Viron kuntatekniikassa tehdään huomista tänään

Viron kuntatekniikan päivät pidettiin 17.–18. syyskuuta Tallinnassa, jonne kokoontui viitisenkymmentä virolaista kuntatekniikan asiantuntijaa. Lisäksi paikalla oli pohjoismaisen NKS-kokouksen osanottajia Suomesta, Norjasta ja Islannista.

Viron kuntatekniikan päivien seminaarien puhujat olivat kaikki innoissaan tulevaisuuden kehittämisestä, ja heistä paistoi selvä ylpeys osaamisestaan. Puhujat olivat järjestään korkealuokkaisia ammattilaisia. Päivien aiheet keskittyivät saavutettuihin tuloksiin ja käynnistyneen EU:n rahoituskauden mahdollisuuksiin.

Oliver Groos Viron valtionvarainministeriöstä tähdensi EU-rahoituksella tehtävien hankkeiden tehokkuuden valvontaa, jota hänen auditointiosastonsa suorittaa. Uudella rahoituskaudella tullaan projektoimaan noin 300–400 miljoonaa euroa hankkeisiin, joilla parannetaan muun muassa energiatehokkuutta julkisissa kohteissa.

Yleisön mielenkiinto heräsi kysymysten muodossa esimerkiksi ”Miten vertailla projekteja, jos pelkkä kustannusvertailu ei tuota tulosta”. Groos kertoi edelliseltä kaudelta opitun ja nyt vertailuja on mahdollista tehdä hankintahinnan lisäksi myös hankkeen avulla tehtävän toiminnon koko elinkaaren aikaisen kustannustehokkuuden avulla.

Haasteena kattavat ohjeet

Kuten Suomessa myös Virossa viranomaisten ohjeistusten ymmärtäminen ja niiden sisäistäminen tuntuu olevan käydyn keskustelun perusteella haastavaa. Keskustelutilaisuuksia eri toimijoiden välillä pitäisi olla huomattavasti useammin ja laajemmin.

Tallinnan kaupunkiliikenteen Kristian Kaunissaari toi omassa esityksessään esille Tallinnan liikenneverkoston kehittämisen ja julkisen liikenteen painottamisen kaupungin panostuksissa. Tällä hetkellä Tallinnan 67 raitiovaunun keski-ikä on 28,5 vuotta, mutta syksyn 2015 aikana on tulossa 20 uutta vaunua. Vuonna 2017 tulee yhdeksän uutta vaunua ja kymmenen modernisoidaan. Vaunuista osa on modernisoitavissa ja niiden hinnaksi tulee 0,5–1 miljoonaa euroa. Modernisoinnissa ei vanhasta vaunusta jää oikeastaan kuin runko, totesi Kaunissaari.

Raitioliikenteen infraan on vuosina 2014–2015 panostettu 11 uuden kiskokilometrin ja uusien terminaalien verran. Rahaa niihin laitetaan noin 30 miljoonaa euroa. Yksi uusi kohde on Ülemisten raitioterminaali, johon Viron valtio tekee myös uuden rautatieaseman. Raitoliikenteen kehittäminen on Tallinnassa kiivasta ja tarkoituksena on muutaman vuoden kuluttua päästä Tallinnan keskustasta lentoasemalle kiskoilla. Tämän takia Ülemisten asemalta tullaan rakentamaan tunneli kohti lentokenttää. Yhden kilometrin tunnelin hinnaksi tullee noin 19 miljoonaa euroa.

Asiantunteva yleisö tivasi Kaunissaarelta, tuoko raitiovaunujen uusiminen energiansäästöjä. Sitä ne eivät tuo, sillä uusissa raitiovaunuissa on huomattavasti enemmän painoa kuin nykyisissä, kun niissä on matkustusmukavuutta nostettu muun muassa ilmastoinnin avulla. Esimerkiksi jarrutusenergia otetaan vaunuissa kyllä talteen.

Katuvalaistus uusiutuu energiatehokkaasti

Talous- ja liikenneministeriön Urmas Raudsaar piti energiatehokkuuden parantamisen pullonkaulana kuntien paikallisia pieniä määrärahoja, jolloin valaistuksen vaihtoa ei voida tehdä kokonaisvaltaisesti. EU:lta olisi saatavissa tukea yli 25 vuotta vanhoihin järjestelmiin 25 prosentin omarahoituksella. Vuosien 2014–2023 aikana kymmenellä miljoonalla eurolla omaa rahaa olisi saatavissa kaikkiaan 53 miljoonan euron investoinnit. Ministeriön tekninen vaatimus uusittaville valaistuksille on 5–7 vuoden takuun antaminen ja yli 115 lm/W valaistustehokkuus.

Suomalaisille energiatehokkuustoimijoille olisi Virossa selkeästi liiketoimintamahdollisuuksia muun muassa säästöihin perustuvissa takaisinmaksu- ja investointimalleissa. Viron ympäristöministeriö kouluttaa jatkuvasti energiatehokkuuden auditoijia.

Urmas Raudsaar totesi, että maanteille ei ole valaistuksessa normitusta vaan ainoastaan tekniset CE-merkintävaatimukset. Tarkoituksena on ottaa malli muualta eikä keksiä pyörää uudelleen, hän painotti. Esimerkkinä teiden valaistuksen ohjauksesta hän kertoi tien käyttäjämäärän ja liikenteen mahdollisesti ohjaavan valaistusta tiellä reaaliajassa tulevaisuudessa.

Pyöräily kunniaan Tallinnassa

Tallinnassa halutaan lisätä pyöräilyn osuutta ja siksi investointeja pyöräteihin ja väyliin lisätään selvästi. Suunnitelmaan kuuluu raskaan liikenteen ohjaaminen satamista ja satamiin keskustan ohittavia uusia väyliä pitkin, jolloin keskustan pyöräilyturvallisuus paranee, kertoi Peep Koppel Tallinnan kaupungin kuntatekniikkapalvelujen osastolta.

Viro on saamassa EU:sta rahoituskaudella 2014–2020 liikenneinfraan yhteensä yli 400 miljoonaa euroa.

Virossa on tarkoitus helpottaa ihmisten liikkumista niin, että henkilö saavuttaa päämääränsä liikennemuodosta riippumatta vaivattomasti. Tallinnassa tämä tarkoittaa satamaliikenteen osalta helppoa keskustan ohitusta ja koko Viron kannalta muun muassa Narvan ohitustietä.

Juna- ja raitiovaunuliikennettä integroidaan niin, että Tallinnan satamasta ja keskustasta on yhteys suoraan lentokentälle. Viron saarien Saarenmaan ja Hiiunmaan välille tulee uusi lauttayhteys ja myös lentokenttää kunnostetaan. Rajavalvontaan EU:n ulkorajoille hankitaan uusia röntgenlaitteita salakuljetuksen kitkemiseksi.

Päivillä mieleen tuli vanha ajatus Helsingin ja Tallinnan välisestä tunnelista sekä kaksoiskaupungista. Ainakin yhdessä voisimme suunnitella kaupunkiemme kehittämistä tehokkaammin kuin erillään. Ehkäpä yhteistyötä pitäisi pohtia uudelleen ja syventäen?

Petri Koivula

Viron kuntatekniikan päivien osallistujat tutustuivat kaupungin valmistuneisiin hankkeisiin paikan päällä.