KIINTEISTÖT
Lemillä kunnanvirasto ja koulu evakossa
Homekiinteistöt ovat edelleen kunt ien kallis riesa
Tänäkin syksynä monen kunnan koululaiset aloittivat koulunkäynnin parakissa. Vakituinen koulu on kosteus- ja homevaurioiden vuoksi käyttökiellossa tai remontissa. Korjauskelvottomia tapauksia on purettukin. Lemillä ja Lahdessa homeongelmien hoidosta on saatu kallista oppia.
Teksti Merja Ojansivu Kuvat Ari Nakari
Reilun 3 000 asukkaan eteläkarjalaisen Lemin kunnanjohtaja Jussi Stoor majailee virastoparakissa. Vanha kunnanvirasto seisoo vieressä kirkonkylän maamerkkinä. Se on homeongelman vuoksi käyttökiellossa.
– Siellä saa järjestää vain lyhytaikaista toimintaa. Kunnanvaltuuston kokoukset pidetään siellä edelleen, kaksi kuukautta Lemin kuntaa luotsannut Stoor kertoo.
Kukaan ei tiedä, mitä vanhalle virastotalolle pitäisi tehdä, sillä se on suojelukohde eikä sitä saisi purkaakaan. Kunnan keskushallinto toimii parakissa jo viidettä vuotta.
Puskutraktori hoiteli homekoulun
Kunnan toinen murheenkryyni oli Kuukanniemen koulu 12 kilometriä kuntakeskuksesta. Vuonna 1984 rakennettu koulu annettiin puskutraktorin hoidettavaksi viime vuoden elokuussa.
Kunnaninsinööri Markku Immonen tuntee hyvin koulun tarinan. Hän tuli töihin Lemille vuonna 2012 ja sai ensi töikseen eteensä opettajien valitukset koulun huonosta sisäilmasta, silmien kirvelystä ja flunssasta.
Immosen mukaan kaikki mahdolliset viat olivat kerääntyneet samaan rakennukseen. Pieleen mentiin jo arkkitehtisuunnittelussa. Koulutalossa oli liian lyhyet räystäät, jolloin seinä kastui ja liian matala perustus, jolloin virtausvedet tulivat seinää kohti. Laajennusosa oli tehty jatkamalla rakennusta suoraan tiilikuorisesta ulkoseinästä.
– Korvausilma tuli tuulettuvan tiilen kautta ja toi mukanaan ilmaan epäpuhtauksia. Kyllä rakennesuunnittelijan olisi pitänyt tietää, ettei rakennuksia näin voi laajentaa, Immonen päivittelee.
Tuulensuojalevy homeessa,
villa mustunut
Rakennesuunnittelussa oli tehty 1980-luvulla tyypillinen virhe jättämällä huomiotta rakennuksen alapuolelta tuleva kosteus yhdistettynä muovimattoihin.
– Rakennuksen alla oli kallio eikä sen pintaa ollut putsattu ja täytetty niin, ettei siihen kertyisi vettä. Lattian alustäytehiekka oli niin hienojakoista, että se imi kosteuden kallionkoloista.
Seurauksena lattiabetoni kostui ja sen päälle liimattu muovimatto alkoi hajota. Siitä haihtui ilmaan orgaanisia yhdisteitä eli syntyi VOC-päästöjä.
Yhden laajennusosan jatkoksen kohdalle oli jäänyt tuulettumaton onkalo, ja sen kosteissa olosuhteissa sinne jäänyt puutavara oli homehtunut. Se muodosti yksin suuren homelähteen sisäilmaan.
Immosen mukaan rakentaja ei ollut riittävän ammattitaitoinen. Tiilimuuraus oli muurattu niin löysällä laastilla, että kahdessa alimmassa tiilikerroksessa oli tuuletusrako ummessa.
– Tuulensuojalevy oli täysin homeessa ja jostain kohtaa se puuttui kokonaan. Niissä kohdin villa oli täysin mustaa. Yläpohjan tuuletusraot oli kaikki tukittu, Immonen luettelee.
Ilmanvaihtokoneita oli kuusi kappaletta ja ilmanvaihtoa oli täysin mahdotonta saada tasapainoon. Koulu oli joko ylipaineinen tai alipaineinen. Alipaine imee ilman mistä sen saa tulemaan ja ylipaine kasaa kosteutta rakenteeseen.
Kunnanvaltuusto päätti aluksi korjata pahimman vian eli homeisen onkalon. Immosen mielestä näin jälkikäteen arvioiden koulu olisi pitänyt sulkea saman tien.
Korjaussuunnitelma oli turha, sillä ulkoseinää purettaessa koko karmeus paljastui. Immonen kutsui kunnanhallituksen jäsenet työmaalle helpottaakseen päätöksentekoa. Se toimi. Kunnanhallitus päätti heinäkuussa 2014 yksimielisesti esittää valtuustolle koulun purkamista.
Alijäämäinen talous
ei kestäisi rakentamista
Kuukanniemen koululaiset aloittivat tänä syksynä jo toisen lukuvuoden kirkonkylän koulukeskuksessa. Tungos on melkoinen ja esimerkiksi ruokailusta selvitään vain jakamalla oppilaat kolmeen vuoroon.
Kunnanjohtaja Stoor esittää uuden koulun rakentamista Kuukanniemeen 0–6 luokille olemassa olevan päiväkodin yhteyteen, jolloin synergiasta saataisiin kustannussäästöjä.
Uuden koulun kustannusarvio on 2,3 miljoonaa euroa. Valtuusto päätti rakentamisesta kokouksessaan 5. lokakuuta tämän lehden ollessa painossa.
Kunnanjohtaja toteaa, ettei uusi koulu oikein istu taloussuunnitelmaan, sillä alijäämää on entuudestaan 180 000 euroa.
Uutta kunnantaloa Lemille ei suunnitella. Sen sijaan keskushallinto muuttaa parakista vanhan vuodeosaston tiloihin, sillä kunnantaloparakin vuokrasopimus päättyy ensi kesänä. 
Sisäilmaongelmat yleisimpiä vanhoissa rakennuksissa
■ Sisäilmaongelmia on yleensä vanhoissa rakennuksissa, muistuttaa Finnish Consulting Group Oy:n rakennusterveys ja sisäilmasto -toimialan tuore vetäjä, tekniikan tohtori Juhani Pirinen.
Suuri osa kuntien käytössä olevasta rakennuskannasta on peräisin 1960–1980 luvuilta ja tuon ajan rakennuksissa on kosteus- ja homevaurioille altistavia riskirakenteita.
– Rakennukset ovat peruskorjausiässä, mutta usein ennakoivat toimenpiteet puuttuvat. Myös kunnossapitoa laiminlyödään ja huollolta puuttuu resursseja ja osaamista.
Pirinen toimi viisi vuotta ympäristöministeriössä valtakunnallisten kosteus- ja hometalkoiden ohjelmajohtajana. Hometalkoot päättyvät tämän vuoden lopussa.
Korjauksia lykätään liian pitkälle
Pirisen kokemuksen mukaan erityisesti rakennuksen käyttöiän loppuminen näyttää johtavan sisäilmaongelmiin, joista terveyden kannalta merkittävimpiä ovat kosteus- ja homevauriot. Joskus tosin sisäilmaongelmia esiintyy myös uusissa taloissa, mutta Pirisen ryhmälle tutkittavaksi tulevasta paristakymmenestä ongelmarakennuksesta vain yksi on uusi.
Koska sitten olisi järkevää ryhtyä korjaamaan? Tietysti silloin, kun havaitaan vasta pikkuvikoja, joista selvitään muutamalla tuhannella eurolla.
Käytännössä korjauksia lykätään usein niin kauan, että rakenne vaurioituu kauttaaltaan ja sisäilmaongelmat räjähtävät lisääntyneinä oireiluina käsiin. Kun korjataan vasta pakon edessä, hintaa tulee satoja tuhansia tai miljoonia euroja.
Pirinen on huomannut, ettei kunnissa ole oikein koskaan sopiva aika korjausinvestointeihin. Taantumassa, kuten nyt, ei ole varaa ja korkeasuhdanteessa rakennuskustannukset ovat liian korkeat. Niinpä ennakoivia korjauksia lykätään ja korjausvelkaa kertyy.
Kunnilla on tätä nykyä korjausvelkaa noin kuusi miljardia euroa. Homeiset talot odottavat parempia aikoja, jolloin kunnilla on taas varaa korjauksiin.
Korjausrakentamisen valtionapuja on leikattu. Kun aiemmin saatiin 20 prosentin valtionapu, se työnsi hankkeet liikkeelle. Nyt tuo työntövoima puuttuu.
Sisäilmaremontit onnistuvat yhä useammin
Juhani Pirinen näkee myös positiivista kehitystä tapahtuneen hometalkoiden aikana. Hänen mukaansa kunnissa työskentelee jo hyvä joukko valistuneita ihmisiä ratkaisemassa kosteus- ja homeongelmia.
– Tieto ja osaaminen ovat kehittyneet etenkin isommissa kunnissa. Silti edelleen meiltä puuttuu tietoa, mitkä korjausratkaisut onnistuvat ja miten vaatimukset viedään kaupallisiin asiakirjoihin.
Pirisen mukaan sisäilmaoireita ei enää kuitata kuvitteluksi, kunnat osaavat tilata hyvät ja riittävät kuntotutkimukset, yhä useammin rakennusterveysasiantuntijat ovat mukana myös korjaussuunnitelmien tarkastamisessa ja työn valvonnassa ja yhä useammin kohteet suojataan ja loppusiivoukset tehdään kunnolla. Yhä useammin korjaukset onnistuvat.
Kunnassa rakennuskannan salkuttaminen on Pirisen mukaan viisasta omaisuuden hoitoa. Kun rakennukset jaetaan salkkuihin sen mukaan, mitä kehitetään, kunnostetaan, myydään tai puretaan, syntyy selkeä strategia ja suunnitelma, mitä millekin rakennukselle tehdään.
– Siitä on helpompi lähteä viemään eteenpäin toimenpiteitä. Pystytään suunnittelemaan investointeja, mihin paukut laitetaan.
Pirinen kehottaa tarkastelemaan koulujen korjauksia ja kouluverkkosuunnitelmia yhtä aikaa. Muuten saatetaan korjata vääriä rakennuksia väärään käyttötarkoitukseen.
Faktat
Näin sisäilmaremontti onnistuu
Rakennusten sisäilmaongelmien korjaaminen onnistuu, kun
■ kuntotutkimukset ja mittaukset on tehty laadukkaasti ja kattavasti
■ tutkimusten ja mittausten perusteella on tehty oikeat johtopäätökset ongelmien syistä
■ on tehty sisäilman laadun varmistavat suunnitelmat ja työselostukset
■ kaupallisissa urakka-asiakirjoissa on määritelty muun muassa korjaushankkeen tavoitteet, suojaukset, työn valvonta ja oikein mitoitettu työn kesto
Faktat
Terveyshaitoista 450 miljoonan kustannukset
■ Merkittäviä kosteus- ja homevaurioita esiintyy 12–18 prosentissa kouluista ja päiväkodeista. Hoitolaitoksissa osuus on 20–26 prosenttia.
■ Sisäilman terveyshaitat aiheuttavat vuodessa 450 miljoonan euron kustannukset. Kunnat maksavat pääosan kustannuksista.
■ Sairaassa koulussa lapsilla on lähes puolta useammin nuhaa ja yli kolminkertainen määrä astmaa verrattuna terveeseen kouluun.
Lahti kehitti toimintamallin sisäilmakorjauksiin
■ Lahden Tilakeskuksen kiinteistöpäällikkö Jouni Arola tuntee hyvin koko sisäilmaongelmien kirjon. Kaupungin sisäilmaryhmän toiminnan ajan vuodesta 2003 lähtien käsiteltävien kohteiden määrä on pysynyt noin kymmenessä prosentissa tilakannasta.
Lahdessa sisäilmatutkimuksille ja -korjauksille on luotu tavoitteet. Arolan mukaan sisäilmakorjaus voi olla käyttöä turvaava, jolloin tavoitteena on pidentää rakennuksen käyttöaikaa esimerkiksi viidellä vuodella.
– Tavoitteeksi voidaan asettaa, että oireiden ja oireilijoiden määrä vähenee hyväksyttävälle tasolle tai ettei kukaan oireile tiloissa korjauksen jälkeen. Silloin kyseessä on peruskorjaustasoinen remontti.
On myös arvioitava, halutaanko tuoda esille ongelmia kohteissa, joissa kukaan ei vielä ole oireillut. Entä korjataanko kerralla vai vaiheittain?
– Tilaajan on tärkeä määritellä tavoitteet selkeästi ja tuoda ne viestinnässä selkeästi esille, Arola toteaa.
Tutkimusten tilaaminen
vaatii asiantuntemusta
Arolan mukaan sisäilmatutkijan valinta on tärkeä päätös. Tilaajan on oltava asiantunteva, sillä tutkijoilla on usein erilaisia käsityksiä tutkimuksen laajuudesta ja toteutuksesta. Käytännössä puitejärjestelyt on koettu hyväksi toimintamalliksi.
Yleensä tutkimusten aikana tulee lisätutkimustarpeita. Tilaajan on tärkeää asettaa tutkimusten aikataululle raamit ja pitää niistä kiinni.
Arolan mukaan sisäilmatutkijan osaaminen ja kokemus korostuu nykyisissä laajoissa kuntotutkimuksissa. Käytäntö on osoittanut, että sisäilmaongelman taustalla on lähes aina useita syitä.
– Aina ei ole varmuutta, vaikuttavatko kaikki vauriot, puutteet tai virheet sisäilmaan. Usein myös korjauksia esitetään varmuuden vuoksi, mikä johtaa kalliiseen ylikorjaamiseen.
Launeen koulu opetti tehdyistä virheistä
Kiinteistöpäällikkö Arola myöntää, että Lahdessa on opittu virheistä ja vääristä johtopäätöksistä. Kosteus- ja hometalkoiden ja Lahden Tilakeskuksen yhteishankkeessa on laadittu sisäilmakorjauksen onnistumisen varmentava toimintamalli.
– Tiedottamisen rooli ja ajoitus on erittäin tärkeää tutkimus- ja selvitysvaiheessa. Sekin on tilaajan vastuulla kaiken muun työn lisäksi.
Lahdessa Launeen koulun sisäilmaongelmat tulivat laajaan julkisuuteen, kun koululaiset menivät lakkoon vuoden 2013 keväällä. Taustalla oli koulun epäonnistunut peruskorjaus, joka johti sisäilmaongelmiin.
Launeen koululaiset siirrettiin parakkeihin ja toisiin kouluihin. Vielä ei ole päätetty, mitä koululle tehdään.
Tutkimuksiin ja korjauksiin on kulunut sievoinen summa rahaa. Pelkästään Launeen koulun yksittäinen tutkimus maksoi 400 000 euroa, mikä lienee Suomen ennätys lajissaan.
Kaupunki sai myös keväällä huomautuksen oikeuskansleri Jaakko Jonkalta. Huomautuksen mukaan kaupunki puuttui sisäilmaongelmiin liian hitaasti, tiedotti riittämättömästi ja pimitti asiakirjoja.
Faktat
Näin sisäilmaremontti onnistuu
Rakennusten sisäilmaongelmien korjaaminen onnistuu, kun
■ kuntotutkimukset ja mittaukset on tehty laadukkaasti ja kattavasti
■ tutkimusten ja mittausten perusteella on tehty oikeat johtopäätökset ongelmien syistä
■ on tehty sisäilman laadun varmistavat suunnitelmat ja työselostukset
■ kaupallisissa urakka-asiakirjoissa on määritelty muun muassa korjaushankkeen tavoitteet, suojaukset, työn valvonta ja oikein mitoitettu työn kesto
Faktat
Terveyshaitoista 450 miljoonan kustannukset
■ Merkittäviä kosteus- ja homevaurioita esiintyy 12–18 prosentissa kouluista ja päiväkodeista. Hoitolaitoksissa osuus on 20–26 prosenttia.
■ Sisäilman terveyshaitat aiheuttavat vuodessa 450 miljoonan euron kustannukset. Kunnat maksavat pääosan kustannuksista.
■ Sairaassa koulussa lapsilla on lähes puolta useammin nuhaa ja yli kolminkertainen määrä astmaa verrattuna terveeseen kouluun.
Lahti kehitti toimintamallin sisäilmakorjauksiin
■ Lahden Tilakeskuksen kiinteistöpäällikkö Jouni Arola tuntee hyvin koko sisäilmaongelmien kirjon. Kaupungin sisäilmaryhmän toiminnan ajan vuodesta 2003 lähtien käsiteltävien kohteiden määrä on pysynyt noin kymmenessä prosentissa tilakannasta.
Lahdessa sisäilmatutkimuksille ja -korjauksille on luotu tavoitteet. Arolan mukaan sisäilmakorjaus voi olla käyttöä turvaava, jolloin tavoitteena on pidentää rakennuksen käyttöaikaa esimerkiksi viidellä vuodella.
– Tavoitteeksi voidaan asettaa, että oireiden ja oireilijoiden määrä vähenee hyväksyttävälle tasolle tai ettei kukaan oireile tiloissa korjauksen jälkeen. Silloin kyseessä on peruskorjaustasoinen remontti.
On myös arvioitava, halutaanko tuoda esille ongelmia kohteissa, joissa kukaan ei vielä ole oireillut. Entä korjataanko kerralla vai vaiheittain?
– Tilaajan on tärkeä määritellä tavoitteet selkeästi ja tuoda ne viestinnässä selkeästi esille, Arola toteaa.
Tutkimusten tilaaminen
vaatii asiantuntemusta
Arolan mukaan sisäilmatutkijan valinta on tärkeä päätös. Tilaajan on oltava asiantunteva, sillä tutkijoilla on usein erilaisia käsityksiä tutkimuksen laajuudesta ja toteutuksesta. Käytännössä puitejärjestelyt on koettu hyväksi toimintamalliksi.
Yleensä tutkimusten aikana tulee lisätutkimustarpeita. Tilaajan on tärkeää asettaa tutkimusten aikataululle raamit ja pitää niistä kiinni.
Arolan mukaan sisäilmatutkijan osaaminen ja kokemus korostuu nykyisissä laajoissa kuntotutkimuksissa. Käytäntö on osoittanut, että sisäilmaongelman taustalla on lähes aina useita syitä.
– Aina ei ole varmuutta, vaikuttavatko kaikki vauriot, puutteet tai virheet sisäilmaan. Usein myös korjauksia esitetään varmuuden vuoksi, mikä johtaa kalliiseen ylikorjaamiseen.
Launeen koulu opetti tehdyistä virheistä
Kiinteistöpäällikkö Arola myöntää, että Lahdessa on opittu virheistä ja vääristä johtopäätöksistä. Kosteus- ja hometalkoiden ja Lahden Tilakeskuksen yhteishankkeessa on laadittu sisäilmakorjauksen onnistumisen varmentava toimintamalli.
– Tiedottamisen rooli ja ajoitus on erittäin tärkeää tutkimus- ja selvitysvaiheessa. Sekin on tilaajan vastuulla kaiken muun työn lisäksi.
Lahdessa Launeen koulun sisäilmaongelmat tulivat laajaan julkisuuteen, kun koululaiset menivät lakkoon vuoden 2013 keväällä. Taustalla oli koulun epäonnistunut peruskorjaus, joka johti sisäilmaongelmiin.
Launeen koululaiset siirrettiin parakkeihin ja toisiin kouluihin. Vielä ei ole päätetty, mitä koululle tehdään.
Tutkimuksiin ja korjauksiin on kulunut sievoinen summa rahaa. Pelkästään Launeen koulun yksittäinen tutkimus maksoi 400 000 euroa, mikä lienee Suomen ennätys lajissaan.
Kaupunki sai myös keväällä huomautuksen oikeuskansleri Jaakko Jonkalta. Huomautuksen mukaan kaupunki puuttui sisäilmaongelmiin liian hitaasti, tiedotti riittämättömästi ja pimitti asiakirjoja.