KOLUMNI

Oulu varautuu ratikkaan

Die Angst, die Axt, die Bank, die Faust, die Frucht… Aivan. Olen opetellut tämänkin umlaut-ramssun 1960-luvulla nelosen skurussa matkalla Kaartinkaupungista Munkkiniemeen. Olen tehnyt käytännössä lähes kaikki läksyni ratikassa, opiskeluaikaa oli kaksi kertaa 30 minuuttia per arkipäivä. Siis kuusi tuntia viikossa, koska koulua käytiin myös lauantaisin.

* * *

Muutin maailman yleisimmästä syystä Ouluun kolme ja puoli vuosikymmentä sitten. Työpaikka järjestyi Sanomalehti Kalevan tiede- ja taloustoimittajana. Olen viihtynyt tässä pohjoisessa pääkaupungissa, vaikka jäinkin kaipaamaan spåraa. Mutta ei hätää, rakas nykyinen kotikaupunkini on huomioinut tuskani.

Kahdensadantuhannen asukkaan Oulu on Suomen kolmanneksi suurin asukaskeskittymä. Kaupungin tuoreessa yleiskaavassa on varauduttu raitiotieliikenteeseen. Kaupunginhallituksen vuoden 2016 huhtikuussa hyväksymään kaavaan on merkitty kaupunkirakentamisen tiivistämisvyöhykkeet, joilla tuetaan joukkoliikenteen kehittymistä raitioliikenteeksi. Käytännössä nostetaan asukaslukua per raidekilometri.

Ohjeellinen ensimmäinen raitiotielinja kulkee pohjoisesta kasvukeskuksesta Ritaharjusta teknologiakylän, yliopiston ja Tuiran kautta Oulujoen yli kaupungin keskustaan sekä edelleen yliopistollisen sairaalan ja Kaukovainion kautta eteläiseen Kaakkuriin. Siis läpi koko ”vanhan” ja vähän uudemmankin Oulun.

On myös varauduttu raitiotieyhteyteen uuteen, Oulujoen pohjoispuolella sijaitsevaan 30 000 asukkaan kasvukeskukseen Hiukkavaaraan, jonka monet muistavat entisenä kasarmialueena. Nyt paikalle on nousemassa ekokaupunginosa.

Lisäksi yleiskaavaan on merkitty pikaraitiotie kaupungin keskustasta entisen nelostien eli Limingantien kautta suoraan Oulunsaloon ja Oulun lentoasemalle, joka on Suomen toiseksi vilkkain. Kentän kautta kulkee noin miljoona matkustajaa vuodessa. Matka-aika kentälle lyhenee 20 minuuttiin.

* * *

Näin siis kaavassa, joka tuli vireille vuonna 2011, kun Haukipudas, Kiiminki, Oulunsalo ja Yli-Ii päättivät liittyä Ouluun. Kaavassa on varauduttu siihen, että väkiluku vuoteen 2030 mennessä nousee 230.000 asukkaaseen. Uusia työpaikkoja arvioidaan syntyvän 15.000.

Oulun keskeisenä ongelmana on, että joukkoliikenteen osuus matkoista on viime talvea lukuun ottamatta jatkuvasti laskenut ja henkilöautoilun osuus vastaavasti kasvanut. Paikallisen joukkoliikenteen matkustajamäärä on kymmenessä vuodessa laskenut 14 prosenttia. Muihin Suomen suuriin kaupunkeihin verrattuna Oulun seudulla henkilöautojen käyttöosuus on suurin ja joukkoliikenteen käyttö pienin.

Seurauksena on pääväylien ruuhkautuminen. Ajoneuvoliikenne hidastuu etenkin ruutukaavan sisääntuloväylillä. Pohjantiellä ja Oulujoen silloilla.

* * *

Muistissani on hyvin Tampereen ja Turun ratikkakeskustelut. Tiedossa on siis melkoinen vääntö, ennen kuin spåraverkosto Oulussa toteutuu. Muualla Euroopassa ratikat ovat kuitenkin trendi paljon pienemmissäkin kaupungeissa kuin Oulu.

Spåra on ekologinen ja edullinen vaihtoehto, joka madaltaa kynnystä käyttää joukkoliikennettä. On myös hyvä pitää mielessä, että ratikka vie vähemmän katutilaa per matkustaja kuin linja-auto, eli oululaisittain onnikka. Ruuhkautuneessa katuliikenteessä jää enemmän tilaa niille autoilijoille, jolla oma kulkuväline on välttämätön.

Hinta? Tampereelle ratikkaverkosto varikkoineen saadaan 200–250 miljoonalla eurolla. Ynnä itse ratikoiden hinta eli sata miljoonaa lisää. Valtio on luvannut Tampereenne 30 prosentin tuen. Vertauksen vuoksi: Oulun yhdeksänsadan auton kallioparkki maksoi noin 70 miljoonaa euroa.

* * *

Die Kraft, die Kunst, die Luft, die Stadt… Umlaut tarkoittaa takavokaalien muuttumista etuvokaaleiksi. Esimerkiksi die Stadt on monikossa die Städte.

Robert Brantberg

Talous- ja tiedetoimittaja sekä sotahistoriaan erikoistunut tietokirjailija, joka on julkaissut lähes kolmekymmentä alan teosta. Syntynyt Helsingissä vuonna 1950 ja muuttanut Ouluun vuonna 1980. On asunut pari talvea Espanjassa sekä toiminut muun muassa paikallisradion päätoimittajana Oulussa ja Fuengirolassa.

Robert Brantberg

Talous- ja tiedetoimittaja sekä sotahistoriaan erikoistunut tietokirjailija, joka on julkaissut lähes kolmekymmentä alan teosta. Syntynyt Helsingissä vuonna 1950 ja muuttanut Ouluun vuonna 1980. On asunut pari talvea Espanjassa sekä toiminut muun muassa paikallisradion päätoimittajana Oulussa ja Fuengirolassa.