LIIKENNE JA VÄYLÄT

Tampereen kaupunkiseutu tuotteisti liikennealueiden ylläpidon hoitoluokituksin

Infrastruktuuripalvelut hyötyvät seutuyhteistyöstä

Nopeasti kasvava Tampereen seutu on ratkaissut kasvukipujen aiheuttamia ongelmia tuotteistamalla yhdyskuntasektorin palvelut. Kuntien välisellä yhteistyöllä vahvistetaan edelleen elinvoimaa ja kilpailukykyä yli kuntarajan.

Teksti Milko Tietäväinen, Merja Saarilahti,

Teemu Kylmäkoski, Ritva Asula-Myllynen

Tampereen kaupunkiseutu on nopeasti kasvava Suo­­- men kakkoskeskus. Se on koti yli 370.000 asukkaalle ja yli 15.000 yritykselle. Vuonna 2040 seu­dul­- la ennakoidaan olevan puoli mil­- joonaa asukasta eli nykytilaan verrattuna Kuopion verran lisää.

Tampereen ja sen kehyskuntien Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Oriveden, Pirkkalan, Vesilahden ja Ylöjärven välisessä strategisessa yhteistyössä juhlitaan tänä vuonna ensimmäistä kymmenvuotista rajapyykkiä. Yhteistyöllä on vastattu kasvun haasteisiin ja vahvistetaan edelleen elinvoimaa ja kilpailukykyä yli kuntarajan.

Vetovoimainen, toimiva ja turvallinen rakennettu ympäristö houkuttelee ja sitouttaa ihmisiä ja yrityksiä alueelle.

Yksi seutuyhteistyön sektoreista kattaa laajasti yhden hyvinvoinnin kivijalan eli fyysisen ympäristön perusrakennepalvelut: yhdyskuntatekniikkaan, tilapalveluihin ja rakennusvalvontapalveluihin liittyvää suunnittelua, rakentamista, ylläpitoa ja kehittämistä.

Tällä hetkellä tilapalveluissa vertaillaan hyvinvointirakennusten sisäisiä vuokria ja kehitetään ratkaisumalleja sisäilmaongelmiin laajassa energiatehokkuuden ja korjausrakentamisen COMBI-tutkimushankkeessa.

Rakennusvalvonnassa luodaan seudullinen asiakirjamalli rakennusjärjestyksistä ja lisätään sähköisen lupapalvelun ja arkistoinnin käyttöä. Lisäarvoa syntyy aika- ja kustannussäästöinä, kun viranhaltijat ratkaisevat yhdessä arjen haasteita, jakavat hyviä käytäntöjä, ennakoivat tulevaa ja kehittävät kuntatyötään kollegiaalisena asiantuntijaverkostona Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän yhteistyöfoorumeilla.

Kuntalaisille yhteistyö näkyy laadukkaana ympäristönä yli kuntarajan. Yksi konkreettinen teknisen sektorin pitkäaikaisen yhteistyön tulos on Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy, joka aloitti toimintansa 1.11.2015.

Tuotteistus tuo yhdys- kuntatekniikan työtä ja kustannuksia näkyväksi

Teknisellä sektorilla keskiöön on Tampereen kaupunkiseudulla noussut yleisten alueiden tuotteistaminen eli eräänlainen vakiointi tai standardointi. Kokonaisuus on laaja ja tuotteistus käynnistettiin liikennealueista, sillä Tampereella tehtyä hyvää työtä haluttiin levittää kehyskuntiin.

Liikennealueista painopisteiksi valittiin joukkoliikenteen sekä kävelyn ja pyöräilyn käyttämät väylät. Liikenneväylien ylläpidon tuotteistamisessa on kysymys viimekädessä siitä, että kuvataan yksikäsitteisesti, missä kunnossa väylän pitää olla eri aikoina.

Tuotteistamisella on useita päämääriä. Se on nähty kiristyvän kuntatalouden todellisuudessa perustaksi onnistuneelle palvelutuotannolle ja työhön lähdettiin, koska liikenne- ja tieverkot nähdään tukirankana, joiden toimivuus on edellytys koko seudun hyvinvoinnille, yritysten menestymiselle ja palveluiden saavutettavuudelle. Tekninen lähtökohta on kuvata väylän laatu eri tilanteissa vaikkapa hankintojen kilpailuttamista tai laadun määrittelyä varten.

Yhteinen liikennealueiden

tuoterakenne

Työssä laadittiin yhteinen liikennealueiden ylläpidon tuoterakenne ylläpitotoimintojen kehittämistä, kustannusten ja laadun vertailtavuutta varten. Ylläpitoa on tarkoitus toteuttaa kaikissa kunnissa samojen periaatteiden ja kustannusrakenteen mukaan.

Nykyistä tarkemmat laatuvaatimukset ja laadun todentamistavat mahdollistavat myös laadunvarmistusmenetelmien kehittämisen ja esimerkiksi alueurakoitsijan roolia on mahdollista kasvattaa oman työn laadunvarmistuksessa. Urakoitsija voidaan myös velvoittaa mittaamaan ja raportoimaan tilaajalle ylläpitämänsä alueen laatutasoa aiempaa kattavammin.

Yli kuntarajojen jatkuvien liikenneväylien rajapinnat kertovat tuotteistuksen onnistumisesta ja sen toimivuudesta. Rajapintojen hallintaan liittyy oleellisesti yhteinen näkemys oikea-aikaisesta ja keliolosuhteita ennakoivasta työskentelystä.

Asukas- ja kuntalais-

tiedotus tärkeää

Tähän osa-alueeseen oleellisesti vaikuttavat kattava ja ymmärrettävällä kielellä annettava asukas- ja kuntalaistiedotus sekä hyvä yhteydenpito eri toimijoiden kuten tilaajien, urakoitsijoiden ja kuntien välillä.

Liikenneväylien tuotteistus mahdollistaa mm. yhteisten koko kaupunkiseudun asukastyytyväisyys-kyselyjen järjestämisen, nykyaikaisten yli kuntarajojen menevien alueurakoiden teettämisen sekä seudulliset laatuarviointikierrokset.

Mikäli kuntarajoilla ylläpidon laatu vaihtelee, ei voida sanoa, että seudullinen liikenneväylien tuotteistus olisi tuonut mitään uutta vanhaan järjestelmään ja jos kaikki tekevät tuotteistamisen eri tavalla, tuskin kovin suurta hyötyä on mahdollista saada aikaan.

Tuotteistus

käytännössä

Tuotteistuksessa yhteistyökumppaniksi valikoitui kilpailutuksen kautta Ramboll Oy. Vuonna 2013 tehdyssä esiselvityksessä löydettiin perusteet luoda seudullinen tuoteperhe ja kustannusrakenteet ja varsinainen tuotteistus tehtiin 2014-15.

Pohjamateriaalina olivat Tampereen kaupungin tuotekortit, joita oli tarve laajentaa puuttuvilla tehtävillä, lisätä niihin tehtävien kuvaukset työselostuksineen ja toimenpideaikoineen, määritellä riittävän tarkat laatuvaatimukset tehtäville ja loppulaadun kuvaukset sekä täsmälliset tavat mitata toteutunutta laatua.

Lisäksi liikennealueiden ylläpitotöille laadittiin urakkatarjouspyyntömalli, sopimusmalli sekä turvallisuusasiakirja, turvallisuussäännöt ja menettelyohjeet. Uudet asiakirjat mahdollistavat yhteiset alueurakat yli kuntarajojen huomioiden maantieteellisen sijoittumisen kaupunkiseudulla ja -rakenteessa.

Tuotteistusta hyödynnetään

hankinnoissa

Kunnat hyödyntävät tuotteistuksen aineistoja, kun ne toteuttavat tai hankkivat seuraavia urakoitaan. Pyrkimyksenä tulevaisuudessa on se, että kaupunkiseudun asukkaalle ei kuntarajojen ylittyminen näy mitenkään vaan yleisten alueiden laatutaso säilyy. Liikenneväylien käyttövarmuus eri olosuhteissa tulee jatkua yhtenäisenä kuntarajoista huolimatta.

Laki katujen ja eräiden alueiden yleisten alueiden kunnossapidosta lähtee siitä, että väylän pitää olla käyttöä ja olosuhteita edellyttämässä kunnossa. Näin asia pitää tietenkin olla, mutta määrittely on aika subjektiivinen. Eräällä alueella on tapana sanoa, että ”talvikunnossapidon laatu on riittävä, kun keskiviikkona pääsee asioimaan valtion kaupassa”. Näinhän laatua ei voi määritellä.

Tampereen kaupunkiseudulla laatu määritellään siten, että selviää, milloin on ryhdyttävä kunnossapidon toimenpiteisiin ja mikä on lopputuloksen laatu. Tuotteistamisen avulla ihmisten tarve ja lain määrittely muutetaan teknisiksi toimenpiteiksi, joita voidaan johtaa ja mitata. Seudullisen liikenneväylien tuotteistamisen avulla luodaan osaltaan myös esteetöntä liikenneympäristöä eri liikennemuodoille eri käyttäjäryhmien tarpeet huomioiden.

Tuotekorteissa ylläpidon tuotteet on jaettu hoitoon ja kunnossapitoon, jolloin molemmilla on omat tehtäväkortit. Hoito määritellään säännölliseksi toiminnaksi, jolla säilytetään kohteen käytettävyyteen ja toimivuuteen vaikuttavat olosuhteet. Hoitoa ovat esimerkiksi auraus ja kadunpesu. Kunnossapito on säännöllistä toimintaa, jolla säilytetään kohteenominaisuudet ja laatutaso. Kunnossapitoa ovat esimerkiksi päällystepaikkaus ja kukkakasvien istuttaminen.

Konkreettisia

laatuvaatimuksia

Laatuvaatimukset on jaettu sanallisiin, numeerisiin ja suoritusaikaan liittyviin. Esimerkiksi talvihoidon osalta I-laatuluokan kadun suurin sallittu lumen tai sohjon syvyys klo 6-22 välillä on kolme senttimetriä ja klo 22-6 välillä kahdeksan senttimetriä.

Toimenpideaika neljä tuntia tässä laatuluokassa tarkoittaa, että työ käynnistetään, kun lumen tai sohjon määrä ylittää hoitoluokkakohtaisen lähtökynnyksen sateen tai lumen kinostumisen vuoksi. Työn tulee olla valmis toimenpideajan kuluessa ennen liikenteen huipputunteja klo 7 ja 16 mennessä.

Tehtäväkohtaiset laadun mittaamis- ja todentamistavat ovat visuaalinen arviointi, työmaapäiväkirjan tiedot, mittaus mittausvälineellä, GPS-pohjainen seuranta ja CE-merkintä.

Kunnat näkevät tuotteistuksen arvon siinä, että tuotteistamalla saadaan usein itsestään selvänä pidettyä työtä näkyväksi ja parannetaan tiedolla johtamista ja kustannusten hallintaa. Kun päättäjille voidaan esitellä, mitä eri laatuluokkiin määritelty laatu maksaa, he voivat tehdä tietoon perustuvia ratkaisuja: mihin panostaa tai mistä leikata, esimerkiksi aurauksesta vai liukkauden torjunnasta.

Sitä mukaa kun yhdessä määritellyt tuotteet otetaan mukaan urakoihin, voidaan ensimmäistä kertaa päästä vertailemaan paitsi kuntien välisiä, myös kunnan oman tuotannon ja ostopalvelun välisiä hintaeroja, kun näkemykset laadusta, toimenpideajoista ja alueluokituksista ovat samat.

Kuntalaiselle voidaan tuottaa yli kuntarajan tasalaatuista liikennealueiden ylläpitoa ja vaikka pyöräilyn pääreittien talvihoitoa yhdessä sopien. Tuotteistus hyödyntää myös kuntien omaisuuden hallinnan välineiden kehittämistä ja tukee valtakunnallista yhteisen nimikkeistön syntymistä.

Yhteistyöllä elinvoimaista

tulevaisuutta

Hallituksen sote-uudistuksen jälkeen kuntien tehtäviksi jäävät edelleen tekniset palvelut kuten maapolitiikka, kaavoitus ja maankäytön suunnittelu, ulkoilun ja liikkumisen katu- ja viheralueet, vesi- ja jätehuolto, energiantuotanto ja -jakelu, teknisten järjestelmien ja tietohuollon verkkoasiat ja rakennusvalvonta sekä palvelutuotannon tilojen ylläpito.

Nämä ovat lähipalveluja, joiden nähdään luovan elämisen ja yrittämisen edellytyksiä ja edistävän elinvoimaa, kun ne suunnitellaan ja toteutetaan kestävällä tavalla yhteistyössä eri toimijoiden kanssa ja huolehditaan digitalisaation niille tarjoamat mahdollisuudet.

Niin seudun yhteistyössä kuin valtakunnallisestikin vahvistuva teema tulee olemaan omaisuuden hallinta, tuottavuuden parantaminen ja korjausvelan haltuunotto koko rakennetussa omaisuudessa. Tähän työhön arvokkaan yhteistyölisän tuo kansallinen KEHTO-foorumi, minkä toiminnassa ollaan myös aktiivisesti mukana.

Milko Tietäväinen on Tampereen Infra -liike­laitoksen toimitusjohtaja

Merja Saarilahti on Kangasalan kunnan rakennuspäällikkö

Teemu Kylmäkoski on Tampereen kaupungin rakennuttajahortonomi

Ritva Asula-Myllynen toimii Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän kehittämispäällikkönä