Vastuu vesistötulvien aiheuttamista vahingoista on siirtynyt entistä vahvemmin yksityisille toimijoille. Valtion toteuttamien tulvasuojeluhankkeiden määrä on vähentynyt. Valtio ei myöskään enää korvaa yksityisomaisuudelle aiheutuneita tulvavahinkoja, vaan poikkeuksellisten tulvien aiheuttamat vahingot korvataan nykyisin koti- ja kiinteistövakuutuksista.

Suurimmat vakuutusyhtiöt ovat sisällyttäneet perusmuotoisen tulvaturvan osaksi laajoja kotivakuutuksiaan. Vakuutusehdoissa poikkeuksellisena pidetään tulvaa, jonka suuruus vastaa keskimäärin kerran 50 vuodessa esiintyvää tulvaa.

Yksityishenkilöt voivat varautua tulvaan ottamalla selvää asuinalueensa tulvariskeistä, varmistamalla kotivakuutuksensa tulvavahinkojen korvausehdot sekä varautumalla siirtämään tai suojaamaan omaisuuttaan tulvan uhatessa.

Aiemmat kokemukset

lisäävät tulvilta suojautumista

Joka neljäs kyselyn vastaajista oli kokenut vesistötulvista aiheutuvia haittoja. Yleisimpiä koettuja tulvahaittoja olivat pellon, metsän tai puutarhan joutuminen tulvaveden alle, häiriöt kulkuyhteyksissä sekä huoli henkilöistä tai omaisuudesta. Myös kellarin tai perustusten kastuminen oli melko yleistä.

Vastaajista 41 % oli sitä mieltä, että tulvaan varautuminen ja rakennuksen suojaaminen on rakennuksen omistajan vastuulla. Kuitenkin vain 21 % uskoi, että heidän kotitaloutensa voi itse vaikuttaa vesistötulvista aiheutuviin vahinkoihin.

Asuinalueensa tulvariskiä piti suurena 41 % kaikista vastaajista, tulvahaittoja kokeneista selvästi useampi. Aiempia haittoja kokeneet olivat myös muita kiinnostuneempia toteuttamaan uusia tulvasuojelutoimenpiteitä. Hieman harvempi (29 %) oli ottanut tulvariskin huomioon hankkiessaan nykyistä asuntoaan. Osa vastaajista kuitenkin kommentoi, että esimerkiksi vanhan sukutalon ollessa kyseessä tämä ei ole ollut mahdollista.

Tulvavakuutus ja

yksityiset toimenpiteet

Yli puolet vastaajista arvioi, että heillä on vesistötulvan vuoksi kastumisvaarassa olevaa omaisuutta. Kuitenkin vain joka kymmenes oli toteuttanut tulvasuojelutoimenpiteitä. Niistä tavallisimpia olivat irtaimiston siirtäminen tulvalta suojaan, tiedon kerääminen kiinteistön suojaamisesta sekä pumppujen hankinta. Osa oli myös rakentanut itse tulvapenkereen.

Hieman useampi (14 %) voisi harkita toteuttavansa tulvasuojelutoimia tulevaisuud essa. Eniten vastaajia kiinnostivat tiedon kerääminen omaisuuden suojaamisesta sekä viemäreiden takaiskuventtiilien ja pumppujen hankkiminen. Ikkunoihin tai oviin kiinnitettäviä tulvaesteitä oli tähän asti käyttänyt vain harva, mutta moni oli niistä kuitenkin kiinnostunut. Maksuhalukkuus uusista tulvasuojelutoimista vaihteli muutamasta kymmenestä eurosta 5 000 euroon vuodessa lähivuosien aikana.

Vain joka kymmenes vastaaja oli tietoinen siitä, että heidän kotivakuutuksensa sisältää tulvaturvan. Lähes kaksinkertainen määrä (18 %) olisi valmis harkitsemaan tulvaturvan sisältävän vakuutuksen hankkimista. Vastaajat, jotka olivat toteuttaneet tai halukkaita toteuttamaan tulvasuojelutoimia, olivat myös muita kiinnostuneempia vakuutuksen ottamisesta ja päinvastoin. Tulvasuojelutoimet ja vakuutukset nähtiin siis toisiaan täydentävinä toimenpiteinä. Mikäli vastaajalla oli kastumisvaarassa olevaa omaisuutta, hän oli muita kiinnostuneempi sekä tulvasuojelutoimenpiteistä että vakuutuksesta. Myös nuoremmat vastaajat olivat kiinnostuneempia näistä kummastakin.

Suurin osa vastaajista ei kuitenkaan edes harkinnut uusiin tulvasuojelutoimiin ryhtymistä. Yleisimpiä syitä tälle oli, että vastaaja ei kokenut asuvansa tulvariskialueella, ei uskonut pahimpienkaan tulvien aiheuttavan vahinkoa omaisuudelleen tai uskoi julkisin varoin toteutettujen toimien olevan riittäviä.

Tiedottaminen kannustaa

asukkaita toimiin

Kyselyn yhtenä tavoitteena oli välittää tietoa tulvariskialueiden asukkaille. Osalla alueista tämä tehtiin jakamalla kyselyn yhteydessä erillinen infolehtinen, toisilla alueilla tietoa tulvakartoista ja tulvariskien hallinnan toimenpiteistä oli lisätty itse lomakkeeseen. Vastaajat, jotka kokivat saaneensa kyselystä uutta tietoa (30 %), olivat myös kiinnostuneempia toteuttamaan uusia tulvasuojelutoimenpiteitä. Samoin he, jotka uskoivat kotitaloutensa voivan itse vaikuttaa tulvavahinkojen määrään, olivat valmiimpia myös toteuttamaan toimia.

Asukkaiden tulvatietoisuuden ja toimintavalmiuden parantamista pidetään tärkeänä toimenpiteenä useiden vesistöalueiden tulvariskien hallintasuunnitelmissa. Tehdyt asukaskyselyt antavat rohkaisevaa palautetta siitä, että viestinnällä voidaan edistää näitä tavoitteita. Kyselyn mukaan asukkailla on tarve käytännönläheiselle tiedolle, esimerkiksi mistä kiinteistön suojaamiseen tarvittavaa materiaalia voi hankkia.

Vastauksissa nousi esille tiedotuksen merkitys myös rakennuslupia myönnettäessä. Osalle tulvariskialueista on laadittu ELY-keskusten ja pelastuslaitosten toimesta pientalon tulvaturvallisuusopas. Yli puolet vastaajista piti jokaiseen kotiin jaettavaa opasta tärkeänä toimenpiteenä.

Kaikkiaan joka kolmannen vastaajan mielestä kyseisen alueen tulviin liittyvä tiedottaminen on ollut riittämätöntä. Viestintätarpeiden osalta alueiden välillä oli selviä eroja. Esimerkiksi Kalajoella usealla vastaajalla oli epäselvyyttä siitä, kuka vastaa heidän asuinalueensa tulvapenkereiden kunnossapidosta.

Riskialueiden asukkaat

pidettävä ajan tasalla

Tulvatilanteen aikana asukkaat toivoisivat ajankohtaista tietoa veden alle jäävistä teistä ja alueista. Lisäksi toivottiin tietoa siitä, mistä saa apua tulvan uhatessa. Etenkin tulvia kokeneet vastaajat kaipasivat nopeaa ja henkilökohtaista viestintää tulvien uhatessa ja pitivät tekstiviestillä tapahtuvaa tiedotusta tarpeellisena. Tekstiviestillä toimiva tulvavaroituspalvelu on otettu käyttöön tänä keväänä Etelä-Pohjanmaalla Lapuan- ja Kyrönjoen pengerrysalueilla.

Nuoremmat vastaajat olivat muita kiinnostuneempia mobiililaitteissa toimivasta tulvavaroituspalvelusta. Toisaalta perinteiset mediat kuten sanomalehdet ja tv, olivat useimmille edelleen tärkein tietolähde.

Kyselyn perusteella tietoa tulvista ja niihin varautumisesta tulisi pyrkiä kohdentamaan entistä paremmin riskialueella asuville. Sama pätee sekä tulvista varoittamiseen, omaisuuden suojaamiseen että korvauskysymyksiin. Tulvavaroituspalvelu, johon halukkaat voivat rekisteröityä, on tästä erinomainen esimerkki.

Suomen ympäristökeskus (SYKE) ja Elinkeino-,­ liikenne- ja ympäristökeskukset toteuttivat asukaskyselyn tulviin varautumisesta kolmella tulva­riskialueella Varsinais-Suomessa Huittisissa,­ Etelä-Pohjanmaalla Lapväärtinjoella ja Pohjois- Pohjanmaalla Kalajoella. Kyselyjä lähetettiin kaikkiaan 4 790 kotitaloudelle ja vastauksia saatiin 1 858 kappaletta.