Kuono maata viistäen iso musta susikoira liikkuu nopeasti eteenpäin. Välillä käännytään jyrkästi takaisin tai sivulle. Välillä katse nousee maasta ja tavoittaa ohjaajan.

– Etsi tarkasti Jekku, Esa Puo­lakka opastaa. Kohta Jekku pysähtyy, nuuskii keskittyneesti ja käy makuulle. Tässä se on!

Koiran hajuaisti on erittäin kehittynyt ja yksi koiran tärkeimmistä aisteista. Koira erottaa satoja eri tuoksuja ja hajuja, jopa veden alta. Siis miksipä ei myös maan alta tulevaa kaukolämpöveden hajua.

Esa Puolakka on ammattikoirakouluttaja ja kouluttanut muun muassa koiria vartiointi- ja etsintätehtäviin jo yli 20 vuotta. Hänellä on myös ollut useita omia saksanpaimenkoiria, mutta Jekku on omaa luokkaansa. Jekku tekee tällä hetkellä töitä sekä homekoirana että putkikoirana.

– Jekku on vahvasti työ- ja yhteistyöhaluinen, yksi parhaimmista koirista mitä minulla on ollut, kertoo Esa ja heittää Jekulle pallon, hyvin tehdyn työn paras palkinto koiran mielestä.

– Nimeksi tuli Jekku, koska se oli niin jekun näköinen ja söi muun muassa kaikki vessanharjat, nauraa Esa. Myös nimi Putkikoira tulee siitä, että Jekku pentuna aina syöksyi kävelytien ali menevän putken läpi mutaojaan.

Jekun koulutus

alkoi jo pentuna

Koiran koulutus aloitetaan heti, kun pentu saapuu uuteen kotiinsa. Koulutukseen kuuluu tietysti vahvasti koiran oppiminen talon tavoille, koiran sosiaalistaminen sekä normaali tottelevaisuuskoulutus. Ruuanhankkimisvietti on pentuna ylimmillään ja koiranpentu saakin tehdä hiukan töitä ruokansa eteen eli nuuskimalla löytää piilotettu annos. Vähitellen käytösmalleja jalostetaan ja puolen vuoden ikäisenä aloitetaan tarkempi koulutus. Silloin myös koirasta tietää, mihin tehtävään se parhaiten soveltuu, eli koiran luonteen ehdoilla edetään.

– Hajujen erottelu on suurin koulutustyö, kertoo Esa. Tuleville etsintäkoirille voidaan jäljestämiskoulutus aloittaa jo ihan pentuna, mutta hajukoirille hajuerottelu tosiaan vasta 6–10 kuukauden ikäisenä. Esa vertaa hajuerottelua lukemaan oppimiseen, ensin opitaan lukemaan ja sitten eri kieliä. Uuden hajun kouluttaminen vie, riippuen tehtävän vaikeusasteesta, kahdesta viikosta pariin kuukauteen. -Ylläpitokoulutus on jatkuvaa ja esimerkiksi kaukolämpöveden hajuerottelua harjoitellaan maastossa vesinäytteen kanssa. Kaukolämpöveteen lisätään korroosionestoainetta ja vihreää väriä. Kaukolämpöveden ominaishaju muodostuu juuri näiden aineiden yhdistelmästä, mutta Jekku tunnistaa myös pelkän veteen lisätyn väriaineen hajun.

Paljon leikkiä

työn ohella

Yleensä Esa ja Jekku aloittavat työtehtävän kaukolämpöveden kaivosta, jossa vettä on varmasti ja siitä he palaavat takaisin putkea pitkin etsien vuotokohtaa. Töitä tehdään noin 30 minuuttia yhteen menoon, sitten pidetään puolentoista tunnin levähdys- ja leikkitauko. Päivässä voi kuitenkin olla useampia kohteita. Jekku on tehnyt töitä hajukoirana vasta puolitoista vuotta, mutta löytää jo 80% vuodoista. Betonikanavat, joita on aiemmin käytetty kaukolämpövesiputkien ympärillä, voivat joskus hiukan hankaloittaa tarkan vuotokohdan määrittelyä, sillä vesi pääsee maa-ainekseen yleensä vasta betonielementtien liitoskohdassa.

Porvoon Energian suunnittelija Oskar Tillander kertoo, että myös Porvoossa on aikoinaan käytetty betonikanavaelementtejä suojaamaan putkia ja näitä putkistoja on vielä jäljellä. Vanhoja putkistoja korvataan uusilla materiaaleilla aina mahdollisuuksien mukaan.

– Meillä on Porvoossa ja Loviisassa, isompiin kaupunkeihin verrattuna, harvemmin kaukolämpövesivuotoja, kertoo Oskar.

Jekku teki

työpäivän Porvoossa

Lumisena talvena isompi vuoto on helpompi havaita, sillä vuotokohdassa lumi on yleensä sulaa. Muina aikoina käytetään pääasiassa lämpökameraa, mutta sekin vaatii hiukan kylmempää säätä toimiakseen varmasti. Hajukoira toimii säästä riippumatta ja onkin kiinnostava lisä kaukolämpöputkien ylläpitäjien työkalupakkiin.

Porvoossa Jekku merkitsi sekä epäillyt vuotokohdat että Yrittäjänkadun kohdalla mahdollisen uuden vuodon. Myös Hansatien vuotopaikka löydettiin Jekun ansiosta.

Jekkua eivät kaukolämpövuodot jekuta.