Vesihuollon säätelyn olennaisin muutos oli hulevesien hallinnan siirtyminen kunnan vastuulle. Muita tärkeitä muutoksia olivat muun muassa vesihuollon varautumisen kehittäminen, verkostoon liittymisvelvollisuuden lieventäminen taajamien ulkopuolella, vesihuoltolaitoksen omaisuustiedon hallinnan parantaminen sekä talouden läpinäkyvyyden parantaminen.

Maa- ja metsätalousministeriössä ollaan melko tyytyväisiä uudistetun vesihuoltolain toimeenpanoon.

Vesihallintoneuvos Jaakko Sierla ministeriöstä uskoo, että uuden lain myötä laitosten ja niiden päättäjien tietoisuus omaisuuden tilasta paranee.

- Vesihuoltolaitoksella voi olla korjausvelkaa samaan aikaan, kun omistaja haluaa tulouttaa laitoksesta varoja. Olisi tärkeää, että laitoksen toiminta olisi niin läpinäkyvää, että päättäjät joutuisivat kohtaamaan tuskan siitä, että he tietoisesti lisäävät korjausvelkaa ja laitoksen toiminnan riskejä.

Asiakkaat ovat valmiit maksamaan laadukkaasta vesihuollosta. Jos ainoa vertailutieto on se, mitä vesi naapurikunnassa maksaa, asiakkaat tietysti haluavat mahdollisimman halpaa vettä.

- Nyt on oikea hetki laittaa lain vaatimat asiat kuntoon. Kuntien pitäisi realistisesti arvioida, mitkä alueet ovat kehittyviä ja mitkä taantuvia.

Hulevesien hallinnan

säätely koetaan sekavaksi

Lain perusperiaate aktivoida kaavoittajia löytämään uusia ratkaisuja hulevesien hallintaan on toteutunut hyvin.

- Lakiin jäi kuitenkin eräitä ongelmakohtia, Kuntaliiton yhdyskuntatekniikan päällikkö Kirsi Rontu sanoo.

Säädökset toimivat, jos vesihuoltolaitos vastaa hulevesien viemäröinnistä. Jos vastuutaho onkin kunta, kiinteistöillä ei ole liittymispakkoa hulevesiviemäriin.

- Mistään suuremmista ongelmista ei kunnista ole kuulunut. Kunnissa ollaan vasta perustamassa hulevesiasioista vastaavia monijäsenisiä toimielimiä.

Hulevesien hallintaa koskevat säädökset tulivat voimaan ilman siirtymäaikaa, mikä on osoittautunut ongelmalliseksi. Hulevesien hallinnan talous on lain mukaan jo tänä vuonna eriytettävä kirjanpidossa ja se on työlästä. Laitoksilla on hulevesien viemäröintiä hoitaessaan jo tänä vuonna mahdollisuus periä myös kunnalta maksua yleisten alueiden hulevesien osalta.

- Tänä vuonna käytetäänkin monin paikoin viisasta arvausta. Ensi vuodelle talouden eriyttämiseen saadaan parempia työkaluja, Rontu arvioi.

Myös Jaakko Sierla myöntää, että hulevesien hallinnan kokonaisvastuun säätäminen maankäyttö- ja rakennuslaissa on perustavaa laatua oleva muutos, jonka sulattelu vie aikaa. Hänen mielestään ei ole välttämätöntä tehdä suuria muutoksia kunnan ja vesihuoltolaitoksen välisiin käytäntöihin, mikäli yhteistoiminta on sujunut tähän asti hyvin.

- Perusperiaate on, että uusilla alueilla vastuu hulevesistä on kunnalla. Olennaista on varautuminen rankkasadetulviin. Se ei ole mahdollista vesihuoltolaitoksen perinteisin menetelmin.

Kuntakentältä kuitenkin kantautuu tietoja siitä, että kunnat ovat esimerkiksi ottaneet hulevesiviemäreitä hoitaakseen.

- Pidän tätä yllättävänä, koska näissä tilanteissa kiinteistöjen liittymispakko poistuu. Tärkeintä kuitenkin on, ettei kuntiin tarvitse perustaa hulevesiviemäreiden takia erillistä hulevesilaitosta, Kirsi Rontu sanoo.

Joensuussa hulevesiasioissa

edetään rauhallisesti

Joensuussa kaupungin ja vesihuoltolaitoksen yhteistyö hulevesien hallinnassa toimii hyvin. Yleissuunnitteluvastuu on siirtynyt kaupungille, mutta muuten odotellaan vielä ohjeistusta.

- Maksamme toki laitokselle hulevesiverkostojen rakentamisesta könttäkorvauksen, jonka suuruus on toistaiseksi valistunut arvaus, Joensuun kaupungininsinööri Ari Varonen.

Hän myöntää, että tilanne olisi helpompi, jos säädökset olisivat yhden lainsäädännön alla. Sekavuus ei saisi näkyä kansalaisen arjessa.

- Joensuussa ei ainakaan vielä ensi vuonna ryhdytä hulevesimaksua perimään. Odotamme rauhassa ohjeita. Lain kanssa voidaan kyllä elää, kun osapuolet sopivat asiat järkevästi.

Vesihuoltoa rakennetaan

kaavoituksen edetessä

Maa- ja metsätalousministeriö, Kuntaliitto ja Vesilaitosyhdistys ovat samaa mieltä siitä, että kaavoituksen tulee ohjata vesihuollon rakentamista.

- Jos nykytilanteessa lähdetään rakentamaan verkostoja taajaman ulkopuolelle, on kynnys syytä pitää kohtuullisen korkeana. Viime aikoina taajamien ulkopuolelle suunniteltujen verkostojen määrä onkin selvästi vähentynyt, Jaakko Sierla sanoo.

- Tavoitteena tulee olla, ettei vesihuoltolaitokselle määritetä toiminta-aluetta, jos liittyminen tulee kiinteistölle kohtuuttoman kalliiksi. Olennaista on kytkeä toiminta-alueen määrittäminen kaavoitukseen niin, ettei vesihuollon rakentaminen ohjaa maankäyttöä, Vesilaitosyhdistyksen puheenjohtaja ja Turun Vesiliikelaitoksen toimitusjohtaja Irina Nordman sanoo.

Laista poistettiin kunnan velvoite laatia vesihuollon kehittämissuunnitelma, mutta kehittämisvelvoite jäi kunnille. Se tarkoittaa, että myös kehittämissuunnitelmat käytännössä säilyvät, eikä arvioituja kustannussäästöjä tältä osin tule.

Jos kehittämissuunnitelma velvoitteena poistuikin, vesihuoltoon tuli velvoite laatia varautumissuunnitelma, jonka tulee olla yhteensopiva kunnan varautumissuunnitelman kanssa.

- Tärkeää on saada arjen häiriö- tilanteet hallintaan. Jos esimerkiksi yksi aggregaatti on varattu viiteen eri kohteeseen, miten ratkaistaan sen käyttö, Kirsi Rontu pohtii.

Jätevedet pois

hulevesiviemäreistä

Monin paikoin ongelmana on edelleen hulevesien johtaminen jätevesiviemäriin, vaikka nykyisessä laissa se on nimenomaisesti kielletty.

- Vaikka asiasta olisi kiinteistön ja laitoksen kanssa sovittu, sopimus on tältä osin lain vastainen. Vesihuoltolaitokset tulevat ottamaan yhteyttä tällaisiin kiinteistöihin ja edellyttämäännäiden liittymien poistamista, Rontu sanoo.

Vesihuollon kansallinen tietojärjestelmä on ollut vuosikausia huonolla tasolla. Pitkään valmisteltu Veeti-tietojärjestelmä on ollut koekäytössä.

- Koekäytön jälkeen järjestelmään on lisätty toimintaa kuvaavia tunnuslukuja ja raportteja Näiden toimivuutta on vielä tarkistettava, ennen kuin laitosten tietojensyöttövelvoite tulee voimaan ensi vuonna. Uskon, että tiedot saadaan järjestelmään. Toteutuuko tavoite Veetistä kansalaisten laajasti käyttämänä tietopalveluna, jää nähtäväksi, Irina Nordman arvioi.

Vesihuoltoverkostojen sijaintitiedot esitetään Veetissä pdf-liitteinä ja lisäksi ilmoitetaan, mistä verkostotiedot on saatavissa. Olisi hyvä, jos vesihuoltolaitosten verkostotiedot saataisiin kattavasti digitoitua, mutta skannattu karttakin on parempi kuin muistitieto eläkkeelle siirtyvän vesihuoltoammattilaisen päässä.

Vesihuoltolaitokset pääosin

tyytyväisiä uuteen lakin

Vesihuoltolaitoksilla on oltu yleisesti varsin tyytyväisiä uudistetun lain sisältöön ja toimeenpanoon. Maankäyttö- ja rakennuslain puolelle siirtyneet hulevesiin liittyvät säädökset koetaan laitoksilla kuitenkin sekaviksi ja vaikeasti hahmotettaviksi.

- Lain laatijalla on ollut oma kehittämisagenda, jota ei saatu riittävästi sovitetuksi kuntien ja vesilaitosten näkemyksiin. Kenttä jätettiin avoimeksi erilaisille ratkaisuille, Irina Nordman sanoo.

Hän kertoo laitosväeltä tulleen kiittävää palautetta lain voimaantulon jälkeen julkaistuista oppaista ja ohjeista. Niiden avulla hulevesien hallinnasta sopiminenkin saataneen sujumaan. Kunnissa on odotettu näitä ohjeita ja oppaita ja siksi lain toimeenpano hulevesiratkaisujen osalta on viivästynyt.

Maa- ja metsätalousministeriö julkaisi keväällä Vesihuoltolakioppaan. Kuntaliitto ja Vesilaitosyhdistys ovat laatineet mallin hulevesien hallinnasta sopimiseksi kunnan ja vesihuoltolaitoksen välillä. Myös yleisten alueiden hulevesien viemäröinnistä maksettavan korvauksen määrittämiseen on kehitetty ohjeistusta.

- Koulutustilaisuuksissa on kolme asiaa noussut selvästi esille: liittymisvelvoitteet, toiminta-alueet ja hulevesikysymykset. Kaikki muut lain uudet vaatimukset ovat kohtuudella toteutettavissa, mutta hulevesiasia on hankala kokonaisuus, Nordman arvioi.

- Turussa tarkoituksena on tuoda hulevesien hallinnan paketti kerralla päätettäväksi. Sillä on vaikutuksia johtosääntöihin ja moniin muihin käytänteisiin. Odotan, että ensi vuoden alussa kunnissa tapahtuu paljon näissä asioissa.

Talouden läpinäkyvyys

paranee vähitellen

Liittymisvelvollisuuden väljentäminen iskee pahimmin pienehköjen vesihuoltolaitosten talouteen. Osalle vesiosuuskunnista ei myöskään ole määritetty toiminta-aluetta, jolloin niiden alueiden kiinteistöjä ei koske liittymisvelvollisuus lainkaan.

Irina Nordman arvioi, että toistaiseksi talouden läpinäkyvyydessä ei ole tapahtunut merkittävää edistymistä. Läpinäkyvyys on kuitenkin parantunut, kun kunnan taseyksikkönä toimivien vesilaitosten määrä on vähentynyt yhtiöittämisen ja kuntaliitoksista johtuvien laitosten yhdistymisten myötä.

- Taksarakenne on laitoksilla kehittynyt oikeaan suuntaan, kun kiinteitä maksuja peritään enemmän. Hulevesimaksuja käytetään edelleen varsin vähän.

Vesilaskussa voi olla neljä eri osaa: yksityisoikeudelliset vesimaksu, jätevesimaksu ja hulevesien viemäröintimaksu sekä julkisoikeudellinen kunnan perimä hulevesimaksu. Asiakkaan kannalta lasku voi siis näyttää entistä monimutkaisemmalta.

Maa- ja metsätalousministeriön Vesihuoltolakiopas verkossa

http://www.mmm.fi/attachments/vesivarat/IJKgPV0P5/Vesihuoltolakiopas_2015.pdf

Suomen Kuntaliiton yleiskirje Lait vesihuoltolain sekä maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta verkossa

http://www.kunnat.net/fi/Kuntaliitto/yleiskirjeet-lausunnot/yleiskirjeet/2014/Sivut/8-80-2014-lait-vesihuolto-mrl-lakien-muuttamisesta.aspx