Teksti Ulla Ylönen

Monumentaalisuus karsittiin Lappeenrannan teatterista jo siinä vaiheessa, kun teatteri päätettiin rakentaa kauppakeskukseen. Kauppakeskus IsoKristiinan kolmannessa kerroksessa sijaitseva teatteri on paitsi Suomen ensimmäinen kauppakeskukseen rakennettu teatteri, myös ensimmäinen alun perin kaupunginteatterin käyttöön rakennettu teatteri Lappeenrannassa.

Vuonna 1949 perustettu Lappeenrannan kaupunginteatteri toimi vuosikymmenet työväentalolla. 33 vuotta sitten kaupunginteatterille kunnostettiin uudet tilat entiseen elokuvateatteriin ja samassa kiinteistössä toimineeseen ravintolaan.

Uuden teatterin rakentamispaineet vahvistuivat, kun teatterin kiinteistössä todettiin sisäilmaongelmia. Tilanahtaus oli todettu jo aikaisemmin.

Vanhan korjaamisesta luovuttiin

Vanhan teatteritalon kunnostustarpeista alettiin keskustella jo kymmenkunta vuotta sitten.

– Alun perin suunnittelimme peruskorjausta, mutta kun asiaa tutkittiin, ilmeni, ettei vanhasta kiinteistöstä saa kunnollista, terveellistä eikä nykyaikaista teatteria, kertoo Lappeenrannan Teatterikiinteistö Oy:n rakennuttajapäällikkö Erkki Suuronen.

Teatteritalon ”venyttäminen” nykyaikaisiin mittoihin ei myöskään tullut kysymykseen, sillä tontilla ei ollut tilaa.

Pitkä matka maaliin

Lappeenrannan kaupunginvaltuusto päätti uuden teatterin rakentamisesta joulukuussa 2011. Teatteri päätettiin rakentaa Citycon Oyj:n omistaman kauppakeskus IsoKristiinan yhteyteen; kaupungintalon viereen, asuinkerrostalojen naapuriin, tontille, johon alun perin piti tulla kaupungintalon laajennus.

Kaupunginteatterin rakentaminen vaikutti myös Cityconin suunnitelmiin. Kauppakeskuksen toiseksi omistajaksi tuli tasaosuudella Ilmarinen Oyj. Yhtiöt aloittivat kauppakeskuksen laajennustyöt vasta, kun kaupunginteatterin rahoitus oli varmistunut.

Uuden teatterin kokonaiskustannusarvioksi tuli 21 miljoonaa euroa. Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi teatterin rakentamiskustannuksiin neljän miljoonan euron valtionavun. Kaupunki sai vanhan teatteritalon tontin myynnistä runsaat kaksi miljoonaa euroa. Lisäksi erillisen lavastamon rakentamiseen varattiin 800 000 euroa.

Teatterikiinteistön hallintaa ja vuokrausta varten perustettiin kaupungin sataprosenttisesti omistama Lappeenrannan Teatterikiinteistö Oy, jonka kanssa Lappeenrannan kaupunki rakennutti teatterin omana hankkeenaan.

Uuden teatterin rakentaminen kauppakeskuksen ylimpään kerrokseen alkoi elokuussa 2014. Koska teatteri tehtiin kauppakeskuksen sisään, olivat ulkoseinät jo pystyssä. Teatterille oli varattu kolmannesta kerroksesta 60 x 60 metrin ala.

Ensi-iltaa odotellessa

Lokakuun puolivälissä teatterin sisätilat ovat viimeistelyä vaille valmiit. Suuresta salista kantautuu työn ääniä. Teatterin henkilökunta tekee muuttoa uudelle työpaikalleen. Lämpiöön asennetun asiakaspalvelutiskin pintaa peittää vielä suojamuovi.

Lappeenrannan uuteen teatteriin pääsee maisemahissillä kaikista kauppakeskuksen kerroksista – tai vaihtoehtoisesti kauppakeskuksen toisesta kerroksesta nousevaa leveää portaikkoa pitkin. Portaikko on kokonaan valkoinen.

Valkoinen lattiapinta jatkuu yhtenäisenä lämpiössä, jonka mustat seinät antavat lattialle näyttävän kontrastin. Seinien yläosasta alkava hopeanhohtoinen foliopinnoite peittää myös korkealle kohoavan sisäkaton. Kattovalaisimet tuovat mieleen näyttämötekniikan.

– Teatterifiilis alkaa heti lämpiöstä. Teatteriin tulevat ihmiset nousevat ikään kuin näyttämölle itsekin, kuvailee teatterin pääsuunnittelija, arkkitehti Samuli Woolston.

– Kiehtovinta teatterissa on kuitenkin se, että olemme kauppakeskuksessa. Lappeenrannassa ei ryhdytty tekemään monumenttia puistoon, vaan rakennettiin teatteri sinne, missä ihmiset liikkuvat, Woolston sanoo.

Kaksi näyttämöä esityksille

Lappeenrannan uudessa teatterissa on suuri näyttämö, pieni näyttämö ja harjoitusnäyttämö. Suureen ja pieneen saliin kuljetaan suoraan lämpiöstä. Salien väliin jäävä harjoitusnäyttämö on yksinomaan teatterin henkilökunnan käytössä.

– Harjoitusnäyttämö on loistava uudistus! Siellä voimme harjoitella oikeissa lavasteissa eikä meneillään olevien produktioiden lavasteisiin tarvitsee puuttua, sanoo teatterinjohtaja Timo Sokura.

Suuressa salissa on 440 istumapaikkaa. Istuimet on verhoiltu harmaalla villakankaalla, käsinojat ovat nahkaa.

– Jos esityksessä tarvitaan orkesteria, poistetaan kaksi ensimmäistä penkkiriviä ja lasketaan näyttämön etureuna alas, rakennuttajapäällikkö Erkki Suuronen kertoo.

Suuren salin sivuseinät on tehty siniseksi maalatusta akustiikkalevystä. Seiniin kiinnitettyjä levyjä voi säätää ja irrottaa tarpeen mukaan.

Suuren näyttämön pinta-ala on esiintymislava, sivu- ja takatilat mukaan lukien 648,5 neliömetriä ja lavastetornin vapaa korkeus on lähes 26 metriä. Näyttämön keskellä on halkaisijaltaan 12-metrinen pyörivä näyttämö. Sen alla oleva alanäyttämö on samalla näyttämöä pyörittävän laitteiston konehuone.

Noin 30 tonnia painava laitteisto on asennettu vaimennuskumeilla lepäävän välipohjalaatan päälle. Sen alapuolella on tavaratalon liiketiloja. Teatterin näyttämötilat on kauttaaltaan eristetty kauppakeskuksen rungosta.

Teatterin pieni sali on täysin musta ns. mustalaatikkoteatteri eikä siellä ole erillistä näyttämöä. Pienen näyttämön katsomo koostuu moduuleista, joiden paikkoja voidaan vaihdella. Salissa on paikat 150 katsojalle, mutta tarvittaessa sinne saadaan 200 paikkaa.

Mustat ja valkoiset tilat

Teatterin tuotantotilat sijaitsevat näyttämöiden sivuilla ja takana. Näyttelijöiden pukuhuoneet, kampaamo, ompelimo ja pukuhuolto, studio, valo- ja äänitekniikan tilat, tarpeisto sekä teatterinjohtajan ja teatterin toiminnanjohtajan työhuoneet ovat näyttämöitä kiertävän käytävän ulkoseinien puolella.

Huoneet on maalattu valkoisiksi, niiden kiinteät kalusteet ovat valkoisia, ja kaikissa huoneissa on ikkunat. Huonekorkeus lisää avaruuden tuntua.

– Muutos vanhaan taloon verrattuna on suuri. Siellähän lähes kaikki henkilökunnan tilat olivat ikkunattomia ja sijaitsivat kellarikerroksessa, Timo Sokura sanoo.

Yksi teatterin tärkeimmistä erikoislaitteista on kolmen tonnin lavastenostin, jolla lavasteet nostetaan kauppakeskuksen lastauslaiturilta teatteriin. Sen lattiapinta-ala on 21 neliötä ja syvyys kuusi metriä. Lavasteet valmistetaan lavastamon työpajassa, joka sijaitsee kaupungin varikolla.

Monenlaista synergiaetua

Teatterille on alusta alkaen suunniteltu muutakin käyttöä. Koska harjoitukset voidaan pitää harjoitusnäyttämöllä, voidaan saleissa järjestää päiväsaikaan muita tapahtumia. Kauppakeskuskiinteistössä on hotelli ja useita ravintoloita, joten kaikki tarpeellinen on saman katon alla.

– Tänne voi saapua autolla vaikka jo aamulla, pysäköidä pohjakerrokseen, jättää ulkovaatteet autoon, pyöriä kaupoilla, nauttia ravintoloiden antimista, tulla ylimpään kerrokseen katsomaan teatteriesitystä ja lähteä ravintolan kautta tyytyväisenä kotimatkalle, Sokura luettelee.

Lappeenrannan kaupunginteatterin ensimmäistä ensi-iltaa vietetään pienellä näyttämöllä marraskuun 21. päivänä. Suuren näyttämön, ja samalla uuden teatteritalon, avajaisia juhlitaan tammikuussa 2016. Avajaisensi-ilta on Bertolt Brechtin ja Kurt Weillin Kolmen pennin ooppera.

Erkki Suuronen: Tällainen tulee eteen vain kerran elämässä

■ Lappeenrannan Teatterikiin­teistö Oy:n rakennuttajapäällikkö Erkki Suuronen olisi voinut jäädä toissa kesänä eläkkeelle. Teatterin rakentamispäätös muutti miehen suunnitelmat.

– Kun pyydettiin, niin halusin kokea vielä tämän. Teatterin rakentaminen toisen työmaan sisälle, jossa alemmat kerrokset, runko ja vaippa on jo tehty, ja jossa työmaan aikana aloitti toimintansa kauppakeskus, on elämäni erikoisin urakka, hän sanoo.

Työssään Lappeenrannan kaupungin tilakeskuksen rakennuttajapäällikkönä Suuronen oli ollut yli 20 vuotta tekemisissä vanhan teatteritalon kanssa. Hän tunsi talon puutteet ja teatterilaisten tarpeet.

Lappeenrannan kaupunki raken­- nutti kaupunginteatterin omana hankkeenaan yhdessä Lappeenrannan Teatterikiinteistö Oy:n kanssa. Urakkalaskenta­suunnittelu tarjouspyyntöjä varten valmistui vuoden 2013 lopussa, ja suunnitelmat lähetettiin urakkalaskentaan alkuvuodesta 2014. Urakoitsijat valittiin kesäkuussa 2014. Teatterin rakennuttajakonsulttina toimi Sweco PM Oy Lahti. Hankesuunnitteluvaiheessa konsulttina oli myös ISS Proko Oy.

– Erikoisen kokonaisuuden lisäksi meillä oli tiukka budjetti. Olimme toki saaneet maan parhaat teatterisuunnittelijat ja muut konsultit, sanoo Suuronen.

Teatterin arkkitehdiksi valittiin helsinkiläinen ALA Arkkitehdit Oy. ALA on suunnitellut muun muassa Norjan Kristiansandissa sijaitsevan taidekeskus Kildenin, Helsingin uuden keskustakirjaston sekä Kuopion teatterin peruskorjauksen.

Lappeenrannan teatterin arkkitehtuurin kehittämiseen osallistuivat arkkitehdit Juho Grönholm, Antti Nousjoki, Janne Teräsvirta sekä Samuli Woolston, joka toimi pääsuunnittelijana.

– Heillä on näkemystä ja kokemusta kulttuurirakentamisesta, ja he tietävät myös, mitä teatteritekniikka tarkoittaa, Suuronen sanoo.

Rakennusurakoitsija, imatralainen Rakennusliike Evälahti Oy, aloitti teatterin sisäpuoliset rakennustyöt elokuussa 2014. Kauppakeskus IsoKristiinan rakennusurakoitsija Skanska oli siihen mennessä tehnyt teatterin perustukset, rungon ja ulkoseinät projektinjohtourakkana.

Taloudellinen kokonaisuus

Lappeenrannan uusi teatteri valmistui lokakuussa 2015.

– Saimme hyvän teatterin edullisesti, sanoo Suuronen, ja vertaa Lappeenrannan teatterin kustannuksia Kuopion, Turun ja Helsingin teattereiden huomattavasti kalliimpiin peruskorjauksiin.

Edullisuutta selittää yhteistyö kauppakeskuksen omistajien, Cityconin ja Ilmarisen, kanssa.

Kauppakeskuksen ylimpään kerrokseen valmistuneeseen teatteriin ei tarvinnut rakentaa erillistä sisääntulokerrosta. Yhteiskäytössä ovat myös kauppakeskuksen pysäköintihalli ja naapurikortteliin vasta valmistunut maanalainen pysäköintitalo, joissa on yhteensä 850 pysäköintipaikkaa. Synergiahyötyjä haetaan myös ylläpitokustannuksissa.

Ainoa isompi takaisku liittyy teatterin esitystekniikkaan, jonka urakoitsijavalintoja käsitellään edelleen markkinaoikeudessa. Näytöksissä tarvittava valo-, ääni- ja kuvatekniikka on tässä vaiheessa vuokrattu, ja käytössä on myös vanhasta teatteritalosta siirrettyä tekniikkaa.