VTS-kodit on kaupungin suurin vuokranantaja, joka omistaa noin 8600 asuntoa 177 kiinteistössä. Hallinnoitavia lukkoja on 12 000 – 13 000.

- Ensimmäiset älylukot asensimme peruskorjattavaan asuintaloon Hervantaan vuonna 2013 koemielessä. Käyttökokemukset ovat olleet hyviä, ja nyt älykkäät lukot on asennettu noin 400 asuntoon. Asukas tarvitsee vain yhden avaimen, johon on ohjelmoitu tieto kaikista ovista, jotka avaimella voidaan avata, toteaa VTS:n kiinteistöpäällikkö Timo Koskinen.

Kadonneiden

avainten ongelma

Suurissa vuokrataloissa, joissa asukkaat vaihtuvat usein, älykäs lukitus helpottaa avainhallintaa. Toisin on mekaanisen lukituksen kanssa. Mikäli poismuuttaja ei palauta kaikkia avaimiaan, vuokranantaja joutuu sarjoittamaan lukon uudelleen.

Sama pätee tilanteeseen, jossa asukas syystä tai toisesta kadottaa avaimensa. Koskisen mukaan suurelle osalle asukkaita kodin turvallisuus on kuitenkin tärkeä asia, joten yleensä avaimista pidetään hyvää huolta.

- Toki huolta tuottaa se, onko asukas teettänyt lisäavaimia, vaikka uudet tietojärjestelmät pitävätkin lukua kaikista lukostoon tehdyistä avaimista. Älylukko poistaa kadonneiden avainten ongelman, sillä kadonneen avaimen poistaminen käytöstä ja uuden ohjelmointi käy nopeasti eikä lukkopesiä tarvitse sarjoittaa, Koskinen kuvaa.

Pois muuttavan ja avaimensa kadottaneen asukkaan tulisi maksaa uudelleen sarjoittamisesta aiheutuneet kulut. Näin ei kuitenkaan aina tapahdu, vaan vahinko jää vuokranantajan maksettavaksi. Mikäli kaikki avaimet palautetaan, lukkoa ei sarjoiteta uudelleen.

Hankintahinta estää rahoituksen

Kuntien rakennuttamat vuokra-asunnot ovat ARA-rahoitettuja ja rahoituksella on tiukat ehdot. Tällöin sähkölukkojen korkea hankintahinta saattaa nousta hankinnan esteeksi, mikäli kohde ei mahdu ARA-rahoituksen raameihin.

- Rahoituksen saaminen voi olla kiinni muutamasta tuhannesta eurosta. Joskus suunnitelmien mukainen sähköinen lukitus on täytynyt vaihtaa perinteiseen mekaaniseen lukitukseen, Koskinen sanoo.

Valinta mekaanisen ja älylukituksen kesken tehdään yleensä kustannuslaskentavaiheessa.

Perusparannuskohteet toteutetaan ilman aravarahoitusta, joten VTS asentaa niihin tavallisesti älylukot. Kaikkiin remonttikohteisiin ei edes kysytä vertailuhintaa mekaanisesta lukosta.

- Vuokrataloissa yksi omistajataho kykenee tekemään edistyksellisiä päätöksi. Ratkaisun ei tarvitse perustua hankintahintaan vaan se voidaan tehdä elinkaariaikaisten kustannusten pohjalta.

Neljä toimijaa

Älylukkomarkkinoiden neljä toimijaa Suomessa ovat markkinajohtajat Abloy ja Iloq sekä näitä pienempi Kaba ja uusin tulokas Rollock. VTS:n valintaratkaisu on ollut iLOQ, mutta valinnat tehdään joka kerta kohdekohtaisesti.

- Valittu järjestelmä on todettu toimivaksi. iLoq ei tarvitse kaapelointeja eikä paristoja, sillä avaimen työntäminen avainpesään synnyttää lukon avaamiseen tarvittavan sähkövirran. Lukitus toimii ilman viestiyhteyksiä, mikä sopii asuntopuolelle, Koskinen sanoo.

Viestiyhteyksille ei ole käyttöä, koska vuokranantajan ei tarvitse tietää, onko jonkin asunnon ovi auki vai kiinni. Ainakin iLoqin ja Abloyn järjestelmissä tieto siitä, kenen hallussa olevalla avaimella ja koska ovi on avattu, tallentuu lukkopesän lokiin.

Olemassaolevassa kiinteistökannassa VTS-kodit vaihtaa mekaanisen lukituksen sähköiseen vain täydellisen remontin yhteydessä. Säätiön omistamasta 177 kiinteistöstä remontoidaan vuosittain vain 2-3 taloa. Näistä luvuista laskien vanhoissa taloissa lukituksen uusiutumisvauhti on parin prosentin luokkaa. Uusia taloja VTS rakentaa vuosittain keskimäärin kaksi kappaletta.

Monta valintakriteeriä

Suomen Turvaurakoitsijaliiton puheenjohtaja Jouni Vesanto tuntee hyvin älykkäiden lukitusjärjestelmien hankintaa koskevat kunnalliset päätöksentekoprosessit.

- Prosessiin kuuluvat keskustelut turvaurakointiliikkeiden ja valmistajien asiantuntijoiden kanssa eri vaihtoehdoista. Valinta tapahtuu useimmiten tarpeiden, käytettävyyden, turvallisuuden ja hintalapun perusteella, Vesanto aloittaa.

Lukitusjärjestelmän valinta kiinteistöön on pitkän aikavälin ratkaisu. Valittua järjestelmää on vaikea vaihtaa toiseen ja sen integrointi muihin järjestelmiin saattaa olla vaikeata.

- Siksi hyväksi havaitun toimittajan järjestelmiä halutaan jatkossakin muihinkin saman kunnan kiinteistöihin ja tällöin niitä voidaan myös hallita yhdellä järjestelmällä, Vesanto pohtii.

Hankintatilanteessa tilaaja perehtyy tarjolla olevaan aineistoon ja tekee päätöksensä. Valinnassa painavat lukitukselta vaadittavat ominaisuudet ja se, mihin muihin kiinteistön ylläpitoratkaisuihin järjestelmä on tarkoitus integroida.

- Aktiiviset hankintayksikön edustajat tapaavat myös käydä naapurikunnissa katsomassa, miten tietty systeemi toimii. Kiinteistöhuolto olisi hyvä ottaa mukaan päätökseen, Vesanto toteaa.

Elinkaariajattelu

hukkuu hinnan alle

Vesannon mukaan hinta on toki tärkeä valintakriteeri, mutta elinkaariajattelua kannattaisi painottaa enemmän. Älykkäässä lukituksessa avain tai tunniste voidaan poistaa huomattavasti helpommin ja edullisemmin kuin mekaanisessa lukituksessa. Vain hävinnyt avain poistetaan, joten esimerkiksi uutta avainjakoa ei tarvita.

3D-tulostuksen yleistymisestä ja uhkakuvista puhutaan tänä päivänä paljon. Vesanto uskoo, ettei 3D-tulostus ole varteenotettava uhka avainturvallisuudelle vielä pitkään aikaan kunhan avaimista vain pidetään huolta.

- Toki 3D-uhkiinkin voidaan varautua, ja tällöin elektromekaaniset avaimet ovat huomattavasti turvallisempia.

Vesannon mukaan kunnat eivät yleensä halua pitää koko hallintaa itsellään, vaan hankkivat tätä palvelua turvaurakoitsijoilta. Hänen mukaansa kunnille on usein myös edullisempaa ostaa palvelu kuin kouluttaa ja valjastaa siihen oma henkilö.

- Tämä voidaan tehdä esim. niin, että kunnan vastuuhenkilö hoitaa avainhallinnan ja turvaurakoitsija huollot, muutokset ja mahdolliset korjaukset esimerkiksi vuosihuoltosopimuksella. Kokonaisvaltaiset kiinteistön turvajärjestelmin palvelusopimukset ovatkin yleistymässä tällä hetkellä, Koskinen toteaa.