LIIKENNE JA VÄYLÄT
Kaupunki- ja kuntakeskustojen kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla tuo tulosta
Kaapo pistää vipinää taajamiin
Pohjois-Pohjanmaalla on kehitetty kohta kaksi vuosikymmentä taajamien vetovoimaisuutta. Nyt meneillään on Kaapo-hanke, jonka vaikutuksesta esimerkiksi Ylivieskaan syntyi Rieska Blues -tapahtuma.
Teksti Kaisa Savela
Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa on jo vuodesta 1999 lähtien kiinnitetty huomiota kaupunki- ja kuntakeskustojen vetovoimaan. Pohjois-Pohjanmaan liiton kumppanina tässä keskustojen elävöittämistyössä on ollut varsinaisten kuntien lisäksi Oulun Yliopiston arkkitehtuurin osasto.
Keskustojen fyysistä ympäris- töä on parannettu vetovoimaisemmaksi omaa paikallista identiteettiä vahvistaen. Fyysisen ympäristön suunnittelua ovat asiantuntijoiden lisäksi ohjanneet kunnittaiset työryhmät, joista myös suunnittelutarpeet ovat nousseet.
Kuntien keskustoissa on suunniteltu tori- ja katualueita, yksittäisiä rakennuksia tai kortteleita. Suunnittelun kautta on saatu toteutettua vihreämpää ja viihtyisämpää ympäristöä.
Tällä hetkellä menossa on Kaapo eli kaupunki- ja kuntakeskustat pohjoisessa. Hankkeen tavoitteena on yrittäjyyden lisääminen kuntakeskuksissa. Keskustojen palveluja, yrittäjien yhteistyötä ja mm. yrityspuistoja kehitetään. Hanke jatkuu ensi vuoden loppuun saakka.
Paikallisuus
huomioon
Tärkeää on toimintamalli, joka perustuu paikallisiin ominaispiirteisiin. Lisäksi osatavoitteina on energiaomavaraisuus, puurakentaminen ja rakennetun ympäristön eheyttäminen.
Hankkeen tuloksena saadaan kuntakohtaisia kehittämissuunnitelmia, jotka voivat tähdätä keskustojen parantamiseen, tieympäristön kohentamiseen ja taajamien detaljisuunnittelun kehittämiseen (aukiot, kalusteet jne).
Lisäksi hanke tukee rakennusten korjaussuunnitelmia ja kuntoarvioita sekä vanhojen rakennusten uusien käyttötarkoitusten tarkastelua yrittäjyyden näkökulmasta ja yrityspuistojen kehittämistä.
Hanketta hallinnoi Pohjois- Pohjanmaan liitto ja se on saanut rahoituksen Euroopan alueke- hitysrahastosta. Hankkeen avulla parannetaan alueen vetovoimaisuutta yritysten, asukkaiden ja matkailijoiden näkökulmasta.
Toteutettuja
suunnitelmia
Arkkitehtiopiskelija Marisa Toffer suunnitteli Merijärven (asukkaita 1130) keskustaan tapahtumatorin, johon siirrettiin paikallisia vanhoja aittoja. Näin syksyllä 2015 pidettiin ensimmäinen Aittasouvi–tapahtuma, kun kaksi aittaa oli jo siirretty. Tänä syksynä aittoja on paikalla enemmän.
Tapahtuma kokosi osallistujia laajalta alueelta. Tapahtumatoria kehitetään edelleen oman hankkeen kautta.
Ylivieskan (asukasluku 15.060) keskustaa kehitettiin teemalla ”aukiot ja niitä yhdistävät kadut ”.
Arkkitehtiopiskelija Leena Paavilainen suunnitteli Ylivieskan keskusta-aluetta, ja Myllyaukio, Kauppakadun ja joen välissä, myös toteutettiin, minkä jälkeen sinne on muodostunut uusia tapahtumia esimerkiksi Rieska Blues ja paikallisen 4H–yhdistyksen järjestämät monipuoliset tapahtumat.
Myllyaukiosta on muodostunut ylivieskalaisten olohuone.
Vanhat miljööt
yrityskäyttöön
Kaapo–hankkeessa on suunniteltu mm. Vanhan Raahen tulevaisuutta ja kartoitettu tiloja, jotka voisivat jatkossa toimia yritysten käytössä. Mallia tähän on haettu Vanhan Rauman toiminnasta ja monipuolisesta yritysmäärästä. Tarkoitus on hankkeen kautta tukea vanhan, arvokkaan kulttuuriympäristön säilymistä elävänä tuleville polville.
Toinen Kaapo–hankkeessa suunniteltu kohde on Haapajärven vanha kunnansairaala, josta on suunniteltu taloa yrityksille ja yhteisöille. Raahen suunnitelmista on vastannut arkkitehtiopiskelija Tuija Patana ja Haapajärven suunnitelmista arkkitehtiopiskelija Saara-Maria Koskinen.
Asfalttikentät keskustojen
yleinen ongelma
Pohjois-Pohjanmaalla on kehitetty kuntakeskustoja vetovoimaisiksi, kansalaisten olohuoneiksi. Osaan kunnista on tehty nettikysely siitä, millaisen keskusta-alueen kuntalaiset haluavat ja tuloksena on ollut kaikissa kunnissa pelkistetysti, että vihreyttä ja viihtyisyyttä lisää.
Suunnittelua on myös näistä näkökulmista ohjattu ja tuloksena on saatu viihtyisiä kohtaamispaikkoja kuntalaisille ja keskustoja, jotka ovat kävelypainotteisia.
Keskusta-alueiden tyypillinen ongelma on liian laajat asfalttikentät, mikä tuo epäviihtyisyyttä. Kirkonkylien ja pikkukaupunkien keskustojen katualueiden leveys on yleensä liian laaja ja lisäksi kauppojen ja pankkien yms. parkkialueet ovat heti laajan katualueen varressa, mikä lisää omalta osaltaan epäviihtyisyyttä.
Näitä ongelmia on pyritty ratkomaan jäsentämällä katualueita käyttäen kiveystä ja viherrakentamista, ja suunnittelemalla katualueet kävelypainotteisiksi. Pieniin keskustoihin ei voida rakentaa kävelykatuja, koska sen ainoan kadun varressa ovat kaikki keskustan toiminnot, mutta kävelypainotteisiksi ne voidaan suunnitella ja rakentaa.
Suurimmassa osassa pohjoispohjalaisia kuntia kolmen kilometrin säteellä sijaitsevat sekä työpaikat, asunnot että kaupatkin, joten ne ovat ihanteellisia ympäristöjä kevyelle liikenteelle.
Tämän vuoksi kevytliikennepainotteisuus, vihreys ja viihtyisyys ovat suunnittelussa kärjessä. Kun kevyenliikenteen väylät ovat kunnossa ja keskusta viihtyisä ja vihreä, niin ihmiset liikkuvat mielellään jalan tai pyöräillen.
Pieniä
viihtyvyystekijöitä
Pieniä asioita, joilla saadaan keskustojen viihtyisyyttä lisättyä, ovat valaistus, viherrakentaminen ja taide.
Monissa kunnissa painitaan tiukan talouden kanssa, eikä ole mahdollisuutta mihinkään isompaan uudistukseen. Silloin voidaan käyttää vaikkapa valaistusta keinona piristää keskusta-aluetta. Nostetaan valaistuksen avulla esiin esim. kauniita rakennuksia, siltoja tai puita keskusta-alueella.
Tunnelma muuttuu paljon viihtyisämmäksi ja kustannukset ovat kohtuulliset. Lisäksi esimerkiksi ITE-taide voi olla sellainen, jolla saadaan keskusta kiinnostavammaksi puhumattakaan kaikesta muustakin taiteesta ympäristötaide mukaan lukien.
Kirjoittaja on Kaapo-hankkeen projektikoordinaattori Pohjois-Pohjanmaan liitossa.