Auton keula osoittaa alaspäin ja sen valot pyyhkivät kosteutta tihkuvaa kallioseinää. Kuskina on Sito rakennuttajat Oy:n projektipäällikkö Sami Tiisala, joka toimii työmaavalvojana Lemminkäinen Infran louhintaurakassa Espoon Blominmäessä.

Ajamme uudessa tunnelissa Kehä III:n ali, ja asfalttitie muuttuu pian murskepintaiseksi. Odotamme ylöspäin ryömivää kuorma-autoa, jonka lavalla on louhetta. Tunneli haarautuu, levenee ja syvenee. Olemme luolastossa, johon HSY rakentaa uutta ja nykyaikaista puhdistamoa Espoon, Kauniaisten, Kirkkonummen, Siuntion ja Länsi-Vantaan asukkaiden jätevesille, kun Suomenojan kapasiteetti alkaa täyttyä.

Uudella puhdistamolla Espoo varautuu asukasmäärän kasvamiseen. Laitos otetaan käyttöön vuonna 2020. Se varustetaan parhaalla nykytekniikalla, jolla puhdistustulos tehostuu Suomenojaan verrattuna etenkin typen osalta.

Energiatehokkuus on yksi laitoksen suunnittelun lähtökohta. Puhdistamo tuottaa tarvitsemastaan sähköstä yli puolet, ja lämpöä syntyy yli oman tarpeen.

Suomen toiseksi

suurin puhdistamo

Energiatehokkuustavoite ja taloudellinen näkökulma ottivat takapakkia jo hankesuunnitteluvaiheessa. Sijoituspaikkojen ykkösvaihtoehto oli Sammalvuori, mutta sen pieni ja vaikutusvaltainen omakotiyhdistys nosti suunnitelmasta äläkän. Espoon kaupunginhallitus päätyi sijoittamaan puhdistamon Blominmäkeen, mahdollisimman kauas espoolaisista.

- Käypänen paikka, HSY:n vesihuollon investoinnit-osaston johtaja Tuomo Heinonen kommentoi Blominmäkeä, vaikka monet asiantuntijat olivat Sammalvuoren kannalla.

Blominmäki sijaitsee vajaan 9 kilometrin etäisyydellä Suomenojalta. Etäisyydellä on merkitystä, sillä se kasvattaa Suomenojalta louhittavien painovoimaista virtausta hyödyntävien tulo- ja purkutunneleiden korkeuseroja. Jätevettä on nostettava pumpulla 30 metriä puhdistamon lähtötasolle 150.000 kuutiota vuorokaudessa. Tämä on laitoksen suurin energian kuluttaja.

-Energiataloudellisesti tämä ei ole järkevin ratkaisu, mutta kaavoitus on sujunut vaikeuksitta, Heinonen summaa sijainnin haittoja ja etuja.

Blominmäen puhdistamo mitoitetaan 400.000 asukkaalle. Siitä tulee Suomen toiseksi suurin puhdistamo Helsingin Viikinmäen (800 000 asukkaalle) jälkeen.

Blominmäen laitoksen kustannusarvio on 371 miljoonaa euroa. Investointi kustannetaan HSY:n vesimaksun 2 % vuotuisella reaalikorotuksella, kun rakenteiden poistoajaksi lasketaan keskimäärin 30 vuotta.

Parin vuoden

kuorma-autoralli

Tunnelisto muodostaa sokkelon, jossa suuntavaisto joutuu heti koetukselle. On pimeyttä, kosteutta, liejua, pölyä, melua ja jyrkkiä luiskia.

Kompressori puhaltaa luolastoon puhdasta ilmaa valtavia putkia myöten. Maassa on käsivarren vahvuinen korkeajännitekaapeli louhintakoneita, esimerkiksi porajumboa varten.

Rusnauspiikillä varustettu kaivinkone pudottelee katosta irtoavia kiviä räjäytyksen jälkeen, ja toisen luolan perällä kauhakuormaaja lastaa kuorma-autoja. Ajamme myötävirtaan tyhjien kuorma-autojen kanssa, ja vastaan tulee täysiä.

Louhetta ajetaan keskimäärin 2 000 kuorma-autollista viikossa Ämmässuon ja Vantaan Tuupakan murskaamoille. Se on melkein 300 kuormaa päivässä.

Työmaalla on lupa räjäyttää arkipäivisin klo 7:00–22:00. Joitakin yksittäisiä valituksia räjäytysmelusta on tullut. Nyt työmaakontit on sijoitettu ajotunneleiden eteen ääniä vaimentamaan.

Maan alle louhittava laitoksen tunnelisto sijaitsee kymmenisen metriä maanpinnan alapuolella. Se levittäytyy noin 10 hehtaarin kokoiselle, osapuilleen suunnikkaan muotoiselle alueelle.

50 prosentin

laajennusvaraus

Puhdistamon louhinta aloitettiin vuoden 2015 syksyllä, ja laitoksen allastiloja päästiin louhimaan tämän vuoden alussa. Louhinnan on määrä valmistua vuoden 2018 alussa.

Sami Tiisalan mukaan elokuun alkuun mennessä oli louhittu luolaston kattoperiä, mutta tunneleita pitää vielä syventää. Urakasta oli valmiina 40 prosenttia.

Työtä on hieman hidastanut paikoin heikkolaatuinen kallio, jota on pitänyt vahvistaa injektoimalla.

Laitosta varten louhitaan kuusi rinnakkaista tunnelia sekä tarvittavat huoltotunnelit. Tulo- ja purkutunneleiden louhintaurakat käynnistyvät pääosin vasta laitoslouhinnan jälkeen.

HSY varautuu puhdistamon tulevaan laajentamiseen. Luolastotiloihin louhitaan 50 prosentin laajennusvaraus jo nyt, koska laajennuslouhinta olisi hankalaa ja kallista jätevedenpuhdistamon ollessa käytössä. Laajennustarpeen arvioidaan ajoittuvan vuodelle 2040.

On myös mahdollista, että Blominmäkeen ohjataan osa Viikinmäen jätevesistä, kun sen kapasiteetti täyttyy. Silloin puhdistamon laajentamista on ehkä aikaistettava, mutta tätä ei ole huomioitu kustannusarviossa.

Energiatehokkuutta

läpi laitoksen

Blominmäen laitoksen puhdistusprosesiin on valittu vain tunnettuja ja varmuudella toimivia menetelmiä, mutta myös uusiin prosesseihin ollaan valmiita.

- Varaudumme esimerkiksi puh­distetun veden UV-desinfiointiin ja tutkimme ravinteiden jälkisaostusta, Tuomo Heinonen kertoo. - Jälkisaostuksella saadaan enemmän lannoitekäyttöön soveltuvaa fosforia kuin nykyisellä rinnakkaissaostuksella.

- Puhdistusta ajatellaan nyky­ään peräkkäisinä prosesseina, jotka on suunniteltu erilaisten jakeiden talteen ottamiseen. Näin jae on hyödynnettävissä tehokkaammin.

Blominmäen puhdistusprosessi noudattelee muiden tunnelipuhdistamoiden menetelmiä, jossa on mekaanisia, biologisia ja kemiallisia puhdistusmenetelmiä ja selkeytysaltaita. Loppuun sijoitettava kiekkosuodatus on uusi menetelmä HSY:llä. Siinä on suodatusrumpu, jonka noin 20 mikrometrin reikäkoko poistaa vedestä pienetkin hiukkaset.

Mikrobit tekevät

suuren työn

Typpi poistetaan prosessin keskivaiheilla pääasiassa ilmastusaltaassa, jossa mikrobit tekevät varsinaisen työn. Typen poistaminen maksaa, sillä mikrobit tarvitsevat happea, jota syötetään altaan pohjalle ilmastuskompressorilla.

Tiettyyn rajaan asti altaan syvyys tehostaa hapettumista, mutta samalla vaadittava ilmanpaine ja energian kulutus kasvavat. Energiatehokkuuden maksimoimiseksi altaan syvyys optimoidaan.

Puhdistusprosessin läpäissyt vesi johdetaan takaisin Suomenojalle ja sieltä nykyistä purkuputkea pitkin merelle Gåsgrundetin saaren edustalle.

Tärkeä osa laitoksen energiatehokkuutta on myös sisäinen energian tuotanto ja lämmön talteenotto. Liete mädätetään neljässä suuressa säiliössä, mistä saadaan pääasiassa metaanikaasua. Tätä käytetään polttoaineena maan päälle rakennettavassa kaasumoottorissa, jonka generaattorista saadaan sähköä puhdistamon käyttöön.

Typen poistoa tehostetaan myös lietteen typpipitoisen kuivatusveden erilliskäsittelyllä, sillä tämä vesi johdetaan takaisin puhdistamon prosessiin.

Jätteesi paljastaa

ruokavaliosi

Kaikkien puhdistamoiden toiminnan kannalta ehkä tärkein tekijä on altaissa toimivat mikrobiyhdistelmät, jotka hajottavat jätteiden ainesosia. Blominmäen käynnistysvaiheessa bakteerikanta saadaan Suomenojalta ajamalla sieltä satoja säiliöautollisia ymppiä uudelle laitokselle.

Jätevesien kulkua ei käännetä yhdellä kertaa Blominmäkeen, vaan puhdistustehoa kokeillaan, ja Suomenojaa voidaan pitää jonkin aikaa yllä Blominmäen rinnalla. Ylösajo kestää kuukausia.

Suunnittelussa on varauduttu erilaisiin skenaarioihin, joista yksi mahdollinen on mikrobikannan vahingoittuminen. Tämä voi aiheutua isosta kemikaalipäästöstä, eikä siihen voi varautua kuin ennakkovalvonnalla.

Pitkästä tuloputkesta on se hyöty, että siihen voidaan padota jätevesiä katkojen ajaksi. Puhdistamon sähkönsyötössä on useita varmistuksia.

Joidenkin mielestä mereen laskeva purkuputki aiheuttaa pistekuormitusta, mutta Tuomo Heinonen näkee mieluummin sen, mitä jätevedestä poistetaan. Tärkeitä jakeita saadaan kierrätykseen.

Fosfori on yksi ympäristöä kuormittavista aineista, sillä se kiihdyttää vesistöissä haitallisten levien kasvua ja hapen kulutusta. Toisaalta se on lannoitetta, jonka varannot ovat rajalliset.

Viljelykasvien sisältämä fosfori kulkeutuu ihmisten kautta jätteisiin, ja puhdistamon yksi tehtävä on kierrättää se jälleen viljelyyn.

Typpi on toinen haitallinen ravinne.

Tuomo Heinonen kertoo, että vallalla olevat ravintotottumukset näkyvät puhdistamoilla. - Kun ihmiset syövät enemmän proteiinia, jäteveden typpipitoisuus nousee.

Juuri typen poistaminen maksaa eniten ja heikentää laitoksen energiatehokkuutta.

Blominmäen jätevedenpuhdistamo

Toteutustapa: Kallioon louhittava tunnelipuhdistamo

Koko: Mitoitettu 400 000 asukkaalle

Laitoksen pinta-ala maan alla: Noin 250 m x 390 m

Uusi tulotunneli: 8,8 km, poikkipinta-ala min. 21 m²

Uusi purkutunneli: 8,4 km

Laskennallinen vuorokausivirtaama: 150 000 m³/vrk

Puhdistamon tyyppi: Mekaanis-biologis-kemiallinen aktiivilietepuhdistamo biologisella jälkisuodatuksella ja kiekkosuodatuksella

Puhdistustulos: Fosfori 96 %, Typpi 90 %, Biologinen hapenkulutus 96 %

Lietteen käsittely: Mädätys ja jatkojalostus multatuotteeksi. Mädätyksessä syntyvän metaanin avulla saadaan sähköä.

Energiatehokkuus: Lämmön omavaraisuus yli 100 %, sähkön omavaraisuus yli 50 %

Valmistumisaikataulu: Louhinta valmistuu 2017, käyttöönotto 2020