VESIHUOLTO

Haja-alueiden jätevesikiista halutaan pois päiväjärjestyksestä

Esitys haja-asutusalueitten talousvesien käsittelystä on tulossa eduskunnan käsittelyyn alkusyksystä. Lausuntokierros ei tiettävästi aiheuta esitykseen merkittäviä muutoksia. Eri tahoilla toivotaan, että asia saadaan lopulta pois päiväjärjestyksestä.

Imeytyskenttä on yleinen tapa järjestää haja-asutusalueitten kiinteistöjen jäteveden puhdistaminen.
Imeytyskenttä on yleinen tapa järjestää haja-asutusalueitten kiinteistöjen jäteveden puhdistaminen.

Tekijä Eero Karisto

Haja-asutusalueitten jätevesisäädösten helpottaminen oli lausuntokierroksella, jonka pohjalta ympäristöministeriössä muokataan esitys lopulliseen muotoon ensin valtio­- neuvoston ja sitten eduskunnan käsittelyyn. Ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen, kesk., erityisavustaja Jyrki Peisa arvelee, että laki etenee suunnilleen lausuntokierrokselle lähteneessä muodossa.

Kysymys on vuoden 2004 jälkeen rakennetuista rakennuksista. Sen jälkeen myönnetyissä rakennusluvissa on jo muutenkin edellytetty nykysääntöjä vastaavat puhdistusjärjestelmät.

Muutos aikaisempiin, kiistaa herättäneisiin säädöksiin koskee ennen kaikkea kiinteistön sijaintia. Nyt muutosvaatimus on rajattu ranta- ja pohjavesialueilla sijaitseviin kiinteistöihin. Niissä jätevesijärjestelmän uudistus on tehtävä vuoden 2019 lokakuun loppuun mennessä. Rantakiinteistöiksi tulkitaan rakennukset, joiden etäisyys rannasta on korkeintaan sata metriä. Aikaisemmin säädös koski myös kuivan maan rakennuksia.

Nyt kuivan maan kiinteistöihin jätevesijärjestelmät on uudistettava siinä vaiheessa, kun niihin tehdään muita merkittäviä kunnostus-, rakennus- tai vesijohtotöitä.

Kunta voi esityksen mukaan edelleen antaa perustason puhdistusvaatimusta ankarampia vaatimuksia.

Urakoitsijoilla kalusto

ja osaaminen valmiina

Yksi tunteita herättänyt ulottuvuus asian aikaisemmissa vaiheissa oli mielikuva huijatuista vanhuksista, joille myytiin turhan monimutkaisia ja kalliita jätevesiratkaisuja.

Koneyrittäjien toimitusjohtaja Matti Peltola toppuuttelee kritiikkiä.

- Osin saattaa olla kysymys jälkiviisaudesta. Ja mahtaako niitä toteennäytettyjä yli-investointeja juuri olla?

Kritiikki kohdistui pikemminkin laitteenmyyjiin kuin varsinaisiin urakoitsijoihin.

Alkuperäisen lain tullessa koneyrittäjät näkivät suuren mahdollisuuden. Osa teki investointeja, hankki koulutusta ja varautui muutenkin. Kun sitten mitään ei tapahtunutkaan, moni turhautui.

Peltolan mukaan kentällä on nyt kalustoa ja osaavia, varta vasten kouluttautuneita tekijöitä.

Peltola uskoo myös, että työt lähtevät nyt kunnolla käyntiin. Ihmiset alkavat uskoa, että lain lopputulos on sellainen, että se pysyy.

Korvaavat päästövähennykset

maa-ja metsätaloudesta?

Tyytymättömyyttä herättävä ongelma on se, että joka tapauksessa tähän mennessä on tehty sellaisia investointeja, joita uuden säädösten mukaan ei tässä vaiheessa tarvittaisi. Näitten teettäjiä lohdutetaan sillä, että jossain vaiheessa työ joka tapauksessa tulee eteen ja että tehty investointi vaikuttaa kiinteistön arvoon.

Käsitys investointien turhuudesta jakaa mielipiteitä. Julkisessa keskustelussa äärikäsitys on, että hanke kokonaisuudessaan, tai ainakin siltä osin kun se koskee kuivan maan rakennuksia, olisi turha.

Luonnonsuojeluliiton erityisasiantuntija Tapani Veistola muistuttaa, että kun pistekuormitus eli teollisuus ja jätevedenpuhdistamot ovat saaneet päästönsä huomattavasti pienemmiksi, suurin vesien likaaja on hajakuormitus. Jos kiinteistöjen osuutta päästöjen vähentämisessä helpotetaan, vastuuta joudutaan siirtämään aiempaa enemmän maa- ja metsätaloudelle sekä turvetuotannolle.

Luonnonsuojeluliitto vastusti lausunnossaan kokonaan vaatimusten heikennyksiä.

Liitto kuitenkin korosti kahta asiaa, jos muutokset joka tapauksessa tehdään. Ensinnäkin sadan metrin etäisyys vesialueesta on liian lyhyt. Sen mukaan velvoitteet pitäisi joka tapauksessa ulottaa 200 metrin alueelle rantaviivasta. Toiseksi liiton mukaan poikkeusmahdollisuuksia laajennetaan liikaa.

Eri tahojen intressissä on, että asia saadaan pois päiväjärjestyksestä.

Asia on ollut vaikea varsinkin keskustan kentällä, puolueen lehden Suomenmaan mukaan jopa yksi syy keskustan vaalitappioon 2011, joten keskustalainen ympäristöministerikin mielellään saattaa asian pois poliittiselta agendalta. Lehden mukaan lausuntokierrokselle lähtenyt esitys saa kiitosta puolueen kentältä.

Ministeri Tiilikainen saanee myös kentältään kiitosta asian saattamisesta pois päiväjärjestyksestä.

Kiitosta ei tule

mistään suunnasta

Lakiprosessin vaiheet eivät saa kiitosta miltään suunnalta.

Ongelmakohdiksi nähdään muun muassa epäoikeudenmukaisuus, kun tunnollisimmat ihmiset hoitavat asiat ajoissa ja jotkut muut selviävät asiasta kokonaan.

Asiaan liittyvä tiedottaminen saa myös runsaasti kritiikkiä. Eri tahojen mukaan alkuun syntyi runsaasti sekä väärää tietoa että epätietoisuutta. Syntyi mielikuvia suuremmista remonteista kuin lopulta oli tarpeen ja toisaalta tietoa oli huonosti saatavilla. Neuvontaan panostettiin enemmän vasta, kun tiedotusongelma oli jo levinnyt käsiin.

Edelleen ongelmaksi koetaan, että luottamus lainsäädäntöön on kärsinyt. Kun kerta toisensa jälkeen on myönnetty jatkoaikoja ja puhuttu säädösten muuttamisesta, se vaikuttaa suhtautumiseen seuraaviin säädöksiin. Niitä ei oteta vakavasti vaan aletaan odottaa kevennyksiä ja jatkoaikoja.

- Jos vetkuttelemalla pääsee vähemmällä, vastaisuudessa ihmiset ryhtyvät muissakin asioissa toimiin yhä myöhemmin, sanoo luonnonsuojeluliiton Veistola.

Faktat

FAKTALAATIKKO

Hankkeessa muutetaan voimassaolevaa haja-asutuksen talousjätevesien kiinteistökohtaista käsittelyä koskevaa sääntelyä.

Muutokset koskevat ennen vuotta 2004 rakennettuja talousvesien käsittelyjärjestelmiä.

Kiinteistöt, jotka sijaitsevat kauempana kuin sadan metrinpäässä vesistöstä tai pohjavesialueesta, vapautetaan velvoitteesta rakentaa nykyisiä vaatimuksia vastaava puhdistusjärjestelmä.

Velvoitteesta vapautetut kiinteistöt tulevat velvoitteen piiriin, kun niissä tehdään joko talousjätevesijärjestelmään kohdistuva tai rakennuksen rakentamiseen verrattavissa oleva korjaus- ja muutostyö.

Kunnan viranomainen voi vapauttaa myös sataa metriä lähempänä vesistöä sijaitsevat kiinteistöt velvoitteesta.

Velvoitteesta vapauttamisen kriteerejä lievennetään nykyisestä.

Kunta voi edelleen paikallisten olosuhteitten perusteella antaa tiukempia määräyksiä kuin lain perustason vaatimukset.

Wallin aloitti, Lehtomäki kompastui

Jätevesiuudistusta on arveltu osasyyksi keskusten suureen vaalitappioon 2011 ja ympäristöministerinä toimineen Paula Lehtomäen uraputken taittumiseen. Asia eteni Lehtomäen ministerikaudella, mutta tosiasiassa sen valmistelu käynnistyi edellisen hallituksen aikana Stefan Wallinin, rkp., ollessa ympäristöministeri.

Ennen 2011 vaaleja kritiikkiä yritettiin pehmentää tekemällä lakiin muutoksia. Ensinnäkin toimenpiteille annettiin lisäaikaa vuoteen 2016. Toiseksi velvoitteesta vapautettiin kiinteistöjen omistajat, jotka olivat täyttäneet 68 viimeistään 9.3.2011. Lisäksi vapautusta saattoi anoa kunnalta ”pakottavista syistä” enintään viideksi vuodeksi kerrallaan.

Ympäristöministeriö sai rahaa neuvonnan järjestämiseksi. Neuvojat kävivät paikan päällä kohteissa. Tutustumisten perusteella pääteltiin, että kaksi kolmesta vakituisesta asunnosta ei täytä määräyksiä. Tämän mukaan kunnostettavia jätevesijärjestelmiä olisi ollut 170.000, joista osa oli oikeutettu ikäperusteiseen vapautukseen.

Samoihin aikoihin laskettiin, että 100.000 vapaa-ajan asuntoa ei täytä asetuksen vaatimuksia. Kunnostustarpeet vaihtelivat erityisesti sen mukaan, onko niissä vesi-wc.

Osa kiinteistönomistajista rakensi uudet järjestelmät, osa jäi odottamaan uuden määräajan lähestymistä, osa senkin siirtymistä tai koko lain kumoamista.

Jossain vaiheessa muutoksia tehtiin jonkin arvion mukaan 4 000−5 000 kohteen vuosivauhtia.

Ville Niinistön, vihr., ympäristöministerikauden 2011−2014 lopulla alettiin taas odottaa takarajan siirtämistä.

Kun vihreät lähtivät hallituksesta 2014, uusi ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen, kok., hyvin pian pani vireille muutokset säädöksiin ja niiden täytäntöönpanoon. Nykyisen hallituksen maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen, kesk., jatkoi Grahn-Laasosen työtä ja vei muutokset eteenpäin.

Kevennetyt velvoitteet ovat tulossa eduskunnan käsittelyyn alkusyksystä. Lain on määrä astua voimaan 2017 alusta, mutta velvoitteiden takaraja on vuodessa 2019.

Faktat

FAKTALAATIKKO

Hankkeessa muutetaan voimassaolevaa haja-asutuksen talousjätevesien kiinteistökohtaista käsittelyä koskevaa sääntelyä.

Muutokset koskevat ennen vuotta 2004 rakennettuja talousvesien käsittelyjärjestelmiä.

Kiinteistöt, jotka sijaitsevat kauempana kuin sadan metrinpäässä vesistöstä tai pohjavesialueesta, vapautetaan velvoitteesta rakentaa nykyisiä vaatimuksia vastaava puhdistusjärjestelmä.

Velvoitteesta vapautetut kiinteistöt tulevat velvoitteen piiriin, kun niissä tehdään joko talousjätevesijärjestelmään kohdistuva tai rakennuksen rakentamiseen verrattavissa oleva korjaus- ja muutostyö.

Kunnan viranomainen voi vapauttaa myös sataa metriä lähempänä vesistöä sijaitsevat kiinteistöt velvoitteesta.

Velvoitteesta vapauttamisen kriteerejä lievennetään nykyisestä.

Kunta voi edelleen paikallisten olosuhteitten perusteella antaa tiukempia määräyksiä kuin lain perustason vaatimukset.

Wallin aloitti, Lehtomäki kompastui

Jätevesiuudistusta on arveltu osasyyksi keskusten suureen vaalitappioon 2011 ja ympäristöministerinä toimineen Paula Lehtomäen uraputken taittumiseen. Asia eteni Lehtomäen ministerikaudella, mutta tosiasiassa sen valmistelu käynnistyi edellisen hallituksen aikana Stefan Wallinin, rkp., ollessa ympäristöministeri.

Ennen 2011 vaaleja kritiikkiä yritettiin pehmentää tekemällä lakiin muutoksia. Ensinnäkin toimenpiteille annettiin lisäaikaa vuoteen 2016. Toiseksi velvoitteesta vapautettiin kiinteistöjen omistajat, jotka olivat täyttäneet 68 viimeistään 9.3.2011. Lisäksi vapautusta saattoi anoa kunnalta ”pakottavista syistä” enintään viideksi vuodeksi kerrallaan.

Ympäristöministeriö sai rahaa neuvonnan järjestämiseksi. Neuvojat kävivät paikan päällä kohteissa. Tutustumisten perusteella pääteltiin, että kaksi kolmesta vakituisesta asunnosta ei täytä määräyksiä. Tämän mukaan kunnostettavia jätevesijärjestelmiä olisi ollut 170.000, joista osa oli oikeutettu ikäperusteiseen vapautukseen.

Samoihin aikoihin laskettiin, että 100.000 vapaa-ajan asuntoa ei täytä asetuksen vaatimuksia. Kunnostustarpeet vaihtelivat erityisesti sen mukaan, onko niissä vesi-wc.

Osa kiinteistönomistajista rakensi uudet järjestelmät, osa jäi odottamaan uuden määräajan lähestymistä, osa senkin siirtymistä tai koko lain kumoamista.

Jossain vaiheessa muutoksia tehtiin jonkin arvion mukaan 4 000−5 000 kohteen vuosivauhtia.

Ville Niinistön, vihr., ympäristöministerikauden 2011−2014 lopulla alettiin taas odottaa takarajan siirtämistä.

Kun vihreät lähtivät hallituksesta 2014, uusi ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen, kok., hyvin pian pani vireille muutokset säädöksiin ja niiden täytäntöönpanoon. Nykyisen hallituksen maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen, kesk., jatkoi Grahn-Laasosen työtä ja vei muutokset eteenpäin.

Kevennetyt velvoitteet ovat tulossa eduskunnan käsittelyyn alkusyksystä. Lain on määrä astua voimaan 2017 alusta, mutta velvoitteiden takaraja on vuodessa 2019.