Väärin säästetty

Törmään työssäni jatkuvasti tilanteeseen jossa uimahallin kuluja yritetään pienentää erilaisin menetelmin. Eräs yleisimmin käytetty menetelmä varsinkin nyt laman aikana tuntuu olevan energian säästäminen ja sitä kautta tietenkin rahan säästö.

Hyvässä uskossa ja ilman sen parempaa tietämystä on lähdetty siitä ajatuksesta, että lasketaan uimahallin ja varsinkin allastilojen lämpötilaa 2–3 astetta. En tässä lähde kertomaan tarkan yksityiskohtaisesti tämän toimenpiteen rakennusfysikaalisia seurauksia ja lukuja, vaan kerron pääpiirteittäin muutamia perusasioita yleisesti.

Jos allashuoneen lämpötilaa pudotetaan siten, että se on sama tai alle suurimman vesipinta-alan sisältävän altaan veden lämpötilan, haihdutetaan huomattava määrä altaan vettä allashuoneen sisäilmaan ja ikään kuin lämmitetään allashuonetta allasvedellä. Lisäksi allashuoneen sisäilman suhteellinen kosteus nousee ja ilman kosteussisältö kasvaa. Kaikki tuo kosteus kulkeutuu rakenteisiin ja esimerkiksi ulkoseinien liittymistä ja vuotokohdista seinän sisään ja lämmöneristeisiin. Kosteampi sisäilma tuntuu ”tunkkaiselta” ja uimarien sekä muun muassa uimavalvojien on raskaampaa hengittää ja olla allastiloissa.

Tilannetta yritetään korjata esimerkiksi sekoittamalla ilmanvaihtolaitteilla allashuoneen tuloilmaan viileää kuivaa ilmaa jolloin mahdollisesti haihdutetaan altaista sisäilmaan vielä lisää kosteutta, eikä ongelmaa saada poistettua. Aiottua energian ja kustannusten säästöä ei saadakaan, vaan energiaa kuluu huomattavasti enemmän ja lisäksi turmellaan rakenteita!

On tärkeää tietää, että allashuoneen lämpötilan tulee olla aina 2–3 astetta lämpimämpää kuin vesipinta-alaltaan suurimman altaan veden lämpötila! Aina kun mietitään säästökeinoja, tulee miettiä tarkoin niiden vaikutusta kokonaisuuteen ja selvittää mitä vain yhden säätöarvon muuttaminen voi pahimmassa tapauksessa aiheuttaa.

Uimahallin eri tilojen lämpöjen, ilmanvaihdon, vesien lämpötilojen, tilojen välisten painesuhteiden ja erilaisten kulutusten olosuhdetekijöiden oikeanlainen ohjaus ja seuranta automaation avulla edellyttävät aina sitä, että alan asiantuntijat ovat ne oikein suunnitelleet, käyttäjille on käytön kannalta oleelliset tärkeät asiat opetettu, eikä säätöjä muutella sallituista rajoista.

Yhdistyksen golfmestaruuskilpailut

2015 Hämeenlinnassa

Uimahalli- ja kylpyläteknisen yhdistyksen golfmestaruuskilpailut pidettiin tiistaina 1.9.2015 Hämeenlinnan Vanajanlinnassa Linna Golfin vaativalla kentällä ja sen erittäin nopeilla greeneillä. Kilpailut saatiin viedä läpi erittäin hyvän sään vallitessa ja kilpailuun uskaltautui 13 pelaajaa. Kilpailu pelattiin tasoituksellisena pistebogeyna.

Kilpailun voitti Veikko Kuurne, Hiekkaharju Golf, 41 pistettä. Toiseksi tuli Tapani Lahti, Hyvinkään Golf, 37 pistettä ja kolmanneksi Markku Saarinen St. Laurence Golf, 35 pistettä.

Erikoiskilpailuina olivat “lähimmäs lippua” väylällä 7 ja sen voitti Markku Saarinen, St. Laurence Golf sekä “pisin draivi” väylällä 18 jonka voitti Jukka Vienonen, St. Laurence Golf.

Kilpailuun palkintoja lahjoittivat seuraavat yhteistyökumppanimme: Ardex Oy, PiiMat Oy, Pusatec Oy, Putkiurakointi Simpanen Oy, Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy / Weber, Suomen Allaslaite Oy, Uimahalli Neidonkeidas ja Vahanen Oy. Suuret kiitokset kaikille lahjoittajille.

Valtakunnalliset Uimahalli-

kylpyläpäivät 2016

Valtakunnalliset Uimahalli- kylpyläpäivät pidetään 2.–4.2.2016 ja paikkana vanha tuttu Viking Mariella. Muistakaa varata aika kalenteriinne, sillä luvassa on taas mielenkiintoisia luentoja ja tapaamisia alan toimijoiden kanssa.

Muistattehan, että yhdistyksen jäsenetulehtitilaukseen sisältyy myös Kuntatekniikka-lehden digiversion ja lehtiarkiston lukuoikeus. Digilehti on luettavissa tietokoneen näytöltä, tabletilta ja kännykästä. Lukijaksi voi rekisteröityä paperilehden osoitekentästä löytyvän viisinumeroisen asiakasnumeron avulla verkkosivulla kuntatekniikka. fi klikkaamalla lehden kantta.

Hyvää syksyä kaikille

Jukka Maja

puheenjohtaja