kiertotalous
Kiertotaloudesta vauhtia
kuntien elinvoimaan
Kuntasektorilla on merkittävä rooli kiertotalouden edistäjänä ja myös siitä hyötyjänä elinvoiman kehittämisessä. Näin voi päätellä Sitran julkistamasta asiakirjasta Suomen tiekartta kiertotalouteen 2016−2025.
Teksti Eero Karisto
Kiertotalous nähdään yhtenä suurena kehityssuuntana pyrittäessä hiilineutraaliuteen ja raaka-aineiden kestävään käyttöön. Sitra kannustaa Suomea edelläkävijöitten joukkoon.
Suomen hallitus on asettanut tavoitteeksi nostaa Suomen kiertotalouden kärkimaaksi vuoteen 2025 mennessä.
Tiekartan mukaan kiertotalous tarjoaa Suomen kansantaloudelle miljardien eurojen arvonlisän vuoteen 2030 mennessä. Rooman Klubin mukaan uusia työpaikkoja syntyisi Suomeen 75 000.
Talouden lisäksi kiertotalouden katsotaan mahdollistavan merkittäviä ympäristö- ja yhteiskunnallisia hyötyjä.
–Tarkoitus on haastaa koko yhteiskunta, sanoo Sitran viestintäasiantuntija Samuli Laita.
– Kiertotalous ei ole minkään yhden sektorin asia, vaan koko yhteiskuntaa läpileikkaava.
Tiekartan valmisteluun on osallistunut yli tuhat ihmistä. Sitrassa korostetaan, että muutos vaatii yhteistyötä yli sektorirajojen.
– Houkuttelevimmat mahdollisuudet löytyvät usein välimaastoista, tiekartassa arvioidaan.
Tiekartan laatimista on vetänyt Sitra. Yhteistyössä on ollut mukana muun muassa ministeriöitä, elinkeinoelämä, kuntasektori ja useita muita toimijoita.
Tarkoitus on ollut koota yhteen erilaiset kiertotaloushankkeet, joita Suomessa on vireillä tai valmisteilla.
Tavaran tilalle
palveluja ja älyä
Tiekartan avulla pyritään lisäämään hankkeitten yhteistyötä ja vauhdittamaan konkretiaa.
–Kiertotalous on sisällä monissa strategioissa, ja nyt sitä siirretään käytännön toimintaan, kokeillaan, otetaan oppia, katsotaan, mikä toimii, sanoo Sitrassa valmistelua johtanut johtava asiantuntija Kari Herlevi.
Kiertotaloudessa materiaali pysyy käytössä ja säilyttää arvonsa mahdollisimman pitkään, ensin alkuperäisessä käytössään ja sitten mahdollisesti muuten. Samalla tavaroiden osuutta hyvinvoinnissa pyritään vähentämään ja tuomaan tilalle palveluja ja digitaalisiin ratkaisuihin perustuvaa älykkyyttä.
Tavaroitten hankinnassa mietitään enemmän sitä, mihin niitä tarvitaan kuin itse esinettä.
Herlevi ottaa esimerkiksi valaistuksen:
–Jos tarvitaan valaistusta, ostetaan mieluummin valaistuspalveluja yksittäisten lamppujen sijaan.
Kunnilla mahdollisuus
kehittää elinvoimaansa
Kuntasektorilla kiertotaloutta voidaan edistää niin yksittäisissä hankinnoissa kuin kaavoitustyössä, ja monella tavalla siinä välillä.
Herlevi painottaa kuntien roolia toiminnan mahdollistajana ja kokoajana. Yritykset ja osaajat kehittävät ja rakentavat ratkaisuja. Yhteistyö tuo eri toimijoille referenssejä, joita tarvitaan niin kotimaan kuin vientimarkkinoillakin. Sitä kautta kiertotalous tuo työpaikkoja.
Myös materiaalikierrätyksen hallinta mahdollistaa työpaikkojen lisääntymisen. Materiaali ja sen jatkojalostus pysyvät omalla tai lähialueella, Herlevi sanoo.
Kiertotalous koskee kunta-alaa hyvin kattavasti. Erityisiä vaikutusaloja ovat esimerkiksi ruoka, liikkuminen, energia, kaupunkisuunnittelu sekä koko jätepolitiikka.
Kaavoitusta käytetään jo useassa kunnassa välineenä, kun kehitetään resurssiviisasta, ympäristöystävällistä kaupunkirakentamista. 
Kiertotalous
vahvasti mukana
Hämeenlinnan Engelinrannassa
■ Hämeenlinnan valmisteilla oleva Engelinranta on yksi Kiertotalouden tiekartan hankkeista.
Se on osa keskikaupunkia, ja siihen kuuluu järvessä kelluvia taloja, yhteiskäyttöautoja, robotiikkaa, taidetta sekä viljelymaan ja vesireitin yhdistäminen kerrostaloasumisessa.
Alueella on tarkoitus tehostaa kimppakyytejä sekä sähkö- ja yhteiskäyttöautoja, siis saada autot paremmin kiertoon, kertoo Hämeenlinnan Eteläranta Oy:n toimitusjohtaja Kristiina Koskiaho. Yhtiö on kaupungin omistama, ja sen tarkoitus on Etelärannan kehittäminen.
– Ei rakenneta autojen säilytykseen liikaa tilaa. Säästynyt tila voidaan käyttää asuinrakentamiseen tai pihoihin, viherrakentamiseen, yhteistiloihin, Koskiaho luettelee.
– Yleensä pysäköintihallit tai varatut paikat ovat tyhjiä, koska autot ovat muualla. Hankkeessa tutkitaan vuorottaispysäköintiä ja pysäköintirobottien mahdollisuutta.
Tämä voi vähentää autopaikkavaatimuksia asemakaavamääräyksissä, ja se saattaa myös lisätä investointihalukkuutta, Koskiaho huomauttaa.
Samasta syystä tuetaan pyöräilyä ja kevyempiä sähköisiä liikkumisvälinetä.
Kiertotalouteen liittyy myös se, että Engelinranta on pilaantunutta täyttömaata, joka puhdistetaan.
Keskellä kaupunkia
järven rannalla
Engelinranta sijaitsee kaupungin keskustassa. Se on jo palvelu-, kunnallistekniikka- ja liikenneverkostoissa.
Alueelle rakennetaan kerrostalojen lisäksi kelluvia kaksikerroksisia asuintaloja Vanajaveteen.
– Siinä toteutuu suomalainen unelma: pientalo järvessä − ei järven rannalla − kaupungin keskustassa. Maisema voidaan ennallistaa myöhemmin samaksi. Ei jätetä betoniraunioita jäljelle tuleville sukupolville. Tällä hetkellä on suunnitteilla kelluvia liiketiloja ja saunoja, Koskiaho kertoo.
Hän näkee sijainnissa muitakin mahdollisuuksia:
– Vesiyhteyttä voidaan hyödyntää sulaan aikaan liikkumiseen. Hämeenlinnaa ympäröi hieno maaseutu. Kaupunkiasuminen ja pienviljely voidaan yhdistää esimerkiksi vesireitin ja kaupunkiveneiden avulla.
– Engelinrannan asukkailla on voi olla viljelypalstat vesireitin varrella. Siten voidaan palata osittaiseen omavaraisuuteen.
– Tämä on Suomessa tapahtuvan voimakkaan kaupungistumisen yhteydessä ehdottomasti Hämeenlinnan voimavara ja etu. Voidaan asua kerrostalossa ekologisesti tiiviisti, mutta silti oli- si yhteys maahan ja alkutuotantoon.
Taidetta, robotiikkaa
ja aurinkosähköä
– Robotiikka on tulossa voimakkaasti asumiseen. Sitä voidaan hyödyntää talonmiestoimissa, liikkumisessa, pysäköinnissä ja esimerkiksi ruokakuljetusten hoitamisessa, Koskiaho kuvailee.
– Robotit voidaan ladata aurinkosähköllä, mitä tekniikkaa on taloissa katoilla ja julkisivuissa.
Engelinrannasta halutaan myös taidekaupunginosa. Alueelle on tarkoitus rakentaa esimerkiksi Hämeeseen liittyvää ympäristötaidetta tontinluovutusten yhteydessä.
Engelinrannan yleiskaava on valmiina, ja siitä tehty valitus KHO:ssa. 
Kiertotalous
vahvasti mukana
Hämeenlinnan Engelinrannassa
■ Hämeenlinnan valmisteilla oleva Engelinranta on yksi Kiertotalouden tiekartan hankkeista.
Se on osa keskikaupunkia, ja siihen kuuluu järvessä kelluvia taloja, yhteiskäyttöautoja, robotiikkaa, taidetta sekä viljelymaan ja vesireitin yhdistäminen kerrostaloasumisessa.
Alueella on tarkoitus tehostaa kimppakyytejä sekä sähkö- ja yhteiskäyttöautoja, siis saada autot paremmin kiertoon, kertoo Hämeenlinnan Eteläranta Oy:n toimitusjohtaja Kristiina Koskiaho. Yhtiö on kaupungin omistama, ja sen tarkoitus on Etelärannan kehittäminen.
– Ei rakenneta autojen säilytykseen liikaa tilaa. Säästynyt tila voidaan käyttää asuinrakentamiseen tai pihoihin, viherrakentamiseen, yhteistiloihin, Koskiaho luettelee.
– Yleensä pysäköintihallit tai varatut paikat ovat tyhjiä, koska autot ovat muualla. Hankkeessa tutkitaan vuorottaispysäköintiä ja pysäköintirobottien mahdollisuutta.
Tämä voi vähentää autopaikkavaatimuksia asemakaavamääräyksissä, ja se saattaa myös lisätä investointihalukkuutta, Koskiaho huomauttaa.
Samasta syystä tuetaan pyöräilyä ja kevyempiä sähköisiä liikkumisvälinetä.
Kiertotalouteen liittyy myös se, että Engelinranta on pilaantunutta täyttömaata, joka puhdistetaan.
Keskellä kaupunkia
järven rannalla
Engelinranta sijaitsee kaupungin keskustassa. Se on jo palvelu-, kunnallistekniikka- ja liikenneverkostoissa.
Alueelle rakennetaan kerrostalojen lisäksi kelluvia kaksikerroksisia asuintaloja Vanajaveteen.
– Siinä toteutuu suomalainen unelma: pientalo järvessä − ei järven rannalla − kaupungin keskustassa. Maisema voidaan ennallistaa myöhemmin samaksi. Ei jätetä betoniraunioita jäljelle tuleville sukupolville. Tällä hetkellä on suunnitteilla kelluvia liiketiloja ja saunoja, Koskiaho kertoo.
Hän näkee sijainnissa muitakin mahdollisuuksia:
– Vesiyhteyttä voidaan hyödyntää sulaan aikaan liikkumiseen. Hämeenlinnaa ympäröi hieno maaseutu. Kaupunkiasuminen ja pienviljely voidaan yhdistää esimerkiksi vesireitin ja kaupunkiveneiden avulla.
– Engelinrannan asukkailla on voi olla viljelypalstat vesireitin varrella. Siten voidaan palata osittaiseen omavaraisuuteen.
– Tämä on Suomessa tapahtuvan voimakkaan kaupungistumisen yhteydessä ehdottomasti Hämeenlinnan voimavara ja etu. Voidaan asua kerrostalossa ekologisesti tiiviisti, mutta silti oli- si yhteys maahan ja alkutuotantoon.
Taidetta, robotiikkaa
ja aurinkosähköä
– Robotiikka on tulossa voimakkaasti asumiseen. Sitä voidaan hyödyntää talonmiestoimissa, liikkumisessa, pysäköinnissä ja esimerkiksi ruokakuljetusten hoitamisessa, Koskiaho kuvailee.
– Robotit voidaan ladata aurinkosähköllä, mitä tekniikkaa on taloissa katoilla ja julkisivuissa.
Engelinrannasta halutaan myös taidekaupunginosa. Alueelle on tarkoitus rakentaa esimerkiksi Hämeeseen liittyvää ympäristötaidetta tontinluovutusten yhteydessä.
Engelinrannan yleiskaava on valmiina, ja siitä tehty valitus KHO:ssa.