Pudasjärven kaupungin­valtuusto päätti yksimielisesti kesäkuussa 2015, että kai- kessa julkisessa rakentamisessa Pudasjärvellä selvitetään ensin mahdollisuus rakentaa hirrestä tai puusta.

Kaupungissa tuskastuttiin sisäilmaongelmiin vanhoissa kouluissa, joita jouduttiin sulkemaan.

– Suomessa 30-40 vuotta vanhojen julkisten betonirakennusten rakentamisen taso on näin jälkikäteen tarkasteltuna osoittautunut luokattoman huonoksi, sanoo Pudasjärven kaupunginjohtaja Tomi Timonen.

Pudasjärven kaupunki julistautui maailman suurimman hirsikampuksen vihkiäistilaisuudessa pari kuukautta sitten Suomen hirsipääkaupungiksi. Modernia hirsirakentamista edustavat hirsikampuksen lisäksi Pikku Paavalin päiväkoti, hirsirivitalot erityisryhmille ja pian valmistuva tuetun palveluasumisen Hirsikartano. Kaupunkiin suunnitellaan myös vuokra-asuntoja hirrestä.

Koulukampus koostuu neljästä eri rakennuksesta, jotka on yhdistetty toisiinsa sisäkäytävillä. Aulatilojen korkeiden valoikkunoiden kantavat rakenteet ovat taivutettua liimahirttä. Koulussa on hieman yli 700 oppilasta esikouluikäisistä lukiolaisiin saakka.

Liimapalkki ei taivu

kovassa kuumudessa

Aulan ja liikuntasalin korkeita kattopintoja hallitsevat automaattisen sprinkler-sammutusjärjestelmän putkistot. Rakennus ei silti ole sen paloherkempi kuin muutkaan rakennukset.

– Päinvastoin, kantavana ra- kenteena oleva hirsi tai puinen liimapalkki ei taivu kovassa kuumudessa niin kuin teräpalkki, kertoo kiinteistön ylläpidosta vastaavan Lemminkäisen kiinteistöpäällikkö Ville Sormunen.

Rakennuksien seiniin on salvottu hirsiä 30 kilometriä. Lamellihirren paksuus on 27,5 senttiä, joten seinissä ei ole tarvittu lisäeristettä.

– Hirsikampus ja hengittävä hirsirakenne ovat herättäneet tavatonta kiinnostusta ulkomaita myöten, kertoo Pudasjärven koulukampuksen rehtori Mikko Lumme.

Hengittävä hirsi johtaa väärään mielikuvaan, sillä todelli­suudessa noin 10000 neliön laajuisessa koulurakennuksessa on koneellinen ilmanvaihto, josta huolehtii yhteensä 22 ilmanvaihtokonetta. Vanhoissa hirsitaloissahan on painovoimainen ilmanvaihto, joissa korvausilma tulee salvosten raoista ja muista seinien vuotokohdista.

Ilmanvaihtoputkien

viidakko

Paikoin jopa 600 millimetrin vahvuisten ilmanvaihtoputkien viidakko löytyy, kun avaamme koulun toisessa kerroksessa si- jaitsevan suuren teknisen tilan oven.

– Ilman koneellista ilmanvaihtoa emme saavuttaisi julkisiin tiloihin, kuten kouluihin, sovellettua S2-sisäilmamääräyksiä, Sormunen kertoo.

Kierrämme rehtori Lumpeen, Sormusen sekä Lemminkäisen ylläpidon työnjohtaja Harri Kujalan kanssa puulle tuoksuvassa rakennuksessa, jossa on runsaasti avaria tiloja, kaartuvia puupilareita sekä hirsisiä yksityiskohtia, kuten lohenpyrstösalvoksia.

Rehtori Lumpeen ei tarvitse huolehtia kiinteistöön liittyvistä asioista kuten aiemmassa työpaikassaan Ounasjokivarressa, sillä Lemminkäinen vastaa elinkaarimallissa koulun sisäilmasta ja rakennuksen terveydestä seuraavien 25 vuoden ajan.

– Luokkiin ilmanvaihtokanavia pitkin ulkoa johdettavaa raittiin ilman määrää vähennetään automaattisesti, jos luokassa ei ole ketään. Näin säästetään sähköä, Sormunen sanoo.

Oppituntien aikana luokkaan on tuotava puhdasta ilmaa vähintään neljä litraa per huoneneliö tai kahdeksan litraa per oppilas sekunnissa.

Näin saavutetaan riittävän vähäinen 900 pp:n hiilidioksidipitoisuus, mikä täyttää S2 normin.

– En tiedä, miksi sisäilmamääräyksiä uudistettaessa päädyttiin S2 tasoon, sillä S3:llakin olisi pärjätty. Näin olisi säästetty koko Suomen mittakaavassa runsaasti energiaa, Sormunen sanoo.

Kaavamaisia

sisäilmaluokituksia

Sisäilmaluokitus S3 sallii enimmäishiilidioksidipitoisuudeksi 1300 pp:ää.

Vasta 2000 pp:n jälkeen ihminen reagoi. Jokainen entisajan koulua käynyt muistaa tunkkaisen huoneilman. Niinpä luokan ikkunat avattiin välituntien ajaksi.

– Ilmanvaihtomääräykset ovat liian kaavamaisia. Ne eivät esimerkiksi ota huomioon, jos luokkahuone on korkea. Määräyksiin pitäisi saada joustavuutta kuten rakentamiseen yleensäkin, arkkitehti Tapio Rönkönharju sanoo.

Rönköharju toimi Pudasjärven suljettujen ongelmakouluja tutkineen ISS Prokon rakennekonsulttina. Moni oppilas joutui opiskelemaan väistötiloissa ennen hirsikampuksen valmistumista.

Kampuksen hirret toimittaneen Kontiotuotteen toimitusjohtajan Jalo Poijulan mukaan hirsiala toivoo hirren yleistyvän julkisessa rakentamisessa. Hirsikoulu ei ole ns. tavallista koulua juurikaan kalliimpi.

– Julkisessa rakentamisessa pitäisi päästä tilanteeseen, että ei tuijoteta vain rakennusaikaisia kustannuksia, vaan otetaan huomioon myös rakennuksen elinkaaren aikaiset ylläpito- ja korjauskustannukset. Uskon, että hirren avulla saavutamme plusmerkkisen lopputuloksen, Timonen sanoo.

– Tällä hetkellä tiedän kaksi kouluhanketta, jotka on päätetty toteuttaa hirsirakenteisina, Poijula kertoo.

– Hirsikään ei ratkaise kosteusongelmia, jos rakentaminen tehdään hutiloiden, Rönkönharju lisää.

Hirsi sitoo ja

luovuttaa kosteutta

Hirsikampuksen käyttäytymistä, kuten esimerkiksi rakenteiden kosteutta, ilmanlaatua, sisä- ja ulkolämpötilaa seurataan kymmenillä antureilla, jotka kootaan ylläpidosta vastaavan Lemminkäisen tietokantaan.

Sormunen uskoo, ettei hirsinen ulkoseinärakenne aiheuta kosteusongelmia ja sitä kautta sisätilaongelmia.

– Ongelmien mahdollisuus on perinteistä ns. rankarakentamista höyrysulkuineen pienempi, Sormunen korostaa.

– Hirrellä on luontainen kyky sitoa ilmasta kosteutta ja luovuttaa sitä. Tätä tarkoitetaan, kun sanotaan, että hirsi hengittää, Poijula sanoo.

– Mitä enemmän on käytetty hirttä, sen paremmin huoneilman kosteus pysyy terveyden kannalta hyvällä alueella, Poijula kertoo.

– Massiivipuu imee kosteutta huoneilmasta ja luovuttaa sitä, kun ilma on liian kuiva, Poijula sanoo.

Kun huonetilan suhteellinen kosteus pysyy tasaisesti 30–55 prosentin välillä, se on ihmiselle hyvä, mutta terveydelle haitallisten mikrobien, bakteerien ja homeitiöiden kasvulle huono.

Kampuksen hirsiseinissä ei siis ole rakenteen hengittävyyden estävää höyrynsulkumuovia. Lamellihirsien valmistuksessa käytetään Poijulan mukaan liimaa, joka säilyttää puun luonnollisen hengittävyyden eikä päästä haitallisia aineita sisäilmaan.

– Raikkaan ilman lisäksi hirsikoulussa viehättää sen hiljaisuus. Hirsi vaimentaa lasten ääniä, rehtori Lumme kehuu.