Teksti Timo Kuukkanen

Kalasatamaa, Helsingin keskustan ulkopuolelle unohtunutta entistä satama- ja teollisuusaluetta, pannaan urakalla uuteen uskoon. Itäväylän alkupäähän nousee Suomen ensimmäinen pilvenpiirtäjä-keskus, ja koko Kalasatama rakennetaan uudeksi ja upeaksi kaupun- ginosaksi.

- Kalasatamasta muodostuu kantakaupungin laajennus, Kalasataman aluerakentamisprojektin johtaja Hannu Asikainen kertoo. Tätä puoltavat viihtyvyys, monipuoliset palvelut, iso ostoskeskus, kulttuuritarjonta ja erinomaiset liikenneyhteydet kaikilla kulkuvälineillä.

Kalasataman uusi rakentaminen alkoi viitisen vuotta sitten ja jatkuu vielä yli 20 vuotta. Kaupunginosaan on tulossa 21 000 asukasta ja 8 000 työpaikkaa.

Kalasataman ulkoasulle ja nimistölle ammennetaan vaikutteita alueen menneisyydestä – Helsingin rahtisatamasta, merenkulusta, ja sen ympärille muodostuneesta liiketoiminnasta, mutta se toteutetaan upouuden tekniikan avulla hiilineutraaliksi, energiatehokkaaksi sekä arjen sujuvuudessa ylivertaiseksi kaupunginosaksi.

”Fiksu Kalasatama” on yksi alueen teemoista. Sen on tarkoitus muodostua kansainvälisesti merkittäväksi älykkään kaupunkirakentamisen mallialueeksi, Smart Cityksi, jossa uutta tekniikkaa ja uusia ideoita ei vierasteta. Alueelle toivotaan start uppeja, uusia palveluita ja älykkäitä tekniikoita matalalla kynnyksellä ja kevennetyllä byrokratialla. Tukholmassa on vastaavalla tavalla toteutettava Smart City -kaupunginosa, Royal Seaport.

- Asukkaat saavat tunnin lisää aikaa päivässä, Asikainen sanoo. Tämä tarkoittaa, että arjen askareet sujuvat nopeammin. Aikaa voitetaan sähköisillä palveluilla ja rajapinnoilla, joukkoliikenteellä, lähellä olevilla palveluilla ja innovaatiomyönteisellä ilmapiirillä, mutta ihan koko keinovalikoima ei ole vielä nipussa.

Alueella työskentelee enimmillään 1 000 rakennusmiestä kerrallaan. Kaikkiaan Redin rakentamiseen osallistuu 10 000 työntekijää.

Helsingin ykkösmesta

Rakenteilla oleva Kalasatama käsittää Sörnäisten itäpuolella sijaitsevan ranta-alueen Hanasaaresta ja Sompasaaresta Arabianrannan laidalle asti. Sörnäistenniemi on jo pääasiassa rakennettu, samoin Kyläsaaren pohjoisosa.

Kalasataman keskukseksi ja Helsingin uudeksi maamerkiksi kohoaa kantakaupungin suurin kauppakeskus Redi, joka rakennetaan kahdeksan pilvenpiirtäjän juurelle. Redi myös piirtää alueen silhuetin uusiksi.

Redi on nimi, joka sitoo menneen tulevaan. Se tarkoittaa ankkuroitumisaluetta sataman edustalla ja viittaa alueen historiaan rahtisatamana. Kalasatamassa se merkitsee kaupungin ykkössatamaa. Paikkaa, jossa on tarjolla kaikki oleellinen.

Redin toteuttaa rakennusyhtiö SRV. Sen rakentaminen aloitettiin vuonna 2011.

Autoilijalle työmaa näkyy kiertotienä Itäväylän alkupäässä ja vilkkaana työmaaliikenteenä alueen kaduilla. Metrolla kulkija havaitsee valtavan työmaa­myllerryksen raiteiden molemmilla puolilla Kalasataman uuden aseman kohdalla. Alueen asukkaat, jalankulkijat ja pyöräilijät näkevät sen nostureiden työmaakenttänä ja aitojen ympäröimänä alueena, jossa jyrisee vielä monta vuotta.

Kauppakeskuksen on määrä valmistua vuonna 2018, ja kaikki kahdeksan pilvenpiirtäjää ovat valmiita 2023. Kalasataman rakentaminen jatkuu pieni alue kerrallaan vuoteen 2040 saakka. Viimeisenä valmistuu Hanasaaren hiilivoimalan ympäristö.

Helppoa elämää

Kalasatamasta rakennetaan kaupunkimainen miljöö tiiviine kerrostalokortteleineen, mutta alueelle tehdään lisäksi kaupunkipientaloja ja terassitaloja.

Helsingissä kokonaan uusia asuntotyyppejä ovat Rediin tulevat sekä kelluvat talot, jotka rakennetaan Verkkosaaren rantaan vapaarahoituksella. Molemmista on erinomainen merinäköala, mutta eri perspektiiveistä.

Kelluvat asunnot rakennetaan betoniponttoneiden päälle ja ankkuroidaan pohjaan siten, että ne nousevat ja laskevat veden pinnan mukana. Taloihin pääsee yhteislaitureilta, ja niiden edustalle tulee veneiden kiinnitysmahdollisuus.

Kelluvien talojen ei pitäisi vaikuttaa veden virtaukseen tai laatuun.

Asuntojen rahoitusmuodoissa käytetään kaikkia perinteisiä malleja omistuksen ja vuokraamisen välillä. Asuntoja suunnataan myös opiskelijoille ja senioreille.

Hannu Asikainen ei näe ristiriitaa älytekniikan käyttämisessä seniorien palveluissa.

– Nykyään ikäihmisten tietotekniset taidot ovat hyvät. Digitekniikalla voidaan toteuttaa myös monia vanhemmille tarkoitettuja ratkaisuja, esimerkiksi valvoa ettei liesi tai vesihana jää päälle.

Kalasataman sijainti meren rannalla altistaa kaupunginosan tulville. Meriveden ajoittaisen nousemisen aiheuttamia vahinkoja pyritään minimoimaan sillä, että katuverkosto rakennetaan noin kolme metriä merenpinnan yläpuolelle, ja alin lattiataso kaikkialla on vähintään 3,5 metriä merenpinnasta. Rankkasateita varten maan pinnalle suunnitellaan valumareitit mereen.

Kalasataman historia on jättänyt jälkensä myös maaperään, joka on paikoitellen saastunut. Maa-aineksia puhdistetaan rakentamisen edetessä.

Alueen jätehuolto toteutetaan maanalaisen putkikeräysjärjestelmän avulla. Asukkaat pudottavat lajitellut jätteet keräyspisteiden luukuista, jotka saa auki sähköavaimella. Jätteet imetään noin puolimetrisessä, katuverkoston alle rakennetussa teräsputkistossa keräysasemalle, josta ne kuljetetaan keskitetysti kunkin jakeen jatkokäsittelypaikalle.

Putkikeräyksen ansiosta talojen pihoille ei tarvitse sijoittaa jäteastioita, ja jätteiden hankala ja häiritsevä keräysliikenne jää pois. Sörnäistenniemessä keräysjärjestelmä on jo käytössä.

Energiaa hiilineutraalisti

Alueen eteläosassa Hanasaaressa sijaitsee Helenin hiilivoimala, joka aiotaan sulkea vuoden 2024 loppuun mennessä. Suurin osa Hanasaaresta voidaan silloin vapauttaa asuntorakentamiselle. Voimalan sulkeminen on luonnollinen edellytys Kalasataman hiilineutraalille energiantuotannolle. Myöskään Kruunusiltoja ei voida rakentaa ennen voimalan purkamista, koska hiilialukset eivät pääsisi siltojen ali.

Hanasaaren voimalaitoksen sähkön- ja kaukolämmöntuotto on tarkoitus korvata hajautetummalla energiantuotannolla, josta osa on jo sijoitettu Kalasatamaan. Tuotannon lisäksi Helen panostaa alueella älykkääseen sähköverkkoon.

Vuonna 2015 Helen rakensi Suvilahteen Suomen suurimman aurinkovoimalan, jossa on 1 200 kappaletta 285 watin paneeleita. Kunkin paneelin sähköntuotanto vastaa parhaimmillaan yli 25 energiasäästölampun kulutusta. Vuodessa voimala tuottaa sähköä noin 137 kerrostalokaksion kulutuksen verran.

Aurinkovoimalan rahoitus on hajautettu siten, että Helenin asiakkaat ovat saaneet lunastaa kuukausimaksua vastaan nimikkopaneelin, josta hyvitetään paneelin tuotannon hinta. Paneelin tuotto ei kata siitä perittävää maksua vuositasolla, mutta tämä on askel kohti hiilineutraalia Kalasatamaa.

Aurinkovoimalan parina toimii Pohjoismaiden suurin, 15 000 litiumakun sähkövarasto. Sen tarkoituksena on tasata tuotannon ja kulutuksen eriaikaisuutta sekä toimia varavoiman tukena kriittisissä kohteissa. Akkujen energiakapasiteetti on noin 600 kilowattituntia. Sähkövarasto otettiin käyttöön elokuussa 2016, ja Helen vielä tutkii sen etuja ja käyttömahdollisuuksia.

Sähkönjakelu toteutetaan vikasietoisella rengasverkolla, johon syötetään sähköä kahdesta suunnasta. Verkkoon tulee etähallittavat älymuuntajat. Jos kaivinkone kuopaisee kaapelin poikki, mikä on yleisimpiä katkojen aiheuttajia taajamissa, vikakohta voidaan eristää ja sähkönjakelu palauttaa pikaisesti etävalvomosta käsin.

Kalasatamassa valmistaudutaan myös sähköautojen yleistymiseen. Niiden lataaminen tavallisista sähköpistokkeista on hidasta, ja suuret lataustehot kuormittavat tavanomaisia sähkökaapeleita ja -kalusteita. Sähköautoja varten toteutetaan oma latauspisteverkosto jo alueen rakennusvaiheessa.

Asunnot varustetaan taloautomaatiolla, joka yhdistää sähköiset toiminnot älykkääksi järjestelmäksi. Älypuhelimella voi esimerkiksi hallita joitakin kodin sähkölaitteita. Lisäksi asukkaat saavat reaaliaikaista tietoa kulutuksestaan ja pystyvät sen avulla muuttamaan kulutuskäyttäytymistään. Tarkan mittaustiedon avulla voidaan säästää sähkön kulutuksessa.

Alueelle rakennetaan energiatehokas kaukojäähdytysjärjestelmä, jonka sivutuotteena voidaan kuumana kesäpäivänä lämmittää käyttövettä 250 000 ihmisen tarpeisiin. Redin pilvenpiirtäjissä lämpöenergiaa voidaan siirtää älykkäästi talon eri osien välillä esimerkiksi samanaikaisen viilennys- ja lämmitystarpeen yhteydessä.

Sujuvat liikenneyhteydet

Kalasatama muodostaa liikenteellisen solmukohdan, jossa yhdistyvät raitiovaunu-, metro- ja bussiyhteydet. Julkisilla liikennevälineillä pääsee kaikkiin suuntiin, keskustaan, Pasilaan ja Itäkeskukseen. Autoliikenteen pääväylät kulkevat keskustaan, Pasilaan ja idän suuntaan. Ja Kalasatamaan pääsee myös veneellä.

Kruunuvuoren rantaan rakennettava raitioliikenne tulee keskustasta Hakaniemen kautta Kalasataman alueelle ja Kruunusiltoja pitkin meren yli. Hannu Asikainen kertoo, että myös toista, pohjois–etelä-suuntaista raitiotietä suunnitellaan.

Toimivat liikenneyhteydet ovat tarpeen, sillä alueen työpaikkatarjonnasta on tulossa runsas. Yksi pilvenpiirtäjistä varataan toimistoille, toiseen tulee hotelli. Kesko perustaa alueelle pääkonttorinsa ja Helsingin kaupunkiympäristötoimialan toimitalon. Tuleva terveys- ja hyvinvointikeskus vetää työntekijöitä ja asiakkaita, sekä jo nyt runsaat kulttuuri- ja ravintolapalvelut laajenevat jatkossa.

Kalasataman hiilineutraalia imagoa tukee sähköautojen suosiminen. Sörnäistenniemessä on käynnissä sähköautojen yhteiskäyttökokeilu, mutta palvelua on tarkoitus jatkaa myös Kalasatamassa laajemmin. Yhteiskäyttö tarkoittaa lähinnä lyhytaikaista vuokrausta, jonka operoinnissa käytetään apuna EkoRent-ohjelmistoa. Se ilmaisee käyttäjälle lähimmän vapaan auton sijainnin ja toimintasäteen kulloisellakin lataustilalla.

Kevyt liikenne jos mikä on hiilineutraalia. Sitä Kalasatamassa edistetään rantoja myötäilevillä kevyen liikenteen maisemaväylillä, Itäväylän ja metroradan päälle rakennettavalla viherkannella ja kevyen liikenteen silloilla Mustikkamaalle.