VESIHUOLTO

Nyt laajeneva Kaupinojan vedenpuhdistuslaitos on seissyt Näsijärven rannalla 1920-luvulta lähtien.
Nyt laajeneva Kaupinojan vedenpuhdistuslaitos on seissyt Näsijärven rannalla 1920-luvulta lähtien.

Kaupinojan vedenpuhdistuslaitoksen saneeraus valmistumassa

Tamperelaiset juomaan Näsijärven vettä

Tamperelaiset saavat pian juotavakseen aitoa Näsijärven vettä. Vesi otetaan järvestä 21 metrin syvyydestä kilometrin pituisella putkella, jonka halkaisija on 1,4 metriä.

Teksti Matti Valli

Kuvat Ari Korkala

Näsijärven rannalla sijaitsevan Kaupinojan vedenottamon saneeraus valmistuu kesällä 2016, jonka jälkeen se alkaa toimia kaupungin uutena päävedenottamona.

– Kaupinojalta toimitetaan vettä paitsi Tampereelle ja Pirkkalaan myös lähikuntiin, mikäli akuutti tarve niin vaatii. Tulevaisuudessa kuntien välistä yhteistyötä tarvitaan sekä vesihuollossa että jätevesien käsittelyssä aikaisempaa enemmän, sanoo Tampereen Veden toimitusjohtaja Pekka Pesonen.

Vuonna 1928 valmistunut laitos toimi pitkään kaupungin päävedenottamona. Näsijärven veden laatu alkoi kuitenkin heikentyä, mistä syystä kaupungin uudeksi päävedenottamoksi rakennettiin Ruskon laitos vuonna 1972. Kokonaan varavedenottamoksi Kaupinoja jäi 1990. Tällä hetkellä sillä on valmius tuottaa 15 000 kuutiota vettä vuorokaudessa. Tällä vuosituhannella Näsijärven tila on kohentunut ennalleen.

Ruskon laitos jatkaa vedentuotantoa Kaupinojan rinnalla. Se saneerataan aikanaan, mutta toteutuksen aikataulua ei ole vielä mietitty.

– Ruskon laitoksen saneeraustarpeeseen vaikuttaa paljon se, saneerataanko siitä täysimääräinen pintavedenpuhdistuslaitos vai alkaako se toimia ainoastaan tekopohjaveden kevyenä jälkikäsittelylaitoksena. Kevyempi saneeraus riittää, mikäli Tavase-hanke eli suunnitelma lähialueen kuntien yhteisestä tekopohjavesilaitoksesta toteutuu, Pesonen sanoo.

Vain runko jäi jäljelle

Alkuperäisestä vesilaitoksesta on Kaupinojalla jäljellä vain runko ja muutama betoninen käsittelyallas. Rakennustyön hygieniavaatimukset ovat olleet melkoiset, sillä betoniseinän takana olevan varapuhdistamon on pysyttävä toimintavalmiudessa koko rakentamisen ajan.

Aikansa eläneet 1950–1960-luvuilla asennetut koneet joko romutetaan tai varastoidaan varaosakäyttöä varten läheisen vesitornin tiloihin. Osa aiotaan sijoittaa museoon. Vanhoilla laitteistoilla Kaupinojan varalaitosvalmius ei olisi kauaa toteutunut.

– KVR-urakkana toteutettavan hankkeen arvo on vajaat 21 miljoonaa euroa. Laitteet, putkistot ja muut erillishankinnat maksavat vielä noin viisi miljoonaa euroa, Pesonen sanoo.

Puhdistus flotaatiolla

Kaupinojan vedenottamon puhdistusprosessi perustuu flotaatioon. Humus ja muut raakaveden epäpuhtaudet sakeutetaan kemikaaleilla, ja pienet ilmakuplat nostavat sakan pintaan, josta se kaavitaan pois mekaanisesti.

– Lopputulos viimeistellään hiekka- ja aktiivihiilisuodatuksella. Lopuksi vesi desinfioidaan kloorilla ja UV-käsittelyllä, toteaa Tampereen Veden tekninen päällikkö Heikki Syrjälä.

Flotaatiotekniikka alkoi yleistyä 1990-luvulla. Sitä ennen vedenottamoiden puhdistustekniikka perustui hiekkasuodatukseen, selkeytysaltaisiin ja kemikaaleihin. Mikrobit sterilisoivaa UV-tekniikkaa alettiin käyttää juomaveden puhdistuksessa 2000-luvulla.

Saneerattu Kaupinojan laitos pystyy parhaimmillaan tuottamaan juomavettä 72 000 kuutiota vuorokaudessa, mikä on noin 50 000 kuutiota enemmän kuin vanha laitos. Vedenottamosta tulee täysin miehittämätön, sen toimintaa valvotaan Ruskon laitokselta.

Raakavesi kilometrin putkella

Vesi johdetaan puhdistamolle noin kilometrin mittaisella putkella, joka on yhteinen Tampereen Kaukolämpö Oy:n kanssa. Se, että juomaveden ja kaukokylmän tuotanto hyödyntävät yhteistä imuputkea ja purkujärjestelyjä, on varsin harvinainen ratkaisu.

– Kiinteistöistä ja asiakkaiden laitteista saatava lämpö lämmittää kaukojäähdytyksessä kiertävää järvivettä. Vedenottamolla paluuvettä käytetään kiinteistö- ja prosessilämpönä. Osa rakenteilla olevasta kaukokylmäverkosta tulee käyttöön ensi keväänä, ja muun muassa Tampereen yliopistollinen sairaala tulee olemaan sen suuri hyödyntäjä, Syrjälä kertoo.

Parhaimmillaan vuonna 2013 järveen asennettu ottoputki hörppää vettä kolmetuhatta kuutiota tunnissa, josta keskimäärin noin 1 800 kuutiota puhdistetaan juomavedeksi. Määrä riittää kattamaan noin 70 prosenttia Tampereen ja Pirkkalan alueen asukkaiden vedenkulutuksesta.

– Loput vedestä menee kaukokylmän tuotantoon ja järjestelmien puhdistamiseen. Vesilaitoksilla vettä tarvitaan esimerkiksi laakereiden voiteluaineena, sillä konerasvoja ei voi käyttää. Vesilaitoksella laitteistot ja toimintatavat puhtausvaatimuksia myöten ovat samat kuin elintarviketehtaissa, Syrjälä kuvaa.

Omalla voimallaan

Näsijärvestä otettava raakavesi virtaa omalla painollaan tulopumppaamoon, joka sijaitsee maan alla veden pinnasta katsottuna kuuden metrin syvyydessä. Sieltä vesi pumpataan flotaatio-, hiekkasuodatus- ja aktiivihiilialtaisiin, jotka sijaitsevat 12 metriä korkeammalla.

Laitokselta vesi työnnetään liikkeelle paineenkorotuspumpulla. Osa vedestä menee Kaupin vesitorniin, osa pumpataan suoraan eteenpäin kuluttajille.

– Vesitorni tasaa kulutusvaihteluita ja lisää toimitusvarmuutta poikkeustilanteissa. Pahassa tilanteessa tornien varastot riittäisivät puoleksi päiväksi, Syrjälä kertoo.

Lämmönsäätö tarkkaa

Vesilaitosta on lämmitettävä myös kesällä, jotta sen rakenteet pysyvät kuivana. Samalla sitä on jäähdytettävä. Lämpötiloja on muutenkin säädeltävä tarkasti, ettei esimerkiksi kemikaali- ja saostusaltaista haihtuva vesi kondensoidu rakenteisiin.

Prosessiin tarvittava lämpö ja kiinteistöjen lämmitys, kuten myös niiden jäähdytys, hoidetaan pääosin lämpöpumpulla. Lämpöä otetaan sekä raakavedestä että kaukokylmän tuotannon prosessivedestä.

– Jäähdytystä tarvitaan, sillä jotkut veden ja kemikaalien yhdisteistä tuottavat lämpöä. Jotkut kemikaaleista puolestaan tarvitsevat lisälämpöä, kuten esimerkiksi nestemäinen hiilidioksidi, joka pitää höyrystää. Kalkin kanssa käytettävällä hiilidioksidilla säädetään veden kovuutta, etteivät jakeluputkistot ala syöpyä, Heikki Syrjälä kuvaa.

Tekijöiden haasteina ovat olleet saneerauskohteesta johtuvat eri työvaiheiden ja tekniikka-alueiden yhteensovittaminen sekä aikataulutus.

Tekopohjavesihanke kumoon AVI:ssa

Tavase-hanke on Tampereen ja Valkeakosken seudun kuntien tekopohjaveden valmistamista koskeva hanke, jonka oikeutuksesta on väännetty kättä vuosikausia. Tekopohjavedellä tarkoitetaan pohjavettä, jota tehdään imeyttämällä pohjavesiesiintymään käsittelemätöntä tai esikäsiteltyä pintavettä.

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto hylkäsi 18. kesäkuuta Tavase Oy:n toteutusta koskevan lupahakemuksen. Perusteena olivat luonnonsuojelulliset syyt. Vesilain mukaisia esteitä vedenotolle ei kuitenkaan olisi ollut. Seuraavaksi asia siirtyy Vaasan hallinto-oikeuden käsittelyyn. Tavase Oy ei niele AVI:n perusteluja.

– Kielteinen päätös perustui luontovaikutuksiin, jotka päätöksessä katsottiin merkittäviksi. Arvio luontovaikutusten merkittävyydestä oli päinvastainen kuin Pirkanmaan ely-keskuksen asiantuntijalausunto, jossa luontovaikutuksia ei pidetty merkittävinä tehtyjen suunnitelmamuutosten jälkeen, sanoo Tampereen Veden toimitusjohtaja Pekka Pesonen.

Tekopohjavedellä korvattaisiin Ruskon vedenpuhdistuslaitoksen pintavedentuotanto, jolloin sen valmistaman vesijohtoveden laatu kohenisi. Tekopohjavedessä on orgaanisia aineita vähemmän kuin pintavedessä, jolloin puhdistuksessa tarvittavien kemikaalien tarve vähenisi.

– Ilmastonmuutoksen seurauksena ja sateiden lisääntyessä vesistöihin virtaa yhä enemmän humuspitoista ainesta. Mikäli vesistöjen humuspitoisuus kasvaa, joudutaan pintavesien vedenkäsittelyssä käyttämään nykyistä enemmän saostuskemikaaleja.

Vedenottotarpeita on tarkasteltava vuosikymmenien aikaperspektiivistä. Voimakkaasti kasvavalla kaupunkiseudulla on tulevaisuudessa tarvetta myös tekopohjavedelle, jotta veden riittävyys ja vesihuollon toimivuus voidaan varmistaa, Pesonen kuittaa.

Faktat

Kaupinojan vedenpuhdistuslaitoksen saneeraus

Saneerauksen KVR-urakka 20,5 miljoonaa, lisäksi erillishankinnat ja putkistot 5 miljoonaa

Kapasiteetti 65 000 kuutiota talousvettä vuorokaudessa

Rakennusaika lokakuu 2013 – kevät 2016

KVR-urakoitsija: Alasen Rakennus Oy

Talotekniikka Are Oy

Puhdistusprosessit Econet Oy

Pääsuunnittelija BST-Arkkitehdit Oy

Talotekninen suunnittelu: Are ja Sweco

Valvoja Ramboll

Rakennuspinta-ala noin 1200 + 800 neliömetriä

Vedenottamon saneeratun vanhan osan hämmennysaltaita.
Vedenottamon saneeratun vanhan osan hämmennysaltaita.
Vesi tulee Näsijärvestä halkaisijaltaan 1,4 metriä paksua putkea pitkin, Järven pinta on metrejä seinän läpi tulevan putken yläpuolella. Tampereen Veden tekninen päällikkö Heikki Syrjälä esittelee.
Vesi tulee Näsijärvestä halkaisijaltaan 1,4 metriä paksua putkea pitkin, Järven pinta on metrejä seinän läpi tulevan putken yläpuolella. Tampereen Veden tekninen päällikkö Heikki Syrjälä esittelee.
Uudisosa rakennetaan vanhan kylkeen. Vanhan allas­osan uudistus on purkutyön jälkeen käynnissä.
Uudisosa rakennetaan vanhan kylkeen. Vanhan allas­osan uudistus on purkutyön jälkeen käynnissä.
Aktiivihiilisuodatinaltaan pohjalta löytyy huuhteluveden syöttöputki.
Aktiivihiilisuodatinaltaan pohjalta löytyy huuhteluveden syöttöputki.
Saneeratun puhdistamon ulkoasu noudattaa 50-luvun tyyliä museoviraston ohjeiden mukaisesti.
Saneeratun puhdistamon ulkoasu noudattaa 50-luvun tyyliä museoviraston ohjeiden mukaisesti.
Klooridioksidin annostelupumppuja verkostoon pumpattavan veden desinfioimiseksi.
Klooridioksidin annostelupumppuja verkostoon pumpattavan veden desinfioimiseksi.
Kaupinojan siirtovesijohdon rakennus meneillään.
Kaupinojan siirtovesijohdon rakennus meneillään.

Faktat

Kaupinojan vedenpuhdistuslaitoksen saneeraus

Saneerauksen KVR-urakka 20,5 miljoonaa, lisäksi erillishankinnat ja putkistot 5 miljoonaa

Kapasiteetti 65 000 kuutiota talousvettä vuorokaudessa

Rakennusaika lokakuu 2013 – kevät 2016

KVR-urakoitsija: Alasen Rakennus Oy

Talotekniikka Are Oy

Puhdistusprosessit Econet Oy

Pääsuunnittelija BST-Arkkitehdit Oy

Talotekninen suunnittelu: Are ja Sweco

Valvoja Ramboll

Rakennuspinta-ala noin 1200 + 800 neliömetriä