TEKNISET PALVELUT

Keskelle metsää nousi 17.000 asukkaan leiri, jonka kuntatekniikan piti toimia moitteettomasti. Yhteistilaisuuksia ja konsertteja järjestettiin esiintymislavalla.
Keskelle metsää nousi 17.000 asukkaan leiri, jonka kuntatekniikan piti toimia moitteettomasti. Yhteistilaisuuksia ja konsertteja järjestettiin esiintymislavalla.

17.000 asukkaan leirissä kuntatekniikka toimi ja banjot soivat

Roihu oli partiolaisten kaupunki keskellä metsää

Suomen partiolaiset ry. järjesti järjestyksessään seitsemännen Finnjamboreen Hämeenlinnan Evo-keskuksella kuluvan vuoden heinä-elokuussa. Viiden, kuuden vuoden välein pidettävä tapahtuma on jäsenistön voimainponnistus, joka tiivistyy noin viikon mittaiseen metsäleiriin. Kuntatekniikka kävi tutustumassa 17.000 asukkaan Roihu-leirin metsäyhdyskunnan suunnitteluun, rakentamiseen ja ylläpitoon

Teksti Jyrki Paavilainen

Partio on maailman suurin nuorisojärjestö, jonka tavoitteena on tukea lasten ja nuorten kasvua heidän yksilölliset ominaispiirteensä huomioiden. Päämäärissä korostetaan vastuuntuntoisuutta, aktiivisuutta sekä itsenäistä ajattelua. Johtajuus on myös merkittävä toimintaa ohjaava arvo. Sopivat hyvin myös hieman varttuneemmalle kuntateknikolle? Suurleiri, pieni kaupunki, on prosessi, joissa nämä kaikki ja ihmisten välinen tekeminen haastetaan - ennen, paikalla ja jälkeen.

Finnjamboree-perinne alkaa vuodesta 1979, jolloin ensimmäinen leiri pidettiin Kolilla. Roihu oli toinen Evo-keskuksella järjestetty Finnjamboree. Edellinen, Kilke-leiri, pidettiin samalla alueella vuonna 2010. Leirien osallistujamäärät ovat vaihdelleet ennen Roihua 9.000 ja 15.000 välillä.

Roihun osallistujamäärä pääsi yllättämään osin jopa suunnittelijat, sillä edellinen ennätys ylittyi roimasti. Roihua suunniteltiin 13-15.000 leiriläiselle, mutta onnistunut markkinointi nosti osallistujamäärän ilmoittautumisen loppuvaiheessa huimaan 17.000 leiriläiseen.

Vuosien tauko partioleirien välillä johtaa siihen, että suunnittelusta vastaa joka kerta uusi, itsenäinen joukko partiolaisia. Suurin osa heistä on oman alansa ammattilaisia, tuoden siten osaamisensa vaikkapa maankäytön tai leirisairaalan suunnitteluun ja toteutukseen.

Parhaat käytännöt kulkevat perimätietona, toki joitakin suunnitteluohjeita on kirjattu nuorempien polvien sovellettavaksi. Roihu-leirin maankäytöstä vastannut arkkitehti muisti ensimmäiseltä Finnjamboree-leiriltään Hangosta (Loisto 1996) pitkät kävelymatkat ja halusi välttää niitä. Itsenäistä ajattelua ja yksilöllisten ajatusten tuomista yhteisöön.

Evo-keskus on lähtökohdiltaan hyvä alue suurleirin järjestämiseen, koska alueen hallinnoijat, Hämeen ammattikorkeakoulu ja Metsähallitus sekä partiojärjestö ovat toteuttaneet sinne valmiiksi teknistä verkostoa sekä tiestöä. Alueella on lisäksi Finnjamboreelle olennaisesti kuuluvaa koskematonta kangasmetsää sekä vesistöä.

Maankäyttö edellä

kohti metsäyhdyskuntaa

Teknisen verkoston osalta leirialueen maankäytön suunnittelu saikin lähes vapaat kädet. Leirin tekniikka joustaisi muiden toimintojen tarpeiden mukaan.

Roihu-leiri jakautui seitsemään alaleiriin. Alaleirit taas muodostuivat 37 kylästä, joissa ydinryhmä eli leirilippukunta majailee. Leiri on tarkoitettu yli 12-vuotiaille, pienemmät majoittuvat ja toimivat vanhempiensa kanssa omassa perheleirissään.

Leirillä majoitutaan teltoissa, joiden välinen turvaetäisyys on neljä metriä. Samainen turvaetäisyys tulee varata myös kylien välille eli teltat sai siten sijoittaa kahden metrin etäisyydelle kylän rajasta.

Kyläalueen leveyden tulee olla vähintään 19 metriä, jotta saataisiin sijoitettua kaksi telttariviä vierekkäin. Kylässä tulisi olla myös jokaista leiriläistä varten 17 neliömetriä maa-aluetta.

Leirin perusmajoite on 5-8 hengen puuvillakankainen Niger-teltta, joskin se korvaantuu moderneimmilla versioilla. Lippukunnan huoltoon varataan puolijoukkuetelttoja.

150 m riukua, 54 m lautaa

600 m narua...

Jokainen leirilippukunta saa rakentelua varten leirin puolesta seuraavan paketin; 150 metriä puurankaa, 54 metriä lautaa, 16 metriä lankkua, 600 metriä narua sekä ilmoitustaululevyn. Leirilippukunnalla on vapaat kädet toteuttaa haluamansa leirirakennelmat, kuten ruokailutilat, oma leiriportti tai kokoontumistilat.

Kyläpäälliköt saivat suunnitteluvaiheessa käydä tutustumassa heille varattuun alueeseen ja luokitella se maastoltaan erittäin hyväksi, normaaliksi tai huonoksi. Tämä vaikutti lopulliseen alueen muotoon ja pinta-alaan.

Leirinkin maankäytön suunnittelussa 90 % muodostui vuorovaikutuksesta suunnittelijan sekä eri toimintojen ja loppukäyttäjien välillä. Tätä varten partiolaiset olivat järjestäneet kanavan, jotta kaikkien toiveet saataisiin suunnittelijan tietoon. Silti suunnittelijoiden toive on edelleen kehittää vuorovaikutusta ja sen menetelmiä leirisuunnittelussa.

Topografia auttoi

meluntorjuntaa

Melu ja sen rajoittaminen muodostui myös merkittäväksi maankäytön suunnittelua ohjaavaksi tekijäksi. Vanhempien leiriläisten ilta- ja yöohjelman melun leviämistä erityisesti perheleiriin tuli pyrkiä rajoittamaan mahdollisimman paljon.

Tässä onnistuttiinkin varsin hyvin. Ison tapahtuma-areenan sijoittamiseen vaikutti eniten topografia, koska kaikki leiriläiset tuli voida sijoittaa yhteen paikkaan esimerkiksi leirin avajaisten ja päättäjäisten yhteydessä.

Leirin huollon ja logistiikan alue muodostui paikalleen vasta suunnittelun loppuvaiheessa, johtuen osin vuorovaikutuksen haasteista. Alue sijoittui lopulta kuitenkin hyvin leirialueen reunalle. Maankäytön suunnittelun osalta kehitettävää jäi vuorovaikutuksen lisäksi muun muassa kaavan merkitsemisessä maastoon.

Nyt merkintä tapahtui 150 kiinnepisteellä tarkkuus-GPS:llä. Lisäksi maastoihin vedetyt eri väriset muovinauhat jäsensivät aluetta. Myös suurleirien pitäminen samalla alueella voi kyllästyttää. Evo-keskuksen leirialue rajautuu suojelualueisiin tuoden omat rajoitteensa alueen käyttöön tai laajentamiseen.

Metsäkuntatekniikka

perusasioiden äärellä

Leirialueelle oli vedetty halkaisijaltaan 40-65 millimetrin runkovesilinjat, joita pystyttiin hyödyntämään veden jakelussa pienin laajennuksin. Puhdas vesi tulialueen kahdesta sihtikaivoista, jotka pystyvät syöttämään 18 m3 tunnissa.

Leirin aikana kulutus pysyi vuorokausitasolla keskimäärin luvuissa 10 m3 tunnissa. Tiski- ja suihkuvesi otettiin läheisestä järvestä ja lämmitettiin öljypolttimo-lämmönsiirtimin erillisissä konteissa.

Veden laatua tarkkailtiin viranomaisvoimin leirin rakennusvaiheessa ja juuri ennen leirin alkua – ongelmia ei esiintynyt. Puhtaan veden osalta runkoverkon tulisi olla kokemusten mukaan isompi, nyt ongelmia esiintyi veden riittävyydessä verkoston reunoilla.

Sää suosi järjestäjiä tällä kertaa. Leirin aikana saatiin joitain sateita, joten pölyn sidonnassa päästiin melko vähällä. Toisaalta Taruksen kaltaisia rankkasateita ei ollut, joten leiri pääsi toimimaan suunnitellusti. Jos halusi suota, niin meni pelaamaan suojalkapalloa.

Palvelu pelasi

yhteistyössä

Roihu oli ensimmäinen Finnjamboree, jossa lämmin ruoka valmistettiin ulkopuolisen toimijan toimesta kokonaan leirin ulkopuolella ja kuljettiin leirialueelle satojen kilometrien päästä.

Moderni leiriläinen tarvitsee lämpimän ruuan lisäksi nykyään myös lisävirtalaitteen, tietoliikenneyhteyden ja latte-kahvin.

Leirin saniteettitiloina toimivat kätevät vuokravessat. Taakse ovat jääneet ajat kevytpeitteellä vuoratussa riukuvessassa istumisesta ja mv-kopioidun leiritiedotteen lukemisesta.

Yhteistyökumppanit ovatkin nykyaikaisen ja kansainvälisen suurleirin palveluiden järjestämisen kannalta erittäin merkittävässä roolissa, vaikka suurin osa tekemisestä perustuu yhä edelleen vapaaehtoisuuteen.

Monien palveluiden, kuten kattavan mobiiliverkon tai kaupan, saaminen leirialueelle perustuukin kaupallisiin toimijoihin. Yhteistyökumppanit tuovat alueelle myös monia muita hyödyllisiä toimintoja, kuten tällä kertaa tietoa työelämästä ja yhteisön jäseneksi kasvamisesta.

Kirjoittaja Jyrki Paavilainen on osallistunut Finnjamboree-leireille 1985, 1990 ja 1996 sekä osallistunut vuoden 2004 leirisuunnitteluun. Kuvaaja Johanna Nyberg suunnittelee osallistuvansa seuraavalle leirille perheensä kanssa.

Leirin pääkadulla riitti vilskettä. Vanhat maitokärryt tulivat tarpeeseen.
Leirin pääkadulla riitti vilskettä. Vanhat maitokärryt tulivat tarpeeseen.
Vuokravessat ovat korvanneet perinteiset riu’ut.
Vuokravessat ovat korvanneet perinteiset riu’ut.
Vesihuolto oli järjestetty metsään vedettyjen runkovesilinjojen päähän.
Vesihuolto oli järjestetty metsään vedettyjen runkovesilinjojen päähän.
Roihu-leiri sijoittui Hämeenlinnan Evo-keskukseen keskelle vaihtelevaa luontoa.
Roihu-leiri sijoittui Hämeenlinnan Evo-keskukseen keskelle vaihtelevaa luontoa.