KIINTEISTÖT

Turun Aurajokisuun rakentamiseen liittyy olennaisesti myös vilkkaan vesiliikenteen ratkaisujen kehittäminen.
Turun Aurajokisuun rakentamiseen liittyy olennaisesti myös vilkkaan vesiliikenteen ratkaisujen kehittäminen.

Muutos on ollut Aurajoella nopea

Telakka-alueesta tuli asumisen huippua

Turun Aurajokisuun kaupunkikuva on muuttunut nopeasti nuhjuisesta telakka- ja satama-alueesta upeaksi asuinalueeksi. Telakkarannan alue rakentuu trendikkään rouheista teollisuusrakenteista, vanhoista nostureista ja uusista kerrostaloista.

Teksti Marja Martikainen kuvat Seppo Haavisto

Aurajokisuu rakentui vuosisatojen aikana laivanrakennus- ja konepajatoiminnan tar- peisiin. Laivanrakennuksen hiipumisen myötä ja päätyttyä lopulta kokonaan alueelle oli suunniteltava uutta käyttöä. Sijainti oli mitä hienoin, mutta kapea ranta oli rakentamisen kannalta vaativa. Samalla muuttuisi Turun keskeinen kaupunkimaisema.

Suunnittelu eteni kahdessa vaiheessa. Joen länsirannan suunnittelusta järjestettiin ensimmäinen kilpailu 1987. Voittaneen ehdotuksen mukaan telakka-alueelle tuli rakentaa asuinkerrostaloja ja säilyttää vanhat teollisuusrakennukset kulttuurikäyttöön kunnostettuina. Arkkitehtitoimisto Laiho-Pulkkinen-Raunio Oy suunnitteli kahden vanhan telakkahallin ja köysitehtaan rakennusten muutoksen kulttuuritiloiksi 1990-luvun kuluessa.

Telakkahalliin sijoittui Turun Konservatorio ja köysitehtaaseen Taideakatemia. Peruskorjauksen yhteydessä telakkahallien väliin muodostunut ulkoilmaforum, Varvintori, avautuu Aurajoelle kohti Sigyn-laivaa.

Itäpuolen Telakkarannan asuntorakentamisen suunnitteluun päästiin vasta parikymmentä vuotta myöhemmin. Kutsukilpailun voitti arkkitehtitoimisto Gullichsen Vormala Ky vuonna 2005.

Kapea ranta asuinkäyttöön

Kun vauhtiin päästiin, niin rakentaminen on edennyt rivakasti. Telakkarannan rakentaminen alkoi kesällä 2012 ja se jatkuu seuraavien noin kymmenen vuoden ajan. Telakkarannan kehittämisessä on mukana viisi yritystä, maa-alueen omistava Wärtsilä sekä Lemminkäinen, SATO, Skanska ja SRV. Alueen infrastruktuurin rakentamisesta vastaa Turun kaupunki.

Uusimmat talot nousevat jokivarteen yhtenäiseksi nauhaksi noin kilometrin mittaiselle vyöhykkeelle. Alueelle tulee noin 20 kerrostaloa. Yhtenäisellä ja avoimella rantaviivalla on tilaa vain kevyelle liikenteelle, joten pysäköintitilat ja ajoväylä on tehtävä kallion sisään.

Monialaista osaamista vaativa kaavoitus ja infra on tehty kaupungin omana työnä. Arvokas historiallinen ympäristö valituksineen asetti omat haasteensa, joihin kuitenkin osattiin varautua. Kaupunkisuunnittelujohtaja Timo Hintsasen mukaan rakentaminen on sujunut ilahduttavan nopeasti.

– Alue on kapea ja varjoisa jyr- kän Korppolaismäen vuoksi, jo- ten on tarvittu monia vaativia erikoisratkaisuja. Laivanrakennuksessa tarvitun betonisen luiskan eli slipin purkaminen oli huikeaa. Perustuksissa oli niin paljon terästä, Hintsanen kertoo.

Maan alle on saatava kulkemaan myös viemärit ja vesijohdot. Entisellä teollisuusalueella oli ongelmia myös pilaantuneesta maaperästä. Hintsasen mukaan maata on jouduttu vaihtamaan jo toistakymmentä vuotta sitten rakennetulla Majakkarannan alueella, Telakkarannassa haittaa oli vähemmän.

Koteja opiskelijalle ja miljonäärille

Telakkaranta on Turun paraatipaikalla. Puolentoista kilometrin mittaiseen kaupunkinäkymään mahtuvat Turun Linna, Tuomiokirkko, Suomen Joutsen, sillat ja merikeskus Forum Marinum. Joella on vilkas veneliikenne ja patsailla ja istutuksilla kaunistettu jokiranta ravintoloineen on keskeinen tapahtumapaikka. Se näkyy myös asuntojen hinnoissa, joissa on ylitetty jopa 10 000 euroa neliöltä. Terassitaloista on ostettu kokonaisia kerroksia.

–Tavoitteena on ollut korkeatasoinen rakentaminen, koska sijaintikin on näin arvokas. Länsirannalla on kuitenkin myös vuokra-asuntoja. Esimerkiksi Turun ylioppilaskyläsäätiö omistaa alueella opiskelija-asunnoiksi muutetun loft-talon. Tapaammekin sanoa, että meillä on Suomen hienoimmat opiskelija-asunnot, Hintsanen kertoo.

Alueesta ei ole kuitenkaan haluttu liian hienoa ja sliipattua, vaan siinä tulee näkyä merellisyys ja telakka-alueen rouhea perinne. Rantaviiva ja vanhat rakenteet on säilytettävä entisellään. Monet teollisuusrakennukset, satamarakenteet ja Wärtsilän vanhat nosturit ovat suojeltuja, joten asuintalot rakennetaan niiden ehdoilla. Parhaillaan rakennetaan uusia huoneistoja vanhan konehallin sisälle niin, että rakennuksen ulkokuori jää ennalleen.

Alueella on yhä muutakin kuin asumista. Turun suurin teollinen työnantaja, Häkkisen konepaja, tekee vanhalla paikallaan länsirannalla töitä meriteollisuuden alihankkijana, nyt asuintalojen naapurina.

Autoillakin on merinäköala

Paraatipaikka hyödynnetään tarkkaan. Mielenkiintoinen yksityiskohta on rivitalo, jota rakennetaan venepaikkoineen jokisuuhun entiselle rantalaiturille.

Kulku Telakkarannan alueelle vaati myös uuden kadun puhkaisemisen Stålarminkadulta kalliotunnelin läpi rantaan. Unioninkatu tarjoaakin dramaattisen sisääntulon, sillä tunnelin jälkeen avautuu näkymä suoraan Suomen Joutseneen.

Hintsanen on tyytyväinen Turun telakka-alueen uuteen kaupunkikuvaan. Hän olisi kuitenkin toivonut enemmän kiinnostusta työpaikka- ja palvelurakentamiseen. Esimerkiksi pieniä kauppoja olisi saanut tulla talojen alakertaan, jopa ylittäen rakennusoikeuden. Liiketilojen rakentamisessa uusille alueille on kuitenkin aina se hankaluus, että kauppa ei tule, jos asiakaspohjaa ei vielä ole olemassa.

Niinpä jokisuulla Turun Etelärannaksi nimetyn terassitalon katutasossa on autotalleja. Siellä isoista ikkunoista merelle katsovat asukkaiden autot. Lähipalvelujen puuttumista korvaa kuitenkin se, että kaupungin keskusta on kävelymatkan päässä ja Turun torille vie myös paikallisbussi.

Timo Hintsasta innostaa erityisesti Aurajoen yli kulkeva perinteinen lautta, föri. Maailmassa on paljon kaupunkivesiliikennettä, jossa tarvitaan uusia ratkaisuja. Turussa suunnitellaankin jokiliikenteeseen laajemmin soveltuvaa ”äly-föriä”. Älykäs robottimaisesti kulkeva ekologinen kaupunkiföri olisi kutsuttavissa paikalle vaikka kännykällä.

Äly-förissä on mietittävä etenkin matkustajien turvallisuutta. Nyt mukana on aina kuljettaja. Mutta jos autotkin kulkevat teillä kohta itsestään, miksei sitä tekisi myös Turussa suunniteltu föri.

Etelärannan terassitalojen parvekkeet kurkottavat melkein veden päälle. Yhtenäinen rantakatu vie ydinkeskustaan.
Etelärannan terassitalojen parvekkeet kurkottavat melkein veden päälle. Yhtenäinen rantakatu vie ydinkeskustaan.
Aurajokisuun uudistaminen on edellyttänyt  kaavaratkaisuja esimerkiksi uuden kadun puhkaisemiseksi kalliotunnelin läpi, kertoo kaupunkisuunnittelujohtaja Timo Hintsanen.
Aurajokisuun uudistaminen on edellyttänyt kaavaratkaisuja esimerkiksi uuden kadun puhkaisemiseksi kalliotunnelin läpi, kertoo kaupunkisuunnittelujohtaja Timo Hintsanen.