UUTISET
Forssan jätevedenpuhdistamon saneeraus- ja laajennus valmistuu kesällä 2016.
Jätevedenpuhdistus tehostuu Forssassa
■ Forssan jätevedenpuhdistamolla on käynnissä saneeraus- ja laajennusurakka, jonka jälkeen laitos pystyy täyttämään uusien vuoden 2017 alussa voimaan tulevat lupaehdot. Puhdistamon allastilavuus kasvaa, kun prosessiin liitetään nitrifikaatio-denitrifikaatio vaihe.
– Taustalla ovat erityisesti typenpoistovaatimukset. Kaupungissa toimivien elintarviketeollisuusyritysten jätevesikuormitus on merkittävä. Vajaan 20 000 asukkaan kaupungissa on tarkastelutavasta riippuen asukasvastineluvultaan 80 000 – 100 000 asukkaan jätevesien puhdistukseen mitoitettu puhdistamo, Forssan vesiliikelaitoksen toimitusjohtaja Kimmo Paakkonen kertoo.
Puhdistamo on peräisin 1970-luvulta ja sitä on vuosien varrella hieman laajennettu. Hankkeessa sekä saneerataan laitoksen vanhaa osaa että rakennetaan uutta typenpoistoa varten.
– Peruspuhdistusprosessin kapasiteetti ei juuri kasva, vaan pääpaino on typenpoistossa. Myös lähtevän veden kiintoainepitoisuusrajat kiristyvät ja siihen vastataan jälkikäsittelyllä.
Allastilaa tulee biologiseen osaan lisää yhteensä 7 500 kuutiometriä. Kaikki vanhan osan rakenteet jäävät saneerattuna käyttöön jatkossakin. Rakennustöitä on tehty puhdistamon ollessa jatkuvasti käytössä.
– Hanke valmistuu kesäkuussa ja meillä on loppuvuosi aikaa virittää prosessi niin, että saavutamme uudet lupaehdot 2017 alussa, Paakkonen sanoo.
Toteutus KVR-urakkana
Hanke toteutetaan KVR-urakkana, joissa urakoitsijana on Econet Oy:n ja Rakennus Timo Pekka Oy:n yhteenliittymä. Urakkahinta on vajaat kahdeksan miljoonaa euroa. Sen lisäksi laitoksen automaatiojärjestelmän uudistamiseen sekä lisä- ja muutostöihin on varattu puolisen miljoonaa euroa. Hankkeen kokonaiskustannusarvio tulee lisä- ja muutostöiden ennalta arvioitua suuremman määrän vuoksi ylittymään noin 200 000 eurolla.
– KVR-urakkaa ei ole tämän kokoluokan vesihuoltohankkeissa viime vuosina paljon käytetty. Tässä suunnittelua tehdään rakennustöiden aikana. Suunnittelijoilla ja urakoitsijoilla on oltava hyvä vuoropuhelu, jotta voidaan rakentaa kustannustehokkaasti, Paakkonen painottaa.
Forssassa KVR-urakkaan lähdettiin suurelta osin aikataulusyistä. Konsultit oli jo kilpailutettu vuonna 2012, mutta hankintapäätöksestä valitettiin markkinaoikeuteen, josta ratkaisun saaminen vei toista vuotta. Silloin ei enää voitu aloittaa alusta vastaavaa hankintamenettelyä, sillä hanke oli saatava valmiiksi ennen nykyisen ympäristöluvan umpeutumista. KVR-urakan tarjouskilpailu järjestettiin joulukuussa 2013.
Helsinki testaa keinoja hoitaa talvipyöräilyreittejä
Helsinki haluaa parantaa talvipyöräilymahdollisuuksia ja kokeilee talven aikana uudenlaisia tapoja ylläpitää pyöräteitä.
Aikaisemmin pyöräteillä on käytetty talvisin sepeliä, jonka huonoja puolia ovat muun muassa terävät kivet ja keväisin muodostuva pöly. Monet pyöräilijät ovat toivoneet, että pyöräteillä ei käytettäisi sepeliä lainkaan. Kokeilun avulla halutaan kerätä tietoa ja kokemuksia muista liukkaudentorjuntamenetelmistä sekä niiden soveltumisesta Suomen oloihin ja pyöräteiden talvihoitoon.
Testireitillä kokeillaan tulevana talvena kahta uutta hoitotapaa. Ruoholahdesta halki keskustan kulkevalla Baanalla ja sen toisesta päästä Eläintarhaan asti kokeillaan uudenlaista liukkaudentorjuntaliuosta, joka levitetään pyörätielle ja jota Helsinki testaa ensimmäisten joukossa.
Eläintarhasta radan vartta Oulunkylään asti testataan harjausta ja suolausta. Myös Kööpenhamina, Tukholma ja Amsterdam harjaavat ja suolaavat pyörätiensä talvisin.
Helsingin kaupunginvaltuusto antoi lokakuussa äänin 75–5 suostumuksensa Helsingin Bussiliikenne Oy:n myymiselle Koiviston Auto konserniin kuuluvalle Viikin Linja Oy:lle. Kauppa pitää sisällään yhtiön linja-autokaluston, liikenne- ja muut sopimukset, liiketoiminnan muun käyttö- ja vaihto-omaisuuden sekä yhtiön toiminimen. Yhtiö on tuottanut Helsingille raskaasti tappiota perustamisestaan 2004 asti.
Saadakseen selville bussiyhtiön tarinan ja yhtiöittämisen todelliset seuraukset Helsingin valtuusto päätti myymisen ohella selvittää perusteellisesti bussiliikenteen kilpailutuksen vaikutukset kaupunkikonsernin talouteen.
Helsingin kaupungin kokonaan omistaman Helsingin Bussiliikenne Oy:n markkinaosuus pääkaupunkiseudun linjaliikenteessä on noin 23 prosenttia. Yhtiön palveluksessa on yli 900 henkilöä.
LSJ Oy:n biojätteen keräys laajenee
■ Lounais-Suomen Jätehuolto ja Biolinja Oy ovat sopineet Turun ja Salon seudun kotitalouksissa ja suurkeittiöissä erilliskerätyn biojätteen hyötykäytöstä vuoden 2016 alusta alkaen. Erilliskerätty biojäte käsitellään Biolinjan Uudenkaupungin biokaasulaitoksessa, jossa tuotetaan biokaasua ja luonnonmukaista kasvuravinnetta.
Turun seudun kaupungeissa ja suurissa taajamissa aloitetaan biojätteen erilliskeräys vuoden alussa vähintään 20 huoneiston asuinkiinteistöillä. Kotitalouksissa ja suurkeittiöissä lajiteltavan biojätemäärän odotetaan nousevan lähivuosina jopa 10 000 tonniin.
Biolinja Oy:n tarjous voitti biojätteen hyötykäytöstä järjestetyn tarjouskilpailun, johon osallistui viisi biojätettä käsittelevää yritystä. Sopimus on kaksivuotinen ja sisältää optiovuosimahdollisuudet.
Kiinteistöiltä kerätty biojäte vastaanotetaan Topinojan ja Korvenmäen jätekeskuksissa ja toimitetaan suurina erinä Uuteenkaupunkiin. Biojätteen käsittelyhinta laski kilpailutuksessa selvästi nykyiseen hyötykäyttösopimukseen verrattuna ja on noin 40 prosenttia edullisempi kuin energiahyötykäyttöön toimitettavan jätteen käsittelyhinta. Käsittelysopimus mahdollistaa 9 000 tonnin biojätemäärän hyödyntämisen.
Lounais-Suomen Jätehuolto vastaanottaa biojätettä tällä hetkellä pääasiassa suurkeittiöistä ja Salon seudulla vähintään viiden huoneiston asuinkiinteistöiltä. Vuosittainen kertymä on noin 4 000 tonnia.
Käsiteltävän biojätteen määrä kasvaa selvästi vuoden vaihteen jälkeen, kun sen keräys alkaa asuinkiinteistöillä myös Turun kaupunkiseudulla. Biojätteen keräys kohdistuu Kaarinan, Liedon, Raision, Turun, kanta-Maskun, kanta-Naantalin ja kanta-Paraisten alueella kiinteistöille, joissa on vähintään 20 huoneistoa. Keräysvelvollisuuden piiriin kuuluu noin 51 prosenttia Turun kaupunkiseudun asukkaista. Myös pienemmät kiinteistöt voivat tällä alueella hankkia biojäteastian ja liittyä keräykseen.
Kosteusturvallisen rakentamisen palkinto Helsinkiin ja Ouluun
Toista kertaa myönnetty kosteusturvallisen rakentamisen palkinto myönnettiin lokakuussa Helsingin ja Oulun rakennusvalvontavirastoille. Kummassakin virastossa on kehitetty rakentamiseen liittyvän kosteudenhallinnan parantamiseksi uudet toimintatapamallit. Oulun ehdotuksen rinnalla mallin kehitystyöstä palkittiin myös ympäristöministeriön ja Oulun ammattikorkeakoulun edustajat.
Voittajien valinnassa painotettiin erityisesti yhteiskunnallista vaikuttavuutta, joka ilmenee muun muassa uudenlaisina toimintatapoina rakennushankkeita toteutettaessa.
– Sekä Helsingissä että Oulussa tehdään tärkeää ja merkittävää työtä kosteusturvallisen rakentamisen edistämiseksi. Molemmissa kaupungeissa pyritään Oulun termiä käyttäen ”hoksauttamaan” ohjeistuksen ja toimintatavan myötä rakennushankkeeseen ryhtyviä, jotta he varautuisivat riittävän ajoissa myös rakennustyön aikaiseen kosteudenhallintaan, tuomariston puheenjohtaja, professori Juha Vinha perusteli valintaa.
– Oulussa esimerkillistä on lisäksi halu edistää asiaa rakennuttajien ja rakennusliikkeiden kanssa käytävien keskustelujen avulla.
Helsingissä rakennushankkeeseen ryhtyneitä ohjataan ottamaan rakennustyön aikainen kosteudenhallinta huomioon jo huomattavasti ennen aloituskokousta. Se pitää ottaa huomioon niin suunnitteluratkaisuissa, niiden toteutuskelpoisuudessa kuin työnaikaisessa valvonnassakin. Rakennushankkeen laajuudesta ja vaativuudesta riippuen lupapäätökseen otetaan mukaan tarpeelliset rakennustyön aikaista kosteudenhallintaa koskevat määräykset.
Oulussa korostetaan rakennushankkeeseen ryhtyvän sekä käyttäjän roolia ja vastuuta. Oulun toimintamallissa tarkastellaankin rakennusaikaisen kosteudenhallinnan lisäksi myös rakennuksen käytönaikaista kosteudenhallintaa.
Tähän mennessä kokemukset kummastakin kaupungista ovat hyvin samansuuntaisia. Rakennuttajat ovat käytännössä lisänneet urakkaohjelmiin vaatimuksia työnaikaisesta kosteudenhallinnasta. Ehdotukset ovat jo nyt muuttaneet rakennusalan omia käytäntöjä kosteudenhallinnan parantamisessa.
Voittaja valittiin noin 30 ehdotuksen joukosta ja palkinto myönnettiin 21.10. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RILin ja Tampereen teknillisen yliopiston (TTY) järjestämässä Rakennusfysiikka 2015 -seminaarissa Tampereella.
Helsingin rakennusvirasto palkittiin Twitter-viestinnästään
Helsingin kaupungin rakennusviraston Twitter-viestintä on voittanut virkakielikampanjan Onnistumistarinat-kilpailun yleisöäänestyksen perusteella. Toisen palkinnon sai yhden äänen erolla Satakunnan sairaanhoitopiirin selkokielinen tiedotus potilaille.
Kilpailuun ilmoitetut 12 osallistumistarinaa havainnollistavat, miten paljon hyötyä virkakieleen panostamisesta on. Kilpailuun osallistuivat Helsingin rakennusviraston ja Satakunnan sairaanhoitopiirin lisäksi Kela, Maahanmuuttovirasto, Maanmittauslaitos, Maaseutuvirasto, työsuojeluhallinto, Uudenmaan liitto, Verohallinto ja ympä- ristöministeriö.
Lokakuussa 2014 käynnistynyt virkakielikampanja kannustaa viranomaisia käyttämään hyvää kieltä ja tarvittaessa selkokieltä.
Palvelu- ja logistiikkakeskukset Tekla BIM Awards -kilpailun voittajiksi
Aurinkokiven palvelukeskus ja PTDC-logistiikkakeskus valittiin sarjojensa voittajiksi vuoden 2015 Suomen ja Baltian alueen Tekla BIM Awards kilpailussa. Tällä kertaa raadille ei riittänyt, että rakennuksen suunnittelijat mallintavat, vaan erityistä huomiota kiinnitettiin projektiryhmän yhteistyöhön ja tiedolla johtamiseen.
Talonrakentamissarjan voittajaksi valittiin Aurinkokiven palvelukeskus, jonka kilpailuun ilmoittivat Vantaan Kaupunki, Fira Oy, Playa Arkkitehdit Oy, Optiplan Oy, Insinööritoimisto Laaturakenne Oy, Insinööritoimisto Sormunen & Timonen Oy, Sweco Oy, Projectus Team Oy, Stacon Oy, RM-Hitsaamo Oy ja Parma Oy. Raadin mukaan tietomallia käytettiin monipuolisesti hyödyksi prosessin eri vaiheissa ja sen avulla tehtiin yhteistyötä projektiosapuolten kesken. Vaikka palvelukeskus on rakennushankkeena tavanomainen, tietomallinnuksen hyödyntämisen kannalta se edustaa alansa huippua.
Infra- ja teollisuusrakentamisen sarjan voittajaksi valittiin Sipoon Bastukärrissä sijaitseva PTDC-logistiikkakeskus, jonka kilpailuun ilmoittivat Työyhteenliittymä Freeway (Skanska Talonrakennus & Lemminkäinen), SOK Kiinteistö- toiminnot ja Sweco Rakennetekniikka Oy. Raadin mukaan tässä suuressa hankkeessa hyödynnettiin mallinnettuja tietoja määrätietoisesti ja hyvässä yhteistyössä hankeosapuolten välillä. Lisäksi mallia hyödynnettiin elementtituotannon suunnittelussa ja seurannassa, logistiikassa ja työmaanohjauksessa.
Voittajat julkistettiin ja palkinnot ojennettiin 8.10. Tekla BIM Forum -tapahtumassa Tampereella. Kilpailu järjestettiin tässä muodossa nyt seitsemännen kerran.
Puurakenteisessa Lappsetin Halo-mallistossa leikkitoiminnot ovat rakenteessa. Erikoisuutena on aurinkokennoilla toimiva valaistus.
Lappsetin Halo-mallistolle saksalainen muotoilupalkinto
Lappset Group Oy on saanut kansainvälisen tunnustuksen muotoilustaan Saksassa. Puurakenteinen Halo-leikkipaikkavälinemallisto palkittiin kunniamaininnalla Saksan suurimmassa muotoilualan kilpailussa, The German Design Award 2016. Palkinto luovutettiin lokakuun lopulla Saksassa järjestetyillä leikki- ja liikunta-alan kansainvälisillä FSB-messuilla.
Saksan muotoilupalkinto myönnetään tuotteelle tai palvelulle ainutlaatuisesta ja trendejä luovasta muotokielestä. Palkinnon antoi German Design Council. Se on yksi Saksan merkittävimpiä muotoilun promootio-organisaatioita, joka on myöntänyt tunnustusta eri alojen tuotteille vuodesta 2012 lähtien. Palkintoraati koostuu muotoilualan johtavista kansainvälisistä eri alojen asiantuntijoista.
Halo-malliston on Lappsetille suunnitellut suomalainen muotoilutoimisto Pentagon Design, joka on aikaisemmin palkittu monilla tunnustuksilla, muun muassa valtion muotoilupalkinnolla vuonna 2012.
Halo-sarjan tuotteet valmistetaan Lappsetin tehtaalla Rovaniemellä. Leikkitoiminnot on sijoitettu muodoltaan kuutiomaisen tuotesarjan rakenteisiin. Tuotesarjan erikoisuutena on aurinkokennoilla toimiva valaistus. Muotoilun lähtökohtana on ollut luoda ekologinen ja moderneihin kaupunkiympäristöihin soveltuva turvallinen tuotesarja.
kirjallisuutta
OPUS-hankkeen raportit
Kuntaliiton koordinoiman KEHTO-foorumin aloitteesta käynnistettiin vuonna 2010 valmistelut teknisen toimen palveluiden tuotteistamishankkeen aloittamiseksi. Työ johti OPUS-hankekokonaisuuden käynnistymiseen maaliskuussa 2013. Hankekokonaisuuden tuloksista on nyt julkaistu kolme raporttia: hankekokonaisuuden tavoitteita ja tuloksia kuvaava yleisraportti sekä erillisraportit Turun ja Porin kaupunkien pilottihankkeista.
Kaupunki-infran ylläpidon palveluiden tuotteistus -pilotti toteutettiin Turun kaupungin johdolla. Tavoitteena oli luoda kuntien infraomaisuuden ylläpitoon yhtenäinen tuoterakenne, käsitteistö ja kustannusseuranta sekä parantaa ylläpitotehtävien ja kustannusten vertailtavuutta.
Työssä laadittiin kaupunki-infran ylläpidon palveluille modulaarinen tuoterakenne, joka vastaa sille asetettuihin tavoitteisiin ja mahdollistaa kustannusvertailun ja -seurannan.
Tontin muodostuksen palvelujen tuotteistus -pilotti toteutettiin Porin kaupungin johdolla. Pilotin tavoitteena oli kehittää maankäyttöön ja tontinluovutukseen liittyviä palveluja ja vastaavia tuoterakenteita.
Pilotissa on käyty läpi palveluprosessit asemakaavoituksesta tontin luovutukseen ja määritetty sekä tontin tuotanto- että valmistuskustannukset. Lähtökohtana oli muodostaa tilaajan tarpeisiin yksinkertainen ja selkeä rakenne, joka mahdollistaa myös kustannusvertailun ja seurannan. Rakenne ei rajaa palvelun toteuttamistapaa. Se on joustava ja organisaatiorakenteista riippumaton.
Projektin aikana toteutettiin yhdestä asemakaavasta tontin valmistuskustannukseen perustuva kaava-alueen koelaskenta. Sen tulokset parantavat tontin muodostuksen palveluprosessin kustannustietoisuutta.
Kuntien teknisen toimen palveluiden optimointi ja hallinta (OPUS). 72 s. Tilausnumero 1713, ISBN 978-952-293-331-7.
Kaupunki-infran ylläpidon palveluiden tuotteistus. 41 s. Tilausnumero 1714, ISBN 978-952-293-332-4.
Tontin muodostuksen palvelujen tuotteistus. 38 s. Tilausnumero 1715, ISBN 978-952-293-333-1.
Suomen Kuntaliiton maksuttomia verkkojulkaisuja. Ladattavissa Kuntaliiton verkkokirjakaupasta http://shop.kunnat.net
Kuntien ja maakuntien ilmastotyön tilanne 2015
Kuntien ja maakuntien ilmastotyön selvityksessä on luotu kokonaiskuva niiden ilmastotyön nykytilasta. Selvitys kertoo, millaista ilmastotyö kunnissa on noin kymmenen vuotta ilmastokysymykseen heräämisen ja sen haltuunoton jälkeen. Pääpaino on käytännön teoissa sekä ilmastotyötä hidastaneissa ja vahvistaneissa käytänteissä.
Selvitys perustuu kahteen kyselyaineistoon. Kokonaisvas-tausprosentti kuntakyselyssä oli 25 prosenttia, mutta yli 25 000 asukkaan kunnista yli 60 prosenttia. Kyselyaineiston analyysin tueksi tehtiin myös kahdeksan teemahaastattelua sekä järjestettiin aiheeseen liittyvä työpaja.
Kunnat ovat hyvin eri vaiheessa ilmastotyössään ja tekevät erilaisia ratkaisuja. Kunnat ovat toiminnallisesti erilaisia keskenään, joten yhtä oikeaa tapaa hoitaa ilmastoasioita ei ole. Isoissa kunnissa systemaattiselle ilmastotyölle on paremmat edellytykset kuin aivan pienimmissä kunnissa. Pienissä kunnissa voidaan tehdä silti mielekkäitä ilmastotekoja, mutta toiminnan jatkuvuuden varmistaminen on haasteellista.
Tässä selvityksessä on kartoitettu mitä konkreettisia toimia kunnissa ja maakunnissa on saatu aikaan. Se tarjoaa myös suosituksia kuntien ja maakuntien ilmastotyön jatkolle.
Suomen Kuntaliiton maksuton verkkojulkaisu, 2015. 77 s. Tilausnumero 1712, ISBN 978-952-293-335-5.
Ladattavissa Kuntaliiton verkkokirja- kaupasta http://shop.kunnat.net.
ELY-keskusten ympäristölupavalvonta muuttui maksulliseksi
Valtion elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY) sekä kuntien ympäristönsuojeluviranomaisten mahdollisuuksia periä suoritteistaan maksuja laajennettiin viime vuoden syyskuussa voimaantulleessa uudessa ympäristönsuojelulaissa.
Uudessa laissa maksullisuus koskee myös valvontaa. Lakiin perustuva, 1.1.2015 voimaan tullut valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, kehittämis- ja hallintokeskuksen sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksullisista suoritteista vuonna 2015 säätää käytännössä, mitkä ELY-keskusten, KEHA-keskuksen ja TE-toimistojen suoritteet ovat maksullisia ja millä perusteilla hinnoittelu tehdään.
Käytännössä uusia maksullisia suoritteita ovat luvanvaraisen ja rekisteröitävän toiminnan määräaikaistarkastukset, muu ohjelmaan perustuva säännöllinen valvonta, tarkastus onnettomuus-, haitta- ja rikkomustilanteissa sekä kiellon tai määräyksen noudattamisen valvonta tai toiminnan keskeyttämisen valvonta.
Asetuksen mukaan valvottavat laitokset jaetaan kolmeen eri ryhmään niiden toiminnan laajuuden ja keskimääräisen valvontaan käytettävän työmäärän perusteella. Kunkin laitoksen vaatimat valvontatoimenpiteet jaetaan edelleen laajoihin ja suppeisiin.
Maksu määräytyy suoritteen tuottamiseen kuluvan työajan mukaan, eikä se ylitä suoritteen tuottamisesta aiheutuvia kokonaiskustannuksia. Alle kymmenen hengen ja alle kahden miljoonan euron vuosiliikevaihdolla tai taseella toimivien mikroyritysten taloudellista taakkaa helpotetaan laissa säädetyillä 25 prosenttia alemmilla maksuilla. Ensimmäisiä laskuja valvontasuoritteista toiminnanharjoittajille on lähetetty lokakuusta 2015 alkaen, vaikka valvontasuorite olisikin tuotettu jo aiemmin vuonna 2015.
Myös kuntien ympäristönsuojeluviranomaisten valvontasuoritteista voidaan periä maksuja, joiden perusteet määrätään kussakin kunnassa itsenäisesti. Maksut eivät saa kuitenkaan ylittää suoritteen tuottamisesta kunnalle aiheutuvia kokonaiskustannuksia.
Vaasa menestyi kansainvälisessä Esteetön kaupunki -kisassa
Vaasa on valittu viiden parhaan kaupungin joukkoon Euroopan laajuisessa Esteetön kaupunki -kilpailussa. Voittaja julkistetaan joulukuussa Brysselissä.
Kilpailuun osallistui yhteensä 48 kaupunkia. Vaasan kanssa loppusuoralle pääsivät unkarilainen Kaposvar, italialainen Milano, ranskalainen Toulouse sekä saksalainen Wiesbaden.
Esteetön kaupunki kilpailu innostaa kaupunkeja parantamaan esteettömyyttä julkisissa paikoissa. Osallistujien tuli osoittaa, miten esteettömyys otetaan huomioon kaupungin julkisilla alueilla, liikenteessä, tiedon kulussa sekä julkisissa palveluissa.
Samalla tuli avata sitä, miten esteettömyyttä edistävät asiat on otettu huomioon hallinnossa ja kuinka asioista huolehditaan jatkossa. Myös vammaisten osallistuminen esteettömyyden parantamiseen oli yksi kriteeri.
Dimenteq Digiroad-operaattoriksi
Liikennevirasto ja Dimenteq Oy ovat tehneet sopimuksen Digiroad-operaattoripalvelusta seuraavalle kolmelle vuodelle. Sopimus sisältää option kahdesta jatkovuodesta. Digiroad-operaattoripalvelu on jatkuva palvelu, jonka avulla Liikennevirasto huolehtii Digiroad-tietojärjestelmän käyttämisestä ja aineiston tuottamisesta. Digiroad on kansallinen lakiin perustuva tietojärjestelmä, johon on koottu koko Suomen tie- ja katuverkon tarkat sijainnit sekä tärkeimmät ominaisuustiedot.
Toimeksiantoon kuuluvia tehtäviä ovat muun muassa aineiston käsittely ja julkaisu, sovellusten käyttö ja kehitystyön johtaminen, koulutus ja tukipalvelut sekä monipuolinen viestintä. Lisäksi tietoaineiston perusteella tuotetaan erillisiä selvityksiä ja tietopalveluita. Dimenteqin kumppanina Digiroad-operaattoripalvelun tuottamisessa toimii Blom Kartta Oy.
Kaakkois-Suomeen syntymässä vahva verkonrakennusyhtiö
Kymenlaakson Sähkö Oy, Lappeenrannan Energia Oy ja Suur-Savon Sähkö Oy valmistelevat verkonrakennusyhtiöidensä Kyvera Oy:n, Lappeenrannan Verkonrakennus Oy:n ja Suur-Savon Sähkötyö Oy:n yhdistämistä uudeksi, kilpailukykyiseksi verkonrakennusyhtiöksi. Uuden yhtiön on tarkoitus aloittaa toimintansa 1.2.2016.
Verkonrakennus on tärkeä osa sähköyhtiöiden palveluketjua ja yhtiöt näkevät verkonrakennusresurssien säilyttämisen itsellään strategisesti tärkeänä. Verkonrakennusyhtiöt vastaavat muun muassa ilmajohtojen ja maakaapeleiden asentamisesta, johtoverkoston huollosta sekä sähkönjakeluhäiriöiden korjaustöistä. Yhdistämällä voimansa yhtiöt varmistavat riittävän työvoiman näiden töiden tekemiseen. Suuressa yhtiössä työpanos voidaan kohdistaa sinne, missä sitä kulloinkin eniten tarvitaan. Uuden yhtiön palveluksessa on runsaat 300 työntekijää.
Uuden verkonrakennusyhtiön omistajiksi tulevat nykyiset emoyhtiöt. Nykyisten verkonrakennusyhtiöiden henkilökunta jatkaa uuden yhtiön palveluksessa pääsääntöisesti samoissa toimipisteissä kuin tälläkin hetkellä. Toiminta keskittyy aluksi sähköyhtiöiden verkkoalueille ja toimipisteverkosto kattaa koko toiminta-alueen. Tulevaisuudessa toiminnan laajentaminen on mahdollista.
Ilmainen tietopankki rakennustyömaan kosteudenhallintaan
Kosteudenhallinta.fi on uusi, kaikille avoin verkkosivusto, jolle on koottu tietoa rakentamisen kosteusvaurioiden ehkäisemiseen liittyvistä toimenpiteistä. Tietoa voivat hyödyntää ammattirakentajien lisäksi myös omatoimiset pientalorakentajat.
Lokakuun alussa avattu sivusto vastaa rakentajien tarpeeseen saada luotettavia ja selkeitä ohjeita kosteudenhallintaan helposti yhdestä lähteestä. Sivustolla annetut ohjeet liittyvät pääasiassa uudisrakentamiseen. Soveltuvin osin niitä voi hyödyntää myös sellaisissa korjaus- tai muutostöissä, joissa rakennuksen osia altistuu ulkopuoliselle kosteudelle.
Sivusto vastaa rakentajan kannalta keskeisimpiin kysymyksiin, kuten esimerkiksi kuinka kosteusvaurioita voidaan ehkäistä tai syntyneitä vaurioita havaita, kuinka kuivanapitoprosessi kokonaisuudessaan toteutetaan ja mitä eri rakenteissa tulee erityisesti huomioida. Ohjeistuksessa lähtökohtana on, että tietopankin käyttäjä voi lähestyä kosteudenhallintaprosessia itselleen tutuimman näkökulman kautta.
Rakennushankkeen vaihteet -osio kertoo niistä päätöksistä ja vähimmäistoimenpiteistä, joita eri osapuolten tulee tehdä hankkeen eri vaiheissa. Osapuolet-osiossa on tietoa siitä, mitkä asiat ovat kunkin osapuolen vastuulla. Rakenteet-osioon on koottu yleistietoa esimerkiksi eri rakenteiden kosteusriskeistä. Toimet-osiossa esitellään konkreettisia tapoja suojaukseen, kuivatukseen, mittaukseen, kosteudenhallintasuunnitelman tekemiseen sekä yleiseen riskien hallintaan.
Kosteudenhallinta.fi-sivuston ovat tilanneet Rakennusteollisuus RT ry ja ympäristöministeriö. Sisällön kokoamisesta ovat vastanneet Tampereen teknillinen yliopisto ja Mittaviiva Oy. Sivustoa kehitetään käyttäjäpalautteiden pohjalta.
ELY-keskusten ympäristölupavalvonta muuttui maksulliseksi
Valtion elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY) sekä kuntien ympäristönsuojeluviranomaisten mahdollisuuksia periä suoritteistaan maksuja laajennettiin viime vuoden syyskuussa voimaantulleessa uudessa ympäristönsuojelulaissa.
Uudessa laissa maksullisuus koskee myös valvontaa. Lakiin perustuva, 1.1.2015 voimaan tullut valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, kehittämis- ja hallintokeskuksen sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksullisista suoritteista vuonna 2015 säätää käytännössä, mitkä ELY-keskusten, KEHA-keskuksen ja TE-toimistojen suoritteet ovat maksullisia ja millä perusteilla hinnoittelu tehdään.
Käytännössä uusia maksullisia suoritteita ovat luvanvaraisen ja rekisteröitävän toiminnan määräaikaistarkastukset, muu ohjelmaan perustuva säännöllinen valvonta, tarkastus onnettomuus-, haitta- ja rikkomustilanteissa sekä kiellon tai määräyksen noudattamisen valvonta tai toiminnan keskeyttämisen valvonta.
Asetuksen mukaan valvottavat laitokset jaetaan kolmeen eri ryhmään niiden toiminnan laajuuden ja keskimääräisen valvontaan käytettävän työmäärän perusteella. Kunkin laitoksen vaatimat valvontatoimenpiteet jaetaan edelleen laajoihin ja suppeisiin.
Maksu määräytyy suoritteen tuottamiseen kuluvan työajan mukaan, eikä se ylitä suoritteen tuottamisesta aiheutuvia kokonaiskustannuksia. Alle kymmenen hengen ja alle kahden miljoonan euron vuosiliikevaihdolla tai taseella toimivien mikroyritysten taloudellista taakkaa helpotetaan laissa säädetyillä 25 prosenttia alemmilla maksuilla. Ensimmäisiä laskuja valvontasuoritteista toiminnanharjoittajille on lähetetty lokakuusta 2015 alkaen, vaikka valvontasuorite olisikin tuotettu jo aiemmin vuonna 2015.
Myös kuntien ympäristönsuojeluviranomaisten valvontasuoritteista voidaan periä maksuja, joiden perusteet määrätään kussakin kunnassa itsenäisesti. Maksut eivät saa kuitenkaan ylittää suoritteen tuottamisesta kunnalle aiheutuvia kokonaiskustannuksia.
Vaasa menestyi kansainvälisessä Esteetön kaupunki -kisassa
Vaasa on valittu viiden parhaan kaupungin joukkoon Euroopan laajuisessa Esteetön kaupunki -kilpailussa. Voittaja julkistetaan joulukuussa Brysselissä.
Kilpailuun osallistui yhteensä 48 kaupunkia. Vaasan kanssa loppusuoralle pääsivät unkarilainen Kaposvar, italialainen Milano, ranskalainen Toulouse sekä saksalainen Wiesbaden.
Esteetön kaupunki kilpailu innostaa kaupunkeja parantamaan esteettömyyttä julkisissa paikoissa. Osallistujien tuli osoittaa, miten esteettömyys otetaan huomioon kaupungin julkisilla alueilla, liikenteessä, tiedon kulussa sekä julkisissa palveluissa.
Samalla tuli avata sitä, miten esteettömyyttä edistävät asiat on otettu huomioon hallinnossa ja kuinka asioista huolehditaan jatkossa. Myös vammaisten osallistuminen esteettömyyden parantamiseen oli yksi kriteeri.
Dimenteq Digiroad-operaattoriksi
Liikennevirasto ja Dimenteq Oy ovat tehneet sopimuksen Digiroad-operaattoripalvelusta seuraavalle kolmelle vuodelle. Sopimus sisältää option kahdesta jatkovuodesta. Digiroad-operaattoripalvelu on jatkuva palvelu, jonka avulla Liikennevirasto huolehtii Digiroad-tietojärjestelmän käyttämisestä ja aineiston tuottamisesta. Digiroad on kansallinen lakiin perustuva tietojärjestelmä, johon on koottu koko Suomen tie- ja katuverkon tarkat sijainnit sekä tärkeimmät ominaisuustiedot.
Toimeksiantoon kuuluvia tehtäviä ovat muun muassa aineiston käsittely ja julkaisu, sovellusten käyttö ja kehitystyön johtaminen, koulutus ja tukipalvelut sekä monipuolinen viestintä. Lisäksi tietoaineiston perusteella tuotetaan erillisiä selvityksiä ja tietopalveluita. Dimenteqin kumppanina Digiroad-operaattoripalvelun tuottamisessa toimii Blom Kartta Oy.
Kaakkois-Suomeen syntymässä vahva verkonrakennusyhtiö
Kymenlaakson Sähkö Oy, Lappeenrannan Energia Oy ja Suur-Savon Sähkö Oy valmistelevat verkonrakennusyhtiöidensä Kyvera Oy:n, Lappeenrannan Verkonrakennus Oy:n ja Suur-Savon Sähkötyö Oy:n yhdistämistä uudeksi, kilpailukykyiseksi verkonrakennusyhtiöksi. Uuden yhtiön on tarkoitus aloittaa toimintansa 1.2.2016.
Verkonrakennus on tärkeä osa sähköyhtiöiden palveluketjua ja yhtiöt näkevät verkonrakennusresurssien säilyttämisen itsellään strategisesti tärkeänä. Verkonrakennusyhtiöt vastaavat muun muassa ilmajohtojen ja maakaapeleiden asentamisesta, johtoverkoston huollosta sekä sähkönjakeluhäiriöiden korjaustöistä. Yhdistämällä voimansa yhtiöt varmistavat riittävän työvoiman näiden töiden tekemiseen. Suuressa yhtiössä työpanos voidaan kohdistaa sinne, missä sitä kulloinkin eniten tarvitaan. Uuden yhtiön palveluksessa on runsaat 300 työntekijää.
Uuden verkonrakennusyhtiön omistajiksi tulevat nykyiset emoyhtiöt. Nykyisten verkonrakennusyhtiöiden henkilökunta jatkaa uuden yhtiön palveluksessa pääsääntöisesti samoissa toimipisteissä kuin tälläkin hetkellä. Toiminta keskittyy aluksi sähköyhtiöiden verkkoalueille ja toimipisteverkosto kattaa koko toiminta-alueen. Tulevaisuudessa toiminnan laajentaminen on mahdollista.
Ilmainen tietopankki rakennustyömaan kosteudenhallintaan
Kosteudenhallinta.fi on uusi, kaikille avoin verkkosivusto, jolle on koottu tietoa rakentamisen kosteusvaurioiden ehkäisemiseen liittyvistä toimenpiteistä. Tietoa voivat hyödyntää ammattirakentajien lisäksi myös omatoimiset pientalorakentajat.
Lokakuun alussa avattu sivusto vastaa rakentajien tarpeeseen saada luotettavia ja selkeitä ohjeita kosteudenhallintaan helposti yhdestä lähteestä. Sivustolla annetut ohjeet liittyvät pääasiassa uudisrakentamiseen. Soveltuvin osin niitä voi hyödyntää myös sellaisissa korjaus- tai muutostöissä, joissa rakennuksen osia altistuu ulkopuoliselle kosteudelle.
Sivusto vastaa rakentajan kannalta keskeisimpiin kysymyksiin, kuten esimerkiksi kuinka kosteusvaurioita voidaan ehkäistä tai syntyneitä vaurioita havaita, kuinka kuivanapitoprosessi kokonaisuudessaan toteutetaan ja mitä eri rakenteissa tulee erityisesti huomioida. Ohjeistuksessa lähtökohtana on, että tietopankin käyttäjä voi lähestyä kosteudenhallintaprosessia itselleen tutuimman näkökulman kautta.
Rakennushankkeen vaihteet -osio kertoo niistä päätöksistä ja vähimmäistoimenpiteistä, joita eri osapuolten tulee tehdä hankkeen eri vaiheissa. Osapuolet-osiossa on tietoa siitä, mitkä asiat ovat kunkin osapuolen vastuulla. Rakenteet-osioon on koottu yleistietoa esimerkiksi eri rakenteiden kosteusriskeistä. Toimet-osiossa esitellään konkreettisia tapoja suojaukseen, kuivatukseen, mittaukseen, kosteudenhallintasuunnitelman tekemiseen sekä yleiseen riskien hallintaan.
Kosteudenhallinta.fi-sivuston ovat tilanneet Rakennusteollisuus RT ry ja ympäristöministeriö. Sisällön kokoamisesta ovat vastanneet Tampereen teknillinen yliopisto ja Mittaviiva Oy. Sivustoa kehitetään käyttäjäpalautteiden pohjalta.