Potilasturvallisuuteen liittyy muun muassa lääketurvallisuus. Lääketiloihin menijöistä ja tulijoista pidetään lokia, ja niissä on kameravalvonta.
Taysin vuonna 2010 laadittu riskinhallintapolitiikka on organisaation tahdonilmaus riskien arvioinnista ja hallinnasta, joita koskevat suunnitelmat päivitetään vuosittain.
Käytössä oleva Granite-riskienhallintaohjelma muistuttaa tietyin väliajoin erilaisista tehtävistä. Ohjelmassa on eri moduuleita, kuten sosiaali- ja terveysministeriön vaatimusten mukaisesti toteutettu työturvallisuusriskien arviointi.
– Turvallisuusjohtamiseen kuuluu osaavan henkilökunnan rekrytointi ja perehdyttäminen eri tehtäviin. Varmistetaan, että turvallisuus otetaan huomioon kaikissa toiminnoissa ja johtamisessa. Pidämme yllä turvallisuusajattelua positiivisella tavalla. Sairaalassa potilas on ykkönen ja kaikki turvallisuustyö rakentuu potilaan turvallisuuden ympärille, Tamminen kuvaa.