Teksti ja kuvat Paavo Taipale

Forssassa on runsaasti muun muassa elintarviketeollisuutta ja vesihuoltolaitoksella kymmenen suurta asiakasta, jotka käyttävät yhteensä kolmanneksen laitoksen myymästä vedestä. Näiden asiakkaiden vedenottomäärät vaihtelevat paljon.

– Vaihtelut johtivat ajoittain laitoksella tarpeettomaan verkostovuotojen etsintään, kun hetkellistä todellista myyntiä ei tiedetty. Sen vuoksi vuonna 2010 ryhdyimme etsimään näille asiakkaille sopivia ultraäänimittareita Renos Oy:n kanssa. Sitä kautta asia tuli laajemminkin harkintaan, Forssan vesihuoltoliikelaitoksen työpäällikkö Jarmo Viitanen kuvaa ultraäänimittaukseen siirtymisen taustaa.

Nyt 14 suurasiakasta on pilvipalvelun kautta kytkettynä jatkuvatoimiseen reaaliaikaiseen vedenkulutuksen ultraäänimittaukseen.

– Saamme laitokselle myös virtaamahälytykset ja nyt tiedetään paljon paremmin, onko kulutuksen lisääntymisen taustalla vuoto vai ei.

Yli kahden vuoden urakka

Samoihin aikoihin suurasiakkaiden mittarihankkeen kanssa kaupungin taloushallinto edellytti totuudenmukaisempaa vesilaskutusta. Vesihuoltolaitos ryhtyikin selvittämään kaikille asiakkailleen sopivien etäluettavien ultraäänimittareiden hankintaa. Vaihtoehtoja oli markkinoilla muutamia, ja lopulta päädyttiin Kamstrup A/S:n tarjoamaan järjestelmään. Se on toistaiseksi ainoa järjestelmä, josta tiedot saadaan suoraan laskutusjärjestelmään. Pienikokoiset mittarit ovat myös käteviä asentaa.

Asennustyöt alkoivat 2013 ja kaikkien 3 700 mittarin on tarkoitus olla käytössä ja etäluentaan kytkettynä kuluvan vuoden lopussa. Mittareiden vaihto suoritettiin laitoksen omana työnä. Antenni- ja keskitinlaiteasennukset teki laitetoimittaja.

– Ensi vuoden alusta kaikkien liittyjien laskutus perustuu todelliseen kulutukseen, Viitanen kertoo.

Aluksi hankittiin mittarit sekä haja-asutusalueiden mittarinlukuun tarvittu lukuohjelman sisältävä laitteisto. Alusta alkaen oli kuitenkin tavoitteena kaikkien taajama-alueiden mittareiden automaattinen etäluenta, mutta hankintapäätös tehtiin myöhemmin erikseen. Kokonaisuudessaan mittarien ja luentajärjestelmän hankintojen arvo oli yhteensä noin 400 000 euroa.

Laitetoimittajan kanssa on palvelusopimus, joka kattaa tiedonkeruupalvelimen ylläpidon Tanskassa sekä teknisen tuen ja kaupungilla olevien keskittimien ja antennien kunnossapidon. Palvelumaksu on myydystä vesimäärästä riippumatta muutamia kymmeniä senttejä vuodessa mittaria kohti.

– Mitään erityistä uutta osaamista laitoksella ei uuden järjestelmän myötä tarvita. Riittää, että viihtyy näyttöruudun edessä eikä kammoa uusia sovelluksia.

Haja-asutusalueilla, joilla tiedonsiirto ei voi perustua kiinteisiin keskittimiin tai toistimiin, mittarit luetaan nyt ajamalla luentalaitteella varustetulla autolla kiinteistöjen ohi.

– Aiemmin vesimittareiden lukemiseen kului meillä yhteensä lähes kolmen kuukauden työpanos. Esimerkiksi Koijärven alueella vesimittareiden luentaan kului aiemmin toista viikkoa, mutta nyt lukeminen hoituu autolla kolmessa tunnissa, Viitanen sanoo.

Monipuoliset hälytykset laitoksen ja asiakkaan etuna

Uusi järjestelmä tarjoaa asiakkaille mahdollisuuden saada tietoa poikkeamista kiinteistön tavanomaisesta vedenkulutuksesta. Jos mittari ei kertaakaan vuorokauden aikana pysähdy vähintään tunniksi, se antaa vuotohälytyksen. Kyseessä ei aina välttämättä ole vuoto, mutta laitokselle tulee tieto poikkeuksellisesta tilanteesta.

Myös vedentulon katkeamisesta tai äkillisestä vedenkulutuksen lisääntymisestä saadaan hälytys. Ne kertovat esimerkiksi kiinteistön verkoston (tonttijohdon tms.) putkirikoista. Erehdyksessä väärin päin asennetusta mittarista tulee niin ikään hälytys välittömästi, jolloin virhe voidaan korjata saman tien.

– Tiukat tietosuojasäädökset haittaavat kuitenkin järjestelmän täysimääräistä hyödyntämistä, Jarmo Viitanen harmittelee.

Laitos saa mitata vedenkulutusta ajantasaisesti laskutusta varten, mutta asiakkaiden on erikseen annettava suostumus siihen, että laitos saa seurata kiinteistöjen vedenkulutuksen vaihteluja.

– 80 prosenttia asiakkaista on tyytyväisiä, kun palvelemme heitä kertomalla vedenkulutuksen odottamattomista vaihteluista. Loput sanovat, että ”mitä se teille kuuluu, minähän sen laskun maksan”.

Viitanen kertoo esimerkin asiakkaasta, jonka kiinteistöllä olleen lattialämmitysputkiston vuoto havaittiin uusien mittareiden ansiosta. Toisessa kohteessa paljastui WC:n vuoto. Asiakas saa tuoreeltaan tiedot ja voi ryhtyä tarvittaviin korjaustoimenpiteisiin. Toistaiseksi Forssan vesihuoltoliikelaitos ei laskuta asiakkaitaan hälytyspalveluista, mutta tulevaisuudessa palvelu voi olla maksullinenkin.

Ensimmäiset kokemukset hyviä

Jarmo Viitasen mukaan laitteisto on toiminut hyvin.

– Ei voi moittia. Kaikki on toiminut odotetusti. Meillä on pari kuukautta aikaa saada kaikkien mittarien signaalit kuulumaan. Se onnistuu toistimien lisäasennuksilla.

Tiedonsiirto Tanskasta on toiminut moitteettomasti. Myös hankinnan ja asennustöiden kustannukset ovat pysyneet sovitussa raamissa. Viitanen huomauttaa, että ultraäänimittareihin perustuva järjestelmä on kolme kertaa perinteistä mekaanisiin mittareihin perustuvaa järjestelmää kalliimpi. Kääntöpuolella on monia hyötyjä.

– Ryhdymme laskuttamaan kuukausittain todellisen kulutuksen mukaan, mikä ei vanhoilla mittareilla olisi onnistunut lainkaan. Nyt vesihuoltokin pääsee nykyaikaan.

Forssan kokemuksia seurataan tiiviisti. Viitanen sanoo saaneensa kymmeniä puheluita suomalaisilta vesilaitoksilta. Perusteluja mittaustavan valinnalle on kyselty laajasti. Jotkut isommatkin kaupungit ovat tutustuneet Forssan ratkaisuun. Uusilla kaava-alueilla muutamat niistä harkitsevat siirtymistä ultraäänimittaukseen.

– Suurilla vesihuoltolaitoksilla kaikkien kymmenien tuhansien vanhojen mittareiden vaihto lyhyessä ajassa olisi kuitenkin mahdoton urakka. Keskisuurille laitoksille tämä ratkaisu sopii.

Forssassa urakkaan kului kaiken kaikkiaan lähes kolme vuotta. Mittariasennuksia ei tosin tehty jatkuvasti. Antenniasennukset viivästyttivät etäluennan käyttöönottoa kesän yli. Asennustöiden ollessa kesken, on laskutuksessa vielä käytetty arviota. Tänä syksynä lähetettiin ensimmäiset automaattiluentaan perustuvat laskut niille asiakkaille, joilla oli jo käytössä uudet mittarit.

Lukemaraportit on mahdollista siirtää suoraan laskutusjärjestelmään. Toistaiseksi Forssassa katsotaan lukemaraportit vielä laitoksella läpi ja siirretään sitten laskutusjärjestelmään.

– Automaattiluenta ja -tallennus vähentävät inhimillisten virheiden määrää, kun mahdolliset mittarinlukemisvirheet ja lukemien tallennusvirheet laskutusjärjestelmään jäävät pois, Jarmo Viitanen toteaa tyytyväisenä.

Hän on kaiken kaikkiaan tyytyväinen ultraäänimittareihin siirtymiseen. Tiedonsiirtojärjestelmän hankinta on järkevää kytkeä mittareiden vaihtoon, jotta investoinnista saadaan maksimihyöty.

– Mittareiden vaihdot eivät meillä kaikin osin onnistuneet parhaalla mahdollisella tavalla, koska osa vanhoista mittariventtiileistä särkyi asennettaessa. Myös osa tonttijohtojen venttiileistä jouduttiin vaihtamaan.

Jätevedenpuhdistus tehostuu Forssassa

■ Forssan jätevedenpuhdistamolla on käynnissä saneeraus- ja laajennusurakka, jonka jälkeen laitos pystyy täyttämään uusien vuoden 2017 alussa voimaan tulevat lupaehdot. Puhdistamon allastilavuus kasvaa, kun prosessiin liitetään nitrifikaatio-denitrifikaatio vaihe.

– Taustalla ovat erityisesti typenpoistovaatimukset. Kaupungissa toimivien elintarviketeollisuusyritysten jätevesikuormitus on merkittävä. Vajaan 20 000 asukkaan kaupungissa on tarkastelutavasta riippuen asukasvastineluvultaan 80 000 – 100 000 asukkaan jätevesien puhdistukseen mitoitettu puhdistamo, Forssan vesiliikelaitoksen toimitusjohtaja Kimmo Paakkonen kertoo.

Puhdistamo on peräisin 1970-luvulta ja sitä on vuosien varrella hieman laajennettu. Hankkeessa sekä saneerataan laitoksen vanhaa osaa että rakennetaan uutta typenpoistoa varten.

– Peruspuhdistusprosessin kapasiteetti ei juuri kasva, vaan pääpaino on typenpoistossa. Myös lähtevän veden kiintoainepitoisuusrajat kiristyvät ja siihen vastataan jälkikäsittelyllä.

Allastilaa tulee biologiseen osaan lisää yhteensä 7 500 kuutiometriä. Kaikki vanhan osan rakenteet jäävät saneerattuna käyttöön jatkossakin. Rakennustöitä on tehty puhdistamon ollessa jatkuvasti käytössä.

– Hanke valmistuu kesäkuussa ja meillä on loppuvuosi aikaa virittää prosessi niin, että saavutamme uudet lupaehdot 2017 alussa, Paakkonen sanoo.

Toteutus KVR-urakkana

Hanke toteutetaan KVR-urakkana, joissa urakoitsijana on Econet Oy:n ja Rakennus Timo Pekka Oy:n yhteenliittymä. Urakkahinta on vajaat kahdeksan miljoonaa euroa. Sen lisäksi laitoksen automaatiojärjestelmän uudistamiseen sekä lisä- ja muutostöihin on varattu puolisen miljoonaa euroa. Hankkeen kokonaiskustannusarvio tulee lisä- ja muutostöiden ennalta arvioitua suuremman määrän vuoksi ylittymään noin 200 000 eurolla.

– KVR-urakkaa ei ole tämän kokoluokan vesihuoltohankkeissa viime vuosina paljon käytetty. Tässä suunnittelua tehdään rakennustöiden aikana. Suunnittelijoilla ja urakoitsijoilla on oltava hyvä vuoropuhelu, jotta voidaan rakentaa kustannustehokkaasti, Paakkonen painottaa.

Forssassa KVR-urakkaan lähdettiin suurelta osin aikataulusyistä. Konsultit oli jo kilpailutettu vuonna 2012, mutta hankintapäätöksestä valitettiin markkinaoikeuteen, josta ratkaisun saaminen vei toista vuotta. Silloin ei enää voitu aloittaa alusta vastaavaa hankintamenettelyä, sillä hanke oli saatava valmiiksi ennen nykyisen ympäristöluvan umpeutumista. KVR-urakan tarjouskilpailu järjestettiin joulukuussa 2013.

Forssan jätevedenpuhdistamon saneeraus- ja laajennus valmistuu kesällä 2016.