UUTISET
Energia2016 Tampereella
Energia2016 -tapahtuma pidetään 25.-27.10. Tampereen Messu ja Urheilukeskuksessa. Messujen pääteemoina on mm. energian tuotanto, siirto, jakelu ja varastointi. Lisäksi esillä ovat energiamarkkinat, suunnittelu ja toteutus, järjestelmät ja laitteet, käyttö ja kunnossapito sekä FutureCity – tulevaisuuden ratkaisut.
Yksi mielenkiintoisimmista alueista on FutureCity, joka järjestetään nyt toistamiseen omassa hallissaan. Teema kasvaa, kuten myös yleinen mielenkiinto sitä kohtaan. FutureCity esittelee tulevaisuuden ratkaisuja kaupunki- ja energiainfraan. Uusiutuvat energiat ovat kattavasti mukana. Nyt mukana on ajankohtaisena mm. kiertotalous, älyverkot, cleantech ja energiatehokkuus. Myös tulevaisuuden liikenneratkaisut ovat esillä.
Kuntaliitto on mukana Energia 2016 FutureCity-alueella. Kuntaliiton, FCG: ja Tekniikka Oy:n järjestämä Saisinko luvan? –seminaari on tarkoitettu ympäristö- ja rakennusvalvontaviranomaisille, rakennuttajille, taloyhtiöille ja isännöitsijöille. Seminaarissa kerrotaan lämmitys- ja sähköenergian tuotantotapojen valinnasta, arvioinnista ja luvista.
Saisinko luvan? -seminaariin mah- tuu mukaan noin 40 henkeä ja se on maksuton. Varmista paikkasi ja ilmoittaudu kalevi.luoma@kuntaliitto.fi
Satoja koteja rakennetaan Kakolaan
Turun Kakolan historiallisen alueen kehittäminen ottaa aimo harppauksen eteenpäin. Syyskuun alussa allekirjoitettiin kauppakirja, jossa Senaatti-kiinteistöt myy Pohjola Rakennus Oy Länsi-Suomelle ja Kakola Yhtiöt Oy:lle Kakolanmäellä sijaitsevan lääninvankilan sekä siihen liittyvät tontit. Kaupan myötä 17.000 kerrosneliömetriä Linnankadun suuntaista uudisrakennusoikeutta siirtyy Pohjola Rakennus Oy Länsi-Suomelle. Kaupan arvo on 10 miljoonaa euroa.
- Meillä on Turun kiinnostavimmalla alueella yhteensä 34.000 kerrosneliömetriä asuinrakennusoikeutta, mikä mahdollistaa jopa 550 kodin rakentamisen. Kakolanmäellä historialliset rakennukset ja kauniit puistoalueet yhdistyvät uudisrakentamisen kanssa uniikiksi, tämän päivän vaatimukset täyttäväksi asuinalueeksi. Tämä viimeisin hankintamme on jatkumoa suunnitelmillemme rakentaa koteja kiinnostaville alueille järkevään hintaan, Pohjola Rakennus Oy Länsi-Suomen toimitusjohtaja Mikko Kilpi kertoo.
Kakolan klassinen mäki saa uutta vapaata asumista.
Vihreää rahaa ruskean veden puhdistamiseen
Metsä-Sairilan jätevedenpuhdistamohanke on lähivuosien suurin yksittäinen investointi Mikkelille. Puhdistamohankkeen arvioidut investointikustannukset ovat kokonaisuudessaan noin 45 miljoonaa euroa.
Mikkelin kaupunki saa hankkeeseen Kuntarahoituksen vihreää rahoitusta. Vihreää rahoitusta voi hakea investointihankkeeseen, jossa syntyy selkeitä ja mitattavia ympäristölle hyödyllisiä vaikutuksia. Vihreä rahoitus on osoitus panostuksista ympäristön hyvinvointiin. Kuntarahoituksen vihreä rahoitus alentaa lainan korkokustannuksia.
Uuden jätevedenpuhdistamon ja Metsä-Sairilan bioympäristön tulevaisuuden suunnitelmat tukevat Mikkelin halua olla vihreä kaupunki. Kahden edellisvuoden osallistuminen European Green Leaf -kilpailuun ja niissä menestyminen ovat osoittaneet sen, että kaupungin strategiaan kirjattu hyvinvointiohjelma on tuottanut tulosta.
Jätevedenpuhdistamoita rakennetaan kilvan kallioon. Kuva Blominmäen työmaalta Espoosta.
Järvenpään uusi sosiaali- ja terveyskeskus JUST.
Järvenpään JUST on just paras
Tekla Global BIM Awards on vuosittainen kansainvälinen kilpailu, jonka tarkoitus on tuoda esiin maailman parhaita tietomallipohjaisia rakennushankkeita. Tänä vuonna paikallisten Tekla BIM Awards -kilpailujen 73 parasta hanketta kilpailivat voitoista seitsemässä eri sarjassa.
Järvenpään uusi sosiaali- ja terveyskeskus JUST vei voiton julkisten rakennusten sarjassa. Hankkeen kattava ja monipuolinen tietomallien hyödyntäminen ja uusien käyttömahdollisuuksien etsiminen teki tuomaristoon vaikutuksen.
JUST-allianssiin kuuluu tilaaja Kiinteistö Oy Järvenpään Terveystalo, suunnittelusta vastaava VALO-yhteenliittymä (UKI Arkkitehdit Oy, Arkkitehtitoimisto Tähti-Set Oy, Insinööritoimisto Erkki Leskinen Oy, Insinööritoimisto AX-LVI Oy, A-Insinöörit Suunnittelu Oy), A-Insinöörit Rakennuttaminen Oy sekä päätoteuttaja NCC. Käyttäjäksi tiloihin niiden valmistuttua tulee Järvenpään kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelut.
- Voittajia valitessamme kiinnitimme huomiota eri rakennemateriaalien tarkkaan mallinnukseen, mallin monimuotoisuuteen, tietomallien innovatiiviseen hyödyntämiseen ja yhteistyöhön sekä erityisesti tietomallin toteuttamiskelpoisuuteen, jota ilmentää esimerkiksi mallin tarkkuus, sanoi kansainvälisen palkintoraadin jäsen Ragnar Wessman, johtaja, Trimble. Juryn muut jäsenet olivat Nadine Post, Editor-at- Large, ENR, Adam Glema, professori, Poznan University of Technology ja Sampo Pilli-Sihvola, johtaja, Trimble.
Juuri hyväksytty liikennekaari helpottaa kunnallisen joukkoliikenteen kehittämistä.
Joukkoliikenteen suosio kasvussa kaupungeissa
Joukkoliikenteen kilpailuttamisen ja kehittämisen ottaminen kuntien näppeihin on lisännyt huimasti matkustajamääriä etenkin keskisuurissa kaupungeissa. Monet kaupunki- tai kaupunkiseutuviranomaiset ovat kesästä 2014 alkaen järjestäneet joukkoliikenteen palvelusopimusasetuksen mukaan eli kilpailuttamalla määrittelemänsä joukkoliikennepalvelut.
Tilastoja matkustajamäärien kehityksestä on tutkaillut Paikallisliikenneliitto ry, joka on joukkoliikenteen järjestämisestä vastaavien kaupunkien ja kaupunkiseutujen viranomaisten joukkoliikenteen yhteistyö- ja edunvalvontajärjestö.
-Matkustajamäärät ovat ilahduttavasti kasvaneet. Kun joukkoliikennelaki tuli voimaan pari vuotta sitten, niin kaupungit ottivat joukkoliikenteeseen liittyviä tehtäviä hoitoonsa. Tilastot osoittavat, että kunnissa on tehty paljon toimenpiteitä ja saatu tuloksia aikaan, toiminnanjohtaja Minna Soininen arvioi.
Palveluja monipuolisesti kehittämällä ja yhteistyötä eri tahojen kanssa lisäämällä kaupungit ovat onnistuneet kasvattamaan matkustajamääriä merkittävästi. Suurinta kasvu tämän vuoden alkupuolella viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna on ollut Kuopiossa, jossa kasvua on kirjattu peräti 17 prosenttia. Oulussakin on päästy 11,5 prosenttiin. Jyväskylän kasvu on yhdeksän prosenttia, Joensuun seitsemän ja Lahden kuusi prosenttia.
Pyörien määrä kolminkertaistuu ensi kesäksi.
Helsingin
kaupunkifillaripalvelu laajenee Munkkiniemeen, Pasilaan ja Käpylään
Kaupunkipyöräpalvelu laajenee ensi vuonna ulottumaan Munkkiniemeen, Pasilaan ja Käpylään asti. Laajenemisen myötä kaupunkipyörien ja pyöräasemien määrä kolminkertaistuu, jolloin järjestelmä käsittää 1 500 pyörää ja 150 asemaa. Tarkempi suunnitelma uusien asemien sijainnista valmistuu vuodenvaihteessa.
Helsinkiläiset (ja ympäristökuntalaiset) vastasivat kesällä innokkaasti verkkokyselyyn, jossa sai ottaa kantaa Helsingin kaupunkipyöräjärjestelmän laajentamissuunnitelmaan. Yli 1 300 henkeä kertoi näkemyksensä siitä, minne uusia pyöräasemia pitäisi sijoittaa.
Uusia pyöräasemia toivottiin laajasti eri puolille Helsinkiä, mutta erityisen paljon toiveita osui Hernesaarenrantaan sekä Pasilan, Käpylän ja Huopalahden juna-asemille. Kyselyn pohjana olleessa suunnitelmaluonnoksessa näistä paikoista pyöräasemia oli sijoitettu vain Pasilan asemalle.
– Muokkaamme suunnitelmaa vastausten perusteella. Muun muassa Hernesaarenrantaan tarkastellaan uuden pyöräaseman paikkaa. Myös Käpylän juna-aseman ympäristöä tarkastellaan uudelleen. Asukkaiden paikallistuntemus auttaa kaikkien pyöräasemien tarkemman sijainnin suunnittelussa, kertoo pyöräilykoordinaattori Reetta Keisanen Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastosta.
Nastolan uimahallissa turvalattia turvaa liikkumista
Turvalattia estää liukastumista.
Vuonna 1984 rakennettu Nastolan uimahalli peruskorjattiin kaksi vuotta sitten. Paljon käytetty halli tarvitsi uutta tekniikkaa ja esteettömyyttä sekä tietysti yleistä raikastusta. Yksi turvallisuusuudistus oli turvalattian asennus pukuhuoneisiin, joissa liikutaan märällä pinnalla paljain jaloin.
- Olimme suunnitteluvaiheessa yhteydessä Uimahalli- ja kylpylätekniseen yhdistykseen ja sieltä meitä muistutettiin uimahallien lattioiden tyypillisestä liukkaudesta. Turvalattiaa sitten käytettiin pukuhuoneissa, mikä tuki myös esteettömyyttä, kun muita liukkaudenestoratkaisuja ei enää tarvittu ja pyörätuolilla pääsee helpommin liikkumaan, kertoo Lahden kaupungin tilajohtaja Pirkko Puttonen.
Pukuhuoneisiin valittiin Altro-turvalattiaa, joka estää liukastumiset ja antaa pidon niin jalan, kävelytukien kuin pyörätuolinkin alle ja joka on helppo pitää hygieenisenä.
Lahti kisaamaan Euroopan vihreä pääkaupunki -tittelistä
Mihin Lahti sijoittuu eurooppalaisten kaupunkien vertailussa ympäristönäkökulmasta? Siihen saadaan pian vastaus, kun Lahti lähtee mukaan kisaamaan Euroopan vihreän pääkaupungin tittelistä vuodelle 2019. Pari vuotta sitten Lahdelle ei vielä tullut voittoa, mutta nyt on uusi yritys.
Lahti on panostanut kovasti kierrätykseen ja kestävään kehitykseen. Esimerkiksi tässä Kuntatekniikka-numerossa on juttua kattohuovan kierrätyksessä asfalttia valmistettaessa.
Kilpailussa voittajaksi haluavan kaupungin on oltava innostunut, motivoitunut ja kunnianhimoinen sekä strategian kautta sitoutunut kestävän kehityksen tavoitteisiin. Asukkaiden ja yritysten osallistuminen on tärkeää, jonka vuoksi toiveena on saada runsaasti erilaisia näkemyksiä ja palautetta myös Porukka-kyselyn avulla.
Porukka-sovellus lataamalla pääsee kannustamaan Lahtea voittoon: sovelluksessa vastataan muutamaan ympäristöteemoja koskeviin kysymyksiin www.lahti.fi/porukka. Siellä voi antaa palautetta, missä teemoissa Lahti on toiminut hyvin ja missä on edelleen vielä tekemistä. Kyselyssä kartoitetaan mm. kiinnostusta hyödyntää uusiutuvaa energiaa omassa kodissa tai toimenpiteitä, joilla asukkaat ovat varautuneet huonon ilmanlaadun päiviin.
Kotimaiset vesihuoltolaitokset yhteistyöllä energiaviisaammiksi
Suomalaiset vesihuoltolaitokset etsivät uusia tapoja tehostaa energiankäyttöään Vesilaitosyhdistyksen ja Motivan johdolla. Alan yhteishankkeessa kootaan ja jaetaan tietoa ja kokemuksia toimista ja teknisistä ratkaisuista, jotka auttavat vesilaitoksia entistä fiksummassa ja taloudellisemmassa energiankäytössä.
Suomessa on kaikkiaan noin 1.500 vesihuoltolaitosta, joiden ansiosta suomalaiset voivat nauttia maailman puhtaimmasta vesijohtovedestä. Erityisesti energiaa kuluu viemäriverkostoon palautuvan jäteveden puhdistukseen ja lietteen käsittelyyn. Suuri energiantarve tarkoittaa myös suurta energialaskua. Isoimpien kaupunkien vesihuoltolaitoksien energiakulut ylittävät helposti miljoona euroa vuosittain.
– Jokainen säästetty kilowattitunti ja euro parantavat laitoksen kannattavuutta. Viimekädessä energiatehokkuus näkyy asiakkaan kukkarossa, mutta sillä on myös laajempaa merkitystä kansallisten päästövähennystavoitteiden saavuttamisessa ja ilmastonmuutoksen torjunnassa, sanoo Motivan johtava asiantuntija Tomi Kiuru.
– Vesihuoltolaitoksilla on halua toimia energiatehokkaasti. Viime vuosina on otettu käyttöön aurinkopaneeleita ja hyödynnetty jätevesien lämpöä. Omassa energiantuotannossa vesihuoltolaitokset ovat olleet pioneereja, sillä jätevedenpuhdistamoiden yhteydessä olevilla biokaasulaitoksilla on tuotettu energiaa jo useita vuosikymmeniä, toteaa vesiasiain päällikkö Saijariina Toivikko Vesilaitosyhdistyksestä.
Juuri hyväksytty liikennekaari helpottaa kunnallisen joukkoliikenteen kehittämistä.
Joukkoliikenteen suosio kasvussa kaupungeissa
Joukkoliikenteen kilpailuttamisen ja kehittämisen ottaminen kuntien näppeihin on lisännyt huimasti matkustajamääriä etenkin keskisuurissa kaupungeissa. Monet kaupunki- tai kaupunkiseutuviranomaiset ovat kesästä 2014 alkaen järjestäneet joukkoliikenteen palvelusopimusasetuksen mukaan eli kilpailuttamalla määrittelemänsä joukkoliikennepalvelut.
Tilastoja matkustajamäärien kehityksestä on tutkaillut Paikallisliikenneliitto ry, joka on joukkoliikenteen järjestämisestä vastaavien kaupunkien ja kaupunkiseutujen viranomaisten joukkoliikenteen yhteistyö- ja edunvalvontajärjestö.
-Matkustajamäärät ovat ilahduttavasti kasvaneet. Kun joukkoliikennelaki tuli voimaan pari vuotta sitten, niin kaupungit ottivat joukkoliikenteeseen liittyviä tehtäviä hoitoonsa. Tilastot osoittavat, että kunnissa on tehty paljon toimenpiteitä ja saatu tuloksia aikaan, toiminnanjohtaja Minna Soininen arvioi.
Palveluja monipuolisesti kehittämällä ja yhteistyötä eri tahojen kanssa lisäämällä kaupungit ovat onnistuneet kasvattamaan matkustajamääriä merkittävästi. Suurinta kasvu tämän vuoden alkupuolella viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna on ollut Kuopiossa, jossa kasvua on kirjattu peräti 17 prosenttia. Oulussakin on päästy 11,5 prosenttiin. Jyväskylän kasvu on yhdeksän prosenttia, Joensuun seitsemän ja Lahden kuusi prosenttia.
Pyörien määrä kolminkertaistuu ensi kesäksi.
Helsingin
kaupunkifillaripalvelu laajenee Munkkiniemeen, Pasilaan ja Käpylään
Kaupunkipyöräpalvelu laajenee ensi vuonna ulottumaan Munkkiniemeen, Pasilaan ja Käpylään asti. Laajenemisen myötä kaupunkipyörien ja pyöräasemien määrä kolminkertaistuu, jolloin järjestelmä käsittää 1 500 pyörää ja 150 asemaa. Tarkempi suunnitelma uusien asemien sijainnista valmistuu vuodenvaihteessa.
Helsinkiläiset (ja ympäristökuntalaiset) vastasivat kesällä innokkaasti verkkokyselyyn, jossa sai ottaa kantaa Helsingin kaupunkipyöräjärjestelmän laajentamissuunnitelmaan. Yli 1 300 henkeä kertoi näkemyksensä siitä, minne uusia pyöräasemia pitäisi sijoittaa.
Uusia pyöräasemia toivottiin laajasti eri puolille Helsinkiä, mutta erityisen paljon toiveita osui Hernesaarenrantaan sekä Pasilan, Käpylän ja Huopalahden juna-asemille. Kyselyn pohjana olleessa suunnitelmaluonnoksessa näistä paikoista pyöräasemia oli sijoitettu vain Pasilan asemalle.
– Muokkaamme suunnitelmaa vastausten perusteella. Muun muassa Hernesaarenrantaan tarkastellaan uuden pyöräaseman paikkaa. Myös Käpylän juna-aseman ympäristöä tarkastellaan uudelleen. Asukkaiden paikallistuntemus auttaa kaikkien pyöräasemien tarkemman sijainnin suunnittelussa, kertoo pyöräilykoordinaattori Reetta Keisanen Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastosta.
Nastolan uimahallissa turvalattia turvaa liikkumista
Turvalattia estää liukastumista.
Vuonna 1984 rakennettu Nastolan uimahalli peruskorjattiin kaksi vuotta sitten. Paljon käytetty halli tarvitsi uutta tekniikkaa ja esteettömyyttä sekä tietysti yleistä raikastusta. Yksi turvallisuusuudistus oli turvalattian asennus pukuhuoneisiin, joissa liikutaan märällä pinnalla paljain jaloin.
- Olimme suunnitteluvaiheessa yhteydessä Uimahalli- ja kylpylätekniseen yhdistykseen ja sieltä meitä muistutettiin uimahallien lattioiden tyypillisestä liukkaudesta. Turvalattiaa sitten käytettiin pukuhuoneissa, mikä tuki myös esteettömyyttä, kun muita liukkaudenestoratkaisuja ei enää tarvittu ja pyörätuolilla pääsee helpommin liikkumaan, kertoo Lahden kaupungin tilajohtaja Pirkko Puttonen.
Pukuhuoneisiin valittiin Altro-turvalattiaa, joka estää liukastumiset ja antaa pidon niin jalan, kävelytukien kuin pyörätuolinkin alle ja joka on helppo pitää hygieenisenä.
Lahti kisaamaan Euroopan vihreä pääkaupunki -tittelistä
Mihin Lahti sijoittuu eurooppalaisten kaupunkien vertailussa ympäristönäkökulmasta? Siihen saadaan pian vastaus, kun Lahti lähtee mukaan kisaamaan Euroopan vihreän pääkaupungin tittelistä vuodelle 2019. Pari vuotta sitten Lahdelle ei vielä tullut voittoa, mutta nyt on uusi yritys.
Lahti on panostanut kovasti kierrätykseen ja kestävään kehitykseen. Esimerkiksi tässä Kuntatekniikka-numerossa on juttua kattohuovan kierrätyksessä asfalttia valmistettaessa.
Kilpailussa voittajaksi haluavan kaupungin on oltava innostunut, motivoitunut ja kunnianhimoinen sekä strategian kautta sitoutunut kestävän kehityksen tavoitteisiin. Asukkaiden ja yritysten osallistuminen on tärkeää, jonka vuoksi toiveena on saada runsaasti erilaisia näkemyksiä ja palautetta myös Porukka-kyselyn avulla.
Porukka-sovellus lataamalla pääsee kannustamaan Lahtea voittoon: sovelluksessa vastataan muutamaan ympäristöteemoja koskeviin kysymyksiin www.lahti.fi/porukka. Siellä voi antaa palautetta, missä teemoissa Lahti on toiminut hyvin ja missä on edelleen vielä tekemistä. Kyselyssä kartoitetaan mm. kiinnostusta hyödyntää uusiutuvaa energiaa omassa kodissa tai toimenpiteitä, joilla asukkaat ovat varautuneet huonon ilmanlaadun päiviin.
Kotimaiset vesihuoltolaitokset yhteistyöllä energiaviisaammiksi
Suomalaiset vesihuoltolaitokset etsivät uusia tapoja tehostaa energiankäyttöään Vesilaitosyhdistyksen ja Motivan johdolla. Alan yhteishankkeessa kootaan ja jaetaan tietoa ja kokemuksia toimista ja teknisistä ratkaisuista, jotka auttavat vesilaitoksia entistä fiksummassa ja taloudellisemmassa energiankäytössä.
Suomessa on kaikkiaan noin 1.500 vesihuoltolaitosta, joiden ansiosta suomalaiset voivat nauttia maailman puhtaimmasta vesijohtovedestä. Erityisesti energiaa kuluu viemäriverkostoon palautuvan jäteveden puhdistukseen ja lietteen käsittelyyn. Suuri energiantarve tarkoittaa myös suurta energialaskua. Isoimpien kaupunkien vesihuoltolaitoksien energiakulut ylittävät helposti miljoona euroa vuosittain.
– Jokainen säästetty kilowattitunti ja euro parantavat laitoksen kannattavuutta. Viimekädessä energiatehokkuus näkyy asiakkaan kukkarossa, mutta sillä on myös laajempaa merkitystä kansallisten päästövähennystavoitteiden saavuttamisessa ja ilmastonmuutoksen torjunnassa, sanoo Motivan johtava asiantuntija Tomi Kiuru.
– Vesihuoltolaitoksilla on halua toimia energiatehokkaasti. Viime vuosina on otettu käyttöön aurinkopaneeleita ja hyödynnetty jätevesien lämpöä. Omassa energiantuotannossa vesihuoltolaitokset ovat olleet pioneereja, sillä jätevedenpuhdistamoiden yhteydessä olevilla biokaasulaitoksilla on tuotettu energiaa jo useita vuosikymmeniä, toteaa vesiasiain päällikkö Saijariina Toivikko Vesilaitosyhdistyksestä.