UUTISET
Espoossa ollaan myös helpottuneita…
Länsimetro viivästyy puolisen vuotta
Länsimetron osuus Helsingin Ruoholahdesta Espoon Matinkylään piti alun perin ottaa käyttöön elokuun 15. päivänä, mutta kesän alussa käyttöönottoa lykättiin toistaiseksi.
Tällä hetkellä puhutaan tammikuusta koeliikenteen aloitusajankohtana, mutta lopullinen matkustajaliikenteeseen avaamisen päivämäärä selviää mitä ilmeisimmin vasta lokakuussa.
Viivästys tuli niin tuleville matkustajille kuin kuntien virkamiehille ja poliitikoillekin suurena yllätyksenä. Syy oli pitkään pelkkien arvailujen varassa ja päällimmäiseksi osoitettiin se, että turvallisuustestejä ei oltu ehditty suorittaa ajoissa.
Seuraava kysymys oli tietysti hyvin looginen: miksi? Yle.fi:n uutisen mukaan metroasemien viimeistely on ollut kesken ja paloturvallisuuden kannalta tärkeiden savunpoistoluukkujen tilaus ja toimitus on viivästynyt niin, että niiden asentaminen on pystytty aloittamaan vasta heinäkuussa, jolloin kaikkien turvallisuusjärjestelmien testaaminen on siirtynyt syksylle.
Syy savunpoistoluukkujen myöhäiseen tilaamiseen ei ole tiedossa.
Länsimetro on ollut yksi Suomen suurimmista rakennushankkeista. Ensimmäisen, 14 kilometrin vaiheen rakentaminen alkoi vuonna 2009. Sen kustannusarvio oli aluksi 452 miljoonaa euroa, mutta tämän hetkinen hintalappu on jo 1088 miljoonaa euroa.
Toinen vaihe, 7 kilometrin matka Matinkylästä pääteasemalle Kivenlahteen on tarkoitus rakentaa seuraavaksi. Sen hintanaksi on arvioitu vuoden 2013 kustannustasolla 801 miljoonaa euroa. Kovin kummoinen ennustaja ei tarvitse olla, jos veikkaa, että tämäkin hintalappu tulee vielä nousemaan, joten kaiken kaikkiaan Länsimetron kokonaishinta noussee 2 miljardiin euroon.
Kustannukset ovat jakautuneet siten, että kunnat Helsinki ja Espoo maksavat oman alueensa rakennustyöt. Ensimmäisen vaiheen kustannuksia kantaa valtion 30 prosentin osuudella, ja kuntien osuudet jakautuvat Espoolle 85 prosenttia ja Helsingille 15 prosenttia.
Toiseen vaiheeseen Espoo saa apua valtiolta enimmillään 240 miljoonaa euroa.
Länsimetroa on ollut rakentamas- sa yli 15.000 työntekijää. Urakoitsijoita on ollut satoja. Rakentamista on hallinnoinut molempien kuntien perustama Länsimetro Oy. Käytännön rakennustöitä on koordinoinut konsulttiyritys Sweco PM.
Länsimetroon liittyvän infrastruktuurin rakentaminen on ollut vielä monin paikoin kesken varsinkin Espoossa, jossa ensivaiheen kahdeksasta asemasta sijaitsee valtaosa eli kuusi asemaa. Liityntään tarkoitetut pysäköintitilat saatiin kutakuinkin valmiiksi, mutta esimerkiksi Tapiolan metroaseman liepeillä tekeillä olevat keskustan rakennushankkeet viivästyttävät myös liikennejärjestelyiden valmistumista, jopa niin, että niiden arvioidaan valmistuvan vasta 2018-19.
Tiettävästi Espoon ollaan myös hieman helpottuneita Länsimetron avajaisten siirtymisestä, sillä nyt saatiin puolisen vuotta lisäaikaa rakentaa liityntäliikenteen ja pysäköintialueiden ympäristöt valmiiksi.
Kaksisuuntaisessa kaukolämpöverkossa asiakas voi sekä ostaa kaukolämpöä että myydä itse omaa lämmöntuotantoaan tai ylijäämälämpöään.
Kaksisuuntainen kaukolämpö luo asiakkaille lämmön myyntimarkkinat
Kaksisuuntainen kaukolämpö luo asiakkaille lämmön myyntimarkkinat
Energiateollisuus ry:n ja Sitran teettämän raportin mukaan kaksisuuntaiselle kaukolämmölle näyttää olevan selkeää kysyntää: kaukolämpöasiakkaat ovat kiinnostuneita kaukolämmön tuotteiden ja verkkojen käytön kehittämisestä. Kaksisuuntainen kaukolämpö voi lisätä lämmityksen energiatehokkuutta, vähentää päästöjä ja vastata kaukolämpöyritysten kilpailukykyhaasteisiin.
Kaksisuuntaisessa kaukolämpöverkossa asiakas voi sekä ostaa kaukolämpöä että myydä itse omaa lämmöntuotantoaan tai ylijäämälämpöään. Kaksisuuntainen kaukolämpö voi toimia yhtenä ratkaisuna perinteisen kaukolämmöntuotannon ja hajautettujen lämmöntuotantoratkaisujen yhdistämiseen.
Kaksisuuntaiseen kaukolämpöverkkoon voi siirtää esimerkiksi kerrostalon aurinkokeräimillä tuotettua lämpöä tai teollisuuden hukkalämpöä.
– Kaksisuuntaisen kaukolämmön mahdollisuudet vaihtelevat eri kaukolämpöjärjestelmissä huomattavasti. Eri järjestelmiin soveltuvat erilaiset liiketoimintamallit ja sopimuksiin liittyvät järjestelyt. Kunkin kaukolämpöyrityksen tuleekin käydä aktiivista keskustelua kaksisuuntaisuudesta kiinnostuneiden kaukolämpöasiakkaiden kanssa, toteaa asiantuntija Antti Kohopää Energiateollisuus ry:stä.
– Teknisiä esteitä kaksisuuntaiselle kaukolämmölle ei ole.
Suureksi käytännön haasteeksi kaksisuuntaisen kaukolämmön merkittävälle laajentumiselle voidaan nähdä pientuotannon hintakilpailukyky suhteessa olemassa olevaan kaukolämmön tuotantoon. Mikäli pienimuotoisen tuotannon kustannuskilpailukyky parantuu tulevaisuudessa markkinaehtoisesti entisestään, voidaan kaksisuuntaisen kaukolämmön olettaa lisääntyvän.
Itämeren äänimaisemaa saattoi kuunnella uimahallissa
Suomen Ympäristökeskus SYKEn äänityksistä koostettua äänimaisemaa pystyi elokuussa kuuntelemaan . Ensimmäisen kerran Suomessa toteutettiin tutkijoiden, muusikoiden ja taiteilijoiden kanssa yhteisprojekti Itämeren syvyyksiin. Aineistosta valmistui kokonaistaideteos Rauman uimahalliin.
Uimahalli muuntui kokonaistaideteokseksi neljän päivän ja kolmen iltakonsertin ajaksi. Aamusta iltaan oli tarjolla eri aisteille ja koko keholle uudenlaisia elämyksiä ja kokemuksia sekä veden alla että veden äärellä.
Itämerestä, jopa 100 metrin syvyydestä taltioidut äänimaisemat pääsivät osaksi live-konserttien sarjaa, jonka yleisö kuuli ja tunsi kehonsa kautta uima-altaassa uidessaan ja sukeltaessaan. Itämeri ja Rauman kanaali olivat olleet inspiraation lähteenä sävellyksille ja improvisaatioille, jotka neljä muusikkoa esittivät uimahallissa konserttiyleisölle.
Teoskokonaisuuden vedenalaiset äänimaisemat olivat osa kansainvälisesti tunnetun äänitaiteilija ja muusikko Petri Kuljuntaustan taiteellista osuutta. Hän teki myös iltakonserteissa sooloesityksen sähkökitaralle ja vedenalaisille äänille.
Esityksissä kuultiin jazzimprovisointia, äänimaisemaa, elektronista rytmimusiikkia, veden alaisia ääniä ja kokeellista musiikkia. Konserteissa muusikot soittivat altaiden väliin pystytetyllä lavalla, josta ääni johdettiin veden alle. Yleisöä houkuteltiin veteen uimaan ja sukeltelemaan. Veden alla koettua konserttia kuvailtiin moniaistiseksi elämykseksi ja ainutkertaiseksi kokemukseksi.
Tapahtuma herätti myös kansainvälistä kiinnostusta. Suomen Lontoon Instituutin tuella Englannista saapui kuraattorivieras Alice Sharp seuraamaan esitystä ja neuvottelemaan tapahtuman toteuttamisesta myös Iso-Britannian taidefestivaaleilla.
Suomenlinnan huoltotunnelin peruskorjaus toteutetaan Allianssina.
Suomenlinnan tunnelin peruskorjauksen suunnittelu alkaa
Suomenlinnan huoltotunnelin peruskorjaus etenee. Elokuun puolivälissä Suomenlinnan hoitokunta allekirjoitti sopimuksen YIT:n ja Pöyryn kanssa maailmanperintökohde Suomenlinnan tunnelin peruskorjauksesta.
YIT ja Pöyry muodostavat Suomenlinnan hoitokunnan kanssa allianssin, joka vastaa hankkeen suunnittelusta ja toteutuksesta. Hankkeen budjetti on 7 miljoonaa euroa.
Hanke toteutetaan allianssimallilla, jossa tilaaja, käyttäjät, suunnittelijat ja toteuttajat ovat alusta alkaen mukana. Projektin osapuolet vastaavat yhdessä suunnittelusta, rakennuttamisesta ja toteutuksesta jakaen projektiin liittyvät riskit ja hyödyt.
-Hanke on pieni ja erityisesti tästä johtuen haastava allianssimallilla toteutettavaksi. Mallia on tähän mennessä sovellettu pääsääntöisesti suurissa ja monimuotoisissa hankekokonaisuuksissa ja nyt Suomenlinnassa pääsemme soveltamaan saatuja oppeja eri kokoluokan hankkeessa, kertoi YIT:n kallionrakentamisesta vastaavan yksikön johtaja Ari Berg-ström.
-Lisäksi toimiminen ainutlaatuisessa ympäristössä asettaa haasteita hankkeen toteuttamiselle. Olemme erittäin iloisia saamastamme mahdollisuudesta sekä Suomenlinnan tunnelihankkeen toteuttamisen että hankemallien kehittämisen näkökulmasta, Ari Bergström sanoi.
Nyt alkaa hankkeen kehitysvaihe, joka kestää arviolta loppuvuoden. Kehitysvaiheessa suunnitellaan toteutuksen yksityiskohdat sekä hankkeen edellyttämät poikkeusjärjestelyt. Tunnelin korjaaminen alkaa keväällä 2017.
Merilinnoitus Suomenlinna yhdistyy kaupungin kunnallistekniseen verkkoon meren alitse kulkevan tunnelin kautta. Tunnelia pitkin tulevat suomenlinnalaisille kaukolämpö, viemäröinti, vesi, sähkö sekä tietoliikenneyhteydet. Tunneli on tarkoitettu myös hälytysajoneuvojen käyttöön.
Suomenlinna on Helsingin kaupunginosa, jossa asuu ympäri vuoden 800 ihmistä, työskentelee vuodenajasta riippuen 400–500 henkilöä ja käy vuosittain yli 930 000 vierailijaa tutustumassa maailmanperintökohteeseen. Tunneliremontilla varmistetaan heidän tarvitsemiensa kunnallisteknisten palveluiden jatkuvuus.
Uusi hankintalaki hämmentää jätelaitosten toimintakenttää.
Jätelakia ja hankintalakia sovitellaan
Kovaa kritiikkiä kunnallisilta jätelaitoksilta saanut uusi hankintalaki otetaan uuteen tarkasteluun. Ympäristöministeriössä on aloittanut työryhmä, jonka tehtävänä on valmistella yhdyskuntien jätehuollon vastuunjakoa koskevaa uudistusta sekä selvittää jätelain ja hankintalain yhteensovittamista.
Jätelakia on tarkoitus muuttaa rajaamalla kuntien vastuu jätehuollon järjestämisestä asumisessa syntyviin jätteisiin. Samaan aikaan on ollut vireillä hankintalain muutos, joka rajoittaisi kunnan jätehuoltopalvelujen tarjontaa muille kuin kunnan järjestämisvastuun piiriin kuuluville toimijoille. Työryhmän tehtävänä on selvittää tarkemmin kahden lainmuutoksen yhteensovittamista.
Ympäristöministeriö teettää ryhmän tueksi taustaselvityksen asiasta. Selvityksen tekee asianajaja Mikko Alkio ja sen on määrä valmistua 31.10.2016.
Ryhmässä on jäseniä ympäristöministeriöstä, työ- ja elinkeinoministeriöstä, valtiovarainministeriöstä, sosiaali- ja terveysministeriöstä, Suomen Kuntaliitosta, Jätelaitosyhdistys ry:stä, Ympäristöteollisuus- ja palvelut ry:stä, Elinkeinoelämän keskusliitto ry:stä, Suomen Yrittäjät ry:stä ja Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto ry:stä. Asiantuntijana ryhmässä toimii muun muassa edustaja Kilpailu- ja kuluttajavirastosta.
Työryhmä on jo ehtinyt kokoontua elokuun lopulla puheenjohtajansa ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokan johdolla. Ryhmän mietinnän pohjalta laaditaan tarpeelliset säädösmuutosehdotukset jätelakiin ja hankintalakiin. Hallituksen esityksen on tarkoitus valmistua kevätkaudella 2017.
Uusi hankintalaki hämmentää jätelaitosten toimintakenttää.
Uutta parkkilaitetta testattiin Helsingissä
Helsingin Katajanokalla testattiin keväällä älykästä parkkimaksulaitetta. Kolme kuukautta kestäneessä kokeilussa selvitettiin uusia tapoja pysäköinnin maksamiseen ja valvontaan. Laitteen käyttö koettiin helpoksi, ja Helsingin kaupunki sai hyviä oppeja pysäköinnin uudistamiseen. Kokeilun tekivät yhteistyössä Witrafi, Helsingin kaupungin rakennusvirasto ja Forum Virium Helsinki.
Älykkään parkkimaksulaitteen testaukseen osallistui helmi–toukokuussa 67 autoilijaa: Katajanokan asukkaita ja alueella työssäkäyviä ihmisiä. Witrafin kehittämä laite toimi pysäköintikiekkona tai asukaspysäköintitunnuksena. Testaukseen osallistuneet saivat pysäköidä alueella ilmaiseksi.
Käyttäjät kokivat laitteen käytön helpoksi. Pienikokoinen mokkula kulki autossa kätevästi ja tarvittaessa pysäköinnin sai vahvistettua nopeasti nappulan painalluksella. Laitteen käyttöön ei tarvittu älypuhelinta tai muita laitteita.
Pilotissa testattiin myös reaaliaikaisen pysäköintitiedon keräämistä ja hyödyntämistä. Witrafin laitteen avulla voitiin seurata auton sijaintia Katajanokan alueella. Tiedon pohjalta analysoitiin muun muassa sitä, miten hyvin parkkitilan käyttöä saatiin ennustettua.
-Olemme parhaillaan uudistamassa pysäköintiä ja kokeilulla kerättiin kokemuksia sekä tietoa kehittämisen pohjaksi. Esimerkiksi tällainen älykäs parkkilaite voisi tulevaisuudessa korvata niin asukaspysäköintitunnukset, parkkikiekot kuin pysäköintiliputkin, totesi projektipäällikkö Lauri Uski Helsingin kaupungin rakennusvirastosta.
Kaupunki on uusinut maksuautomaattinsa kevään aikana. Uudet mittarit toimivat pääsääntöisesti kortilla. Mobiilimaksaminen tullaan avaamaan siten, että pysäköinnin maksamiseen voivat jatkossa rakentaa uusia palveluja kaikki kaupungin ulkopuoliset toimijat.
Delete on purkanut useita kohteita Helsingin keskustassa, kuten viime keväänä vanhan virastotalon Kasarmintorin laidalla.
Helsingin Haapaniemenkadun talon purun hiilijalanjälki mitataan
Joskus leikkisästi DDR-taloksi nimetyn Helsingin Sörnäisissä sijaitsevan Haapaniemenkatu 4 kiinteistön purkamisen hiilijalanjälki mitataan. Laskentaan käytetään purku-urakoitsijan Deleten hiilijalanjälkilaskuria, joka on ainoa laatuaan koko Euroopassa. Laskuri mittaa muun muassa työmaalla käytettävästä energiasta, rakennusjätteiden käsittelystä ja kuljetuksista aiheutuvia päästöjä.
– Rakennus käsittää kaikkiaan kahdeksan kerrosta ja kaksi kellarikerrosta. Yhteensä purettavaa on noin 33.000 neliötä. Ennakoimme rakennuksen purkulaskennassa selvitettyjen massojen ja materiaalien perusteella, että purun hiilijalanjälki tulee olemaan negatiivinen, eli purkaminen osoittautuu ilmastolle hyväksi, selvittää Deleten Purkupalveluiden liiketoimintajohtaja Kimmo Palomäki.
- Näin käy, jos materiaalin kierrätyksellä vältetyt päästöt ovat suuremmat kuin purkutyön, kuljetusten ja jätteiden käsittelyn aiheuttamat päästöt. Tämä tarkoittaa sitä, että purkamisessa materiaaleja saadaan takaisin hyötykäyttöön, jolloin niillä korvataan neitsytraaka-aineita ja fossiilisia polttoaineita, Kimmo Palomäki kertoo.
Kiinteistö on entinen toimistokiinteistö, jonka omistaa Senaatti-kiinteistöt. Tämän peruskorjauskunnossa olevan rakennuksen osalta tutkittiin tarkasti eri vaihtoehdot ja purkamiseen lopulta päädyttiin, koska rakennus ei täytä nykyaikaisen toimistotyön vaateita ja eikä siitä korjaamallakaan olisi saatu energiatehokasta, uudenlaista, tehokasta työympäristöä. Korjaus olisi tullut myös uudisrakennusta kalliimmaksi.
Purkutyö on valmis tämän vuoden lopulla. Sen tilalle suunnitellaan uutta virastotaloa, jonka suunnittelukilpailu ratkesi viime keväänä. Jatkokehittelyyn meni kaksi työtä: Arkkitehtitoimisto Tuomo Siitonen Oy:n tekemä ”Kadun yli puiden siimekseen” ja Arkkitehdit Davidsson Tarkela Oy:n sekä Arkkitehtuuritoimisto Heikkinen-Komonen Oy:n työyhteenliittymän ”Messi”.
NIMITYKSIÄ
Jouni Punkki betoni- tekniikan Professor of Practice -tehtävään
Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun viisivuotiseen betonitekniikan (concrete technology) Professor of Practice -tehtävään on kutsuttu TkT Jouni Punkki, 52, ajalle 15.8.2016–14.8.2021. Tehtävä sijoittuu rakennustekniikan laitokselle.
Professor of Practice on määräaikainen tehtävä, joka antaa mahdollisuuden palkata erityistarkoituksia varten päteviä akateemisen maailman, elinkeinoelämän tai julkisen sektorin johtajia, joilla on ollut huomattava vaikutus Aalto-yliopiston kannalta merkittävillä aloilla.
Jouni Punkin erityisosaamisalueita ovat betonin materiaalitekniikka, betonin säilyvyys ja betonielementtitekniikka. Hänen tutkimuksessaan korostuvat muun muassa betonin kestävä käyttö, betoni esteettisenä materiaalina sekä digitalisaation ja automaation liittäminen betonitekniikkaan.
Riku Eksymä JLY:n toimitusjohtajaksi
Riku Eksymä, 49, on aloittanut elokuun alussa Jätelaitosyhdistyksen JLY:n toimitusjohtajana. Eksymä seuraa eläköityvää Markku Saloa, joka hoiti tointa lähes kaksi vuosikymmentä.
Riku Eksymä, joka on koulutukseltaan sekä OTK että MBA, on tehnyt pitkän uran eri edunvalvontatehtävissä. Sähkönsiirtoliiketoiminta niin Fortumilla kuin Carinallakin tuli tutuksi, samoin Metsäteollisuus Ry:n edunvalvonta. Eksymän CV:hen kuuluu myös viisi vuotta Suomen pysyvän edustuston asiantuntijatehtävissä Brysselissä.
Riku Eksymä hyppää JLY:n johtoon mielenkiintoiseen aikaan: uudistuva hankintalaki on sekoittamassa koko jätehuollon kentän, kun kuntavastuuta ollaan muuttamassa.
Uusi hankintalaki hämmentää jätelaitosten toimintakenttää.
Uutta parkkilaitetta testattiin Helsingissä
Helsingin Katajanokalla testattiin keväällä älykästä parkkimaksulaitetta. Kolme kuukautta kestäneessä kokeilussa selvitettiin uusia tapoja pysäköinnin maksamiseen ja valvontaan. Laitteen käyttö koettiin helpoksi, ja Helsingin kaupunki sai hyviä oppeja pysäköinnin uudistamiseen. Kokeilun tekivät yhteistyössä Witrafi, Helsingin kaupungin rakennusvirasto ja Forum Virium Helsinki.
Älykkään parkkimaksulaitteen testaukseen osallistui helmi–toukokuussa 67 autoilijaa: Katajanokan asukkaita ja alueella työssäkäyviä ihmisiä. Witrafin kehittämä laite toimi pysäköintikiekkona tai asukaspysäköintitunnuksena. Testaukseen osallistuneet saivat pysäköidä alueella ilmaiseksi.
Käyttäjät kokivat laitteen käytön helpoksi. Pienikokoinen mokkula kulki autossa kätevästi ja tarvittaessa pysäköinnin sai vahvistettua nopeasti nappulan painalluksella. Laitteen käyttöön ei tarvittu älypuhelinta tai muita laitteita.
Pilotissa testattiin myös reaaliaikaisen pysäköintitiedon keräämistä ja hyödyntämistä. Witrafin laitteen avulla voitiin seurata auton sijaintia Katajanokan alueella. Tiedon pohjalta analysoitiin muun muassa sitä, miten hyvin parkkitilan käyttöä saatiin ennustettua.
-Olemme parhaillaan uudistamassa pysäköintiä ja kokeilulla kerättiin kokemuksia sekä tietoa kehittämisen pohjaksi. Esimerkiksi tällainen älykäs parkkilaite voisi tulevaisuudessa korvata niin asukaspysäköintitunnukset, parkkikiekot kuin pysäköintiliputkin, totesi projektipäällikkö Lauri Uski Helsingin kaupungin rakennusvirastosta.
Kaupunki on uusinut maksuautomaattinsa kevään aikana. Uudet mittarit toimivat pääsääntöisesti kortilla. Mobiilimaksaminen tullaan avaamaan siten, että pysäköinnin maksamiseen voivat jatkossa rakentaa uusia palveluja kaikki kaupungin ulkopuoliset toimijat.
Delete on purkanut useita kohteita Helsingin keskustassa, kuten viime keväänä vanhan virastotalon Kasarmintorin laidalla.
Helsingin Haapaniemenkadun talon purun hiilijalanjälki mitataan
Joskus leikkisästi DDR-taloksi nimetyn Helsingin Sörnäisissä sijaitsevan Haapaniemenkatu 4 kiinteistön purkamisen hiilijalanjälki mitataan. Laskentaan käytetään purku-urakoitsijan Deleten hiilijalanjälkilaskuria, joka on ainoa laatuaan koko Euroopassa. Laskuri mittaa muun muassa työmaalla käytettävästä energiasta, rakennusjätteiden käsittelystä ja kuljetuksista aiheutuvia päästöjä.
– Rakennus käsittää kaikkiaan kahdeksan kerrosta ja kaksi kellarikerrosta. Yhteensä purettavaa on noin 33.000 neliötä. Ennakoimme rakennuksen purkulaskennassa selvitettyjen massojen ja materiaalien perusteella, että purun hiilijalanjälki tulee olemaan negatiivinen, eli purkaminen osoittautuu ilmastolle hyväksi, selvittää Deleten Purkupalveluiden liiketoimintajohtaja Kimmo Palomäki.
- Näin käy, jos materiaalin kierrätyksellä vältetyt päästöt ovat suuremmat kuin purkutyön, kuljetusten ja jätteiden käsittelyn aiheuttamat päästöt. Tämä tarkoittaa sitä, että purkamisessa materiaaleja saadaan takaisin hyötykäyttöön, jolloin niillä korvataan neitsytraaka-aineita ja fossiilisia polttoaineita, Kimmo Palomäki kertoo.
Kiinteistö on entinen toimistokiinteistö, jonka omistaa Senaatti-kiinteistöt. Tämän peruskorjauskunnossa olevan rakennuksen osalta tutkittiin tarkasti eri vaihtoehdot ja purkamiseen lopulta päädyttiin, koska rakennus ei täytä nykyaikaisen toimistotyön vaateita ja eikä siitä korjaamallakaan olisi saatu energiatehokasta, uudenlaista, tehokasta työympäristöä. Korjaus olisi tullut myös uudisrakennusta kalliimmaksi.
Purkutyö on valmis tämän vuoden lopulla. Sen tilalle suunnitellaan uutta virastotaloa, jonka suunnittelukilpailu ratkesi viime keväänä. Jatkokehittelyyn meni kaksi työtä: Arkkitehtitoimisto Tuomo Siitonen Oy:n tekemä ”Kadun yli puiden siimekseen” ja Arkkitehdit Davidsson Tarkela Oy:n sekä Arkkitehtuuritoimisto Heikkinen-Komonen Oy:n työyhteenliittymän ”Messi”.
NIMITYKSIÄ
Jouni Punkki betoni- tekniikan Professor of Practice -tehtävään
Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun viisivuotiseen betonitekniikan (concrete technology) Professor of Practice -tehtävään on kutsuttu TkT Jouni Punkki, 52, ajalle 15.8.2016–14.8.2021. Tehtävä sijoittuu rakennustekniikan laitokselle.
Professor of Practice on määräaikainen tehtävä, joka antaa mahdollisuuden palkata erityistarkoituksia varten päteviä akateemisen maailman, elinkeinoelämän tai julkisen sektorin johtajia, joilla on ollut huomattava vaikutus Aalto-yliopiston kannalta merkittävillä aloilla.
Jouni Punkin erityisosaamisalueita ovat betonin materiaalitekniikka, betonin säilyvyys ja betonielementtitekniikka. Hänen tutkimuksessaan korostuvat muun muassa betonin kestävä käyttö, betoni esteettisenä materiaalina sekä digitalisaation ja automaation liittäminen betonitekniikkaan.
Riku Eksymä JLY:n toimitusjohtajaksi
Riku Eksymä, 49, on aloittanut elokuun alussa Jätelaitosyhdistyksen JLY:n toimitusjohtajana. Eksymä seuraa eläköityvää Markku Saloa, joka hoiti tointa lähes kaksi vuosikymmentä.
Riku Eksymä, joka on koulutukseltaan sekä OTK että MBA, on tehnyt pitkän uran eri edunvalvontatehtävissä. Sähkönsiirtoliiketoiminta niin Fortumilla kuin Carinallakin tuli tutuksi, samoin Metsäteollisuus Ry:n edunvalvonta. Eksymän CV:hen kuuluu myös viisi vuotta Suomen pysyvän edustuston asiantuntijatehtävissä Brysselissä.
Riku Eksymä hyppää JLY:n johtoon mielenkiintoiseen aikaan: uudistuva hankintalaki on sekoittamassa koko jätehuollon kentän, kun kuntavastuuta ollaan muuttamassa.