Teksti Laura Poskiparta

Sähköisen liikenteen kasvua vauhdittavat muun muassa ilmastonmuutokseen ja päästöihin liittyvät tavoitteet niin kansallisella kuin EU:n tasolla. EU on asettanut tavoitteeksi puolittaa tavallisia polttoaineita käyttävien autojen käyttö kaupunkiliikenteessä vuoteen 2030 mennessä. Vuoteen 2050 mennessä kaikki kaupunkien ja taajamien kilometrit on tarkoitus ajaa sähköllä.

Sähköisen liikenteen kehittyminen alkaa kaupungeista ja taajamista sekä näitä yhdistävistä liikennekäytävistä. Latauspalveluja tarvitaan siellä missä ihmiset asuvat, liikkuvat ja asioivat. Suomessa sähköautojen latauspisteverkosto on syntymässä vahvasti markkinaehtoisesti eri yritysten toimesta.

Kuntia tarvitaan sähköisen

liikenteen edistäjiksi

Sähköinen liikenne on yhä vahvemmin osa liikennejärjestelmää. Kuntien olisi hyvä huomioida sähköisen liikenteen erityistarpeet jo nyt osana liikennejärjestelmän kehittämistä ja siten edistää latausverkon syntymistä. Kuntien tehtävänä olisi käydä aktiivista vuoropuhelua toimijoiden kanssa ja luoda hallintona mahdollisimman joustavia käytännön tapoja latausverkon synnyttämiseksi.

Huhtikuussa 2015 julkaistun selvityksen Sähköautojen julkiset latauspisteet – selvitys ja suosituksia tarkoituksena on suosituksien ja esimerkkien avulla auttaa kuntia luomaan mahdollisimman kevyitä yhden luukun menettelyjä sähköisen liikenteen latausverkon kehittämiseen.

Selvityksen pääpainona on tuoda esille keinoja miten kunnat voivat itse edetä sähköisen liikenteen edistämisessä. Suositeltavia toimenpiteitä ovat latauspisteiden yleissuunnitelman laatiminen, latauspisteiden lupakäytäntöjen soveltaminen sekä latauspisteen sijoittamiseen vaikuttavien tekijöiden läpikäyminen.

Yleissuunnitelma

kirkastaa kokonaiskuvaa

Kuntien ensimmäinen askel latausverkoston kehittämiseksi on muodostaa kokonaisnäkemys sähköisen liikenteen edistämisestä alueellaan ja laatia sähköautojen latauspisteiden yleissuunnitelma.

Yleissuunnitelman tarkoituksena on ohjata toimintaa. Yleissuunnitelma on tärkeä laatia vuorovaikutteisesti, jolloin eri toimijoiden kesken on mahdollista muodostaa yhteinen näkemys ja tavoite latausverkoston toteuttamiseksi. Yleissuunnitelman avulla hahmotetaan julkisten latauspisteiden tarve kun samalla selvittään kaupallisten palveluntarjoajien ja muiden toimijoiden suunnitelmat latauspisteiden toteuttamiseksi. Näin yleissuunnitelman laatiminen edistää myös markkinaehtoista latausverkoston syntymistä.

Ennen kaikkea yleissuunnitelma on keino vaikuttaa latauspisteiden järkevään ja kustannustehokkaaseen sijoitteluun myös liikennejärjestelmän ja viihtyisän kaupunkiympäristön näkökulmasta. Sähköautojen julkisen latauspisteverkoston kehittymistä on huomattavasti helpompaa koordinoida varhaisessa vaiheessa kuin jos sen annetaan kehittyä hallitsemattomasti.

Sähköauton latauspisteiden yleissuunnitelman sisällöksi suositellaan kolmea osaa – latauspisteiden ohjeellisen sijainnin määrittäminen, reunaehtojen määrittäminen kaupunkirakenteessa ja toteuttamisen lupakäytäntöjen esittäminen.

Latauspisteet sijoitettava

käyttäjien tarpeen mukaan

Latauspisteiden sijainti tulisi valita ensisijaisesti käyttäjien tarpeiden pohjalta. Käyttäjä voidaan luokitella esimerkiksi erilaisten lataustarpeiden mukaan kuten työpaikoilla, asioinnissa, pidemmillä matkoilla ja kotona tehtävän latauksen perusteella. Muita huomioonotettavia seikkoja ovat latauspisteiden maantieteellinen kattavuus, matkaketjujen tukeminen, latauspisteiden laajennettavuus sekä latauspisteiden tuoma imagohyöty verkoston kehittämisen alkuvaiheessa.

Yleissuunnitelmassa latauspisteiden sijoittaminen tulisi esittää kartalla korttelitasolla. Kunta voi yleissuunnitelman yhteydessä laatia ohjeelliset reunaehdot latauspisteen sijoittamiselle kaupunkirakenteessa. Latauspisteille ei kuitenkaan tulisi tehdä turhia rajoitteita, jotta mukaan pääsevät uudetkin toimijat, eivätkä reunaehdot estä laitekehitystä.

Sijoittelun lisäksi yleissuunnitelmassa on suositeltavaa kertoa kunnan edellyttämät lupakäytännöt latauspisteiden toteuttamiseksi. Osana yleissuunnitelman laadintaprosessia on suositeltavaa tarkastella kunnan lupakäytäntöjä: ovatko ne joustavia yhden luukun menettelyjä? Latauspisteiden toteuttamiseksi suositellaan käytettävän mahdollisimman kevyitä lupamenettelyjä, jolloin ei aseteta turhia esteitä latauspisteiden markkinaehtoiselle toteuttamiselle.

Latauspisteen suunnittelu

on monipuolinen haaste

Sähköautojen lataukseen on tarjolla erilaisia vaihtoehtoja. Julkisilla paikoilla lataustavan on suositeltavaa olla joko peruslatausta tai pikalatausta. Peruslatauksella sähköauton lataus kestää noin 1–6 tuntia ja pikalatauksella auton akuista voidaan saada 80 prosenttia ladatuksi 15–30 minuutissa.

Pikalataus on hyvä valinta paikoissa, joissa asioidaan vain lyhyt aika, kuten keskustan palvelualueilla tai liikenneasemilla. Kunnan omistamille alueille suunniteltavista latauspisteistä valtaosalle riittää kuitenkin peruslatauspiste.

Lataustavan lisäksi tulisi valita latauspistokkeen tyyppi, johon on suositeltavaa pyytää apua latausoperaattorilta tai paikalliselta sähköyhtiöltä. Latauspistokkeiden soveltuvuudessa on ajoneuvokohtaisia eroja ja osaa sähköautoista ei voi ladata ollenkaan pikalatauspisteillä.

Suunnittelun edetessä yleissuunnitelmasta toteutusvaiheeseen tulisi lataustavan soveltuvuus suunnittelualueelle vielä tarkastaa etenkin sähköverkon ja tilantarpeen osalta. Latauspisteiden sijainti tulee määritellä aina tapauskohtaisesti. Kokonaiskustannusten osalta latauspisteen sijoittaminen kannattaa tehdä tarkasti, sillä kustannukset voivat nousta huomattavasti, jos sähkönsyötön takia kaapeli joudutaan kaivamaan nykyisen kadun tai tien rakenteisiin.

Latauspisteen tarkemmassa suunnittelussa hyvä etenemismalli on tehdä ensin latauspisteestä liikennesuunnitelma, joka käsittää opastuksen suunnittelun, ja tämän jälkeen laatia latauspisteestä tarkempi rakennus- ja sähkösuunnitelma.

Käyttötarve ratkaisevaa

sijoitusta harkittaessa

Latauspisteiden sijoittamista on hyvä arvioida latauspisteen käyttötarpeen näkökulmasta. Latauspiste tulisi sijoittaa siten, että sen käyttö on mahdollisimman helppoa ja turvallista. Latauspiste ei saa kuitenkaan haitata muuta liikkumista tai aiheuttaa näkemäesteitä. Lataustolppien koko vaihtelee valmistajasta riippuen, ja pikalataus vaatii peruslataukseen verrattuna huomattavasti enemmän tilaa.

Sähköauton lataukselle riittää normaalikokoinen pysäköintiruutu etenkin jos latauspiste toteutetaan nykyiseen yhdyskuntarakenteeseen. Kun latauslaitetta sijoitetaan uudelle alueelle, voidaan suunnitelmissa ottaa paremmin huomioon lataustoimenpiteeseen tarvittava tila. Yleensä myös kustannukset ovat edullisemmat uudella alueella, kun suunnittelu voidaan tehdä alusta asti huolella.

Autojenkin erot

otettava huomioon

Auton pistokkeen sijainti vaihtelee automalleittain ja pistoke voi siten sijaita millä puolella autoa tahansa. Tästä syystä turvallinen ja käyttäjäystävällinen sähköautojen lataus on yksinkertaisempi ratkaista pitkittäissuuntaisilla paikoilla, kun ajoneuvo voidaan pysäköidä optimaalisesti lataustolpan suhteen.

Sähköautojen latauspiste kannattaa ensisijaisesti pyrkiä sijoittamaan olemassa olevalle pysäköintialueelle, pitkittäissuuntaisille paikoille. Tällöin lataustolppa voidaan sijoittaa pysäköintiruutujen eteen ja yleensä vielä korotetulle välialueelle. Lisäksi tällöin on yksinkertaista toteuttaa kahden auton lataaminen yhdestä lataustolpasta esimerkiksi vastakkain tai vierekkäin. Latauspisteiden sijoittaminen kadun varteen on usein hankalaa, etenkin jos pysäköinti on kadunsuuntaista. Keskusta-alueilla käyttäjien tarpeiden kannalta kadunvarsipysäköinti voi kuitenkin olla toivottavaa ja järkevää.

Sijoittelun lisäksi kannattaa panostaa latauspisteiden löydettävyyteen ulkonäön ja opastuksen avulla. Latauspisteiden yhtenäinen ulkonäkö koko alueella auttaa latauspaikkojen käyttäjiä paikantamaan latauspisteet latausoperaattorista riippumatta. Käyttäjiä palvelevat tietokannat julkisten latauspisteiden sijainneista ovat osa opastusta. Kaikki julkiset sähköauton latauspisteet tuleekin ilmoittaa kansalliseen tietokantaan, jota ylläpitää tällä hetkellä Sähköinen liikenne -hanke.

Kirjoittaja työskentelee liikenneasiantuntijana Sito Oy:ssä.