Resurssiviisaiden kaupunkien Fisu-verkosto esiteltiin kesällä hankkeen seminaarissa Jyväskylässä. Seminaarissa Sitran johtaja Mari Pantsar totesi, että maapallolla kulutetaan luonnonvaroja nykyisin vuosittain puolitoista kertaa se, mitä maapallo vuodessa tuottaa.

Hän painotti, että kysymys on hyvinvoinnista, ja kaupungeilla on merkittävä rooli hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn lähteinä.

Tilanteen korjaamiseksi on Pantsarin mukaan kaupunkien, maankäytön ja energiatuotannon muututtava, ja siinä resurssien viisas käyttö on tärkeä tekijä.

Pantsar muistutti, että talous on keino hyvinvoinnin saavuttamisessa.

– Välillä tuntuu, että se nostetaan lopulliseksi tavoitteeksi.

Talouden ja ympäristön yhteiset intressit

Resurssiviisaudella tarkoitetaan hankkeessa alueellista toimintamallia, jonka avulla kaupungit ja kunnat voivat vahvistaa aluetaloutta ja työllisyyttä, luoda yrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia sekä parantaa asukkaiden hyvinvointia. Samalla ilmastopäästöt ja materiaalihäviöt vähentyvät.

Resurssiviisaudella haetaan taloudellista hyötyä olemassa olevista resursseista ja niiden tehokkaasta hyväksikäytöstä sekä varaudutaan resurssien rajallisuuteen. Toimintamallissa pyritään löytämään talouden, hyvinvoinnin ja ympäristön yhteiset edut.

Toimintamallissa kartoitetaan olemassa olevia resursseja ja sitä, miten niitä käytetään, miten käyttöä voitaisiin kehittää, sekä kartoitetaan hyödyntämättömiä tai vajaassa tai epätarkoituksenmukaisessa käytössä olevia resursseja.

Hankkeen seminaarissa nousi esiin myös edelläkävijäkaupunkien mahdollisuus saada kilpailuetua uusien ratkaisujen kehittäjänä.

Asukkaiden ja alueen yritysten etu

Resurssiviisaus-toimintamalli on kehitetty yhdessä Jyväskylän kaupungin kanssa ja sitä pilotoitiin kevään aikana kolmessa muussa kaupungissa: Forssassa, Lappeenrannassa ja Turussa. Pilottikaupungeissa järjestettiin keväällä työpajat, joissa hahmoteltiin paikallista tiekarttaa kohti resurssiviisautta. Tiekarttoja ja kaupunkien toimenpiteitä esiteltiin Jyväskylän seminaarissa kesäkuussa.

Pilottikaupungit aikovat muuttua hiilineutraaleiksi ja jätteettömiksi kaupungeiksi.

– Tavoite on näille edelläkävijöille pitkän tähtäimen strateginen valinta. Uusien ratkaisujen kehittämisen ja käyttöönoton uskotaan olevan paitsi asukkaiden myös alueen yritysten etu, katsoo Sitran erityisasiantuntija Lari Rajantie.

Tavoitteisiin ei päästä ilman uusia toimintatapoja tai resurssiviisautta tukevia investointeja. Ne saattavat tarkoittaa esimerkiksi älykkäitä järjestelmiä, energiatekniikkaa tai jätteenkäsittely- ja kierrätysratkaisuja, Rajantie kuvaa.

Resurssiviisaiden ratkaisujen käyttöönottoa kaupungit voivat tukea hankintamenettelyjä ja yrityskumppanuuksia kehittämällä.

Rajantie arvioi Sitran nettisivulla, että Lappeenrannassa on jo ennestään vahvaa energiatekniikan ja aurinkoenergian osaamista ja Forssassa puolestaan kiertotalouden yrityskeskittymä. Turkua saattaisivat kiinnostaa esimerkiksi liikenne ja ravinnekierron ratkaisut, erityisesti Itämeren tilan vuoksi.

Resurssiviisaus-hankkeen pilottikaupungit muodostavat nyt kestävien kaupunkien Fisu-verkoston, johon myös muiden kaupunkien on mahdollisuus liittyä. Verkoston kaupunkien työtä tukemaan on perustettu palvelukeskus, jonka käytännön työstä vastaavat Suomen ympäristökeskus Syke ja Motiva Oy.

Kaupunkirakenne ei sekoitu Suomessa

YIT:n johtaja Juha Kostiainen kertoi seminaarissa 20 maata käsittävästä tutkimuksesta, jossa Suomi oli häntäpäässä kolmessa asiassa: sekoittuneissa kaupungeissa, julkisen liikenteen osuudessa ja hiilipäästöissä.

Sekoittuneilla kaupungeilla tarkoitetaan yhdyskuntia, joissa asuminen, palvelut ja elinkeinotoiminta ovat lähekkäin. Sitä pidetään tavoitteena erityisesti liikenteen tarpeen vähäisyyden takia.

Joukkoliikenteen osuus oli Suomessa vertailun toiseksi huonoin.

– Ei riitä, että bussit käyttävät biokaasua. Ihmiset pitää saada käyttämään niitä.

Kostiainen toivoi, että sosiaalinen ulottuvuus otettaisiin mukaan resurssitehokkuusajatteluun.

Kaupungeilla merkittävä rooli

Resurssiviisautta edistävän hankkeen taustalla nähdään kulutuksen merkittävä kasvu, joka on seurausta varallisuuden kasvusta. Se nostaa resurssien hintaa, mutta suurempi huoli on luonnonvarojen riittävyys.

Hankkeessa pyritään toteuttamaan kestävän kehityksen periaatetta, jonka mukaan luonnonvarojen kulutus täytyy palauttaa maapallon kestokyvyn tasolle.

Tieto raaka-ainevirroista ja luonnonvarojen käytöstä mahdollistaa niiden tehokkaamman käytön ja nykyistä tehokkaamman kierrättämisen. Kaupungeilla ja alueilla on kasvava rooli resurssitehokkuuden jalkauttamisessa.