SKTY:n yhdeksän vuosikymmentä - osa 5

Aluerakentamisen ja suurten infrahankkeiden vuosikymmen

1970-lukuvun alkua leimasi maailmanlaajuisesti öljykriisi. Rooman klubin MIT:n tutkijoilta tilaama raportti ”Kasvun rajat” herätti keskustelua luonnonvarojen riittävyydestä ja jatkuvan talouskasvun aiheuttamista ongelmista.

SKTY:n puheenjohtajana toimi vuosikymmenen alussa Helsingin kaupungininsinööri Martti Anttila. Hän oli avarakatseinen kuntatekniikan tekijä, joka Kuntatekniikka-lehdessä ja vuosikokouspuheessaan Jyväskylässä 1970 nosti yhdistyksen piirissä ehkä ensi kertaa näkyvästi esille myös ympäristövastuun: ”Tosiasia kuitenkin on, että ympäristönsuojelu vaatii entistä enemmän huomiota osakseen ja elinympäristön huonontamisen ja saastumisen estämiseksi olisi tehtävä paljon nykyistä enemmän. Suomen Kunnallisteknillinen Yhdistys tuntee tässä suhteessa vastuunsa yhdistyksenä samoin kuin sen jäsenet kukin toimessansa.”

Keskeisiä keskustelunaiheita olivat muun muassa kasvukeskusten aluerakentaminen, liikennesuunnittelu sekä jätevesien puhdistus ja kaukolämmitys. Myös jätehuollosta ja kunnan roolista siinä keskusteltiin reippaasti - kuten tänäänkin. Tietotekniikkakin teki vähitellen tuloaan kuntatekniikan suunnitteluun.

Toimikuntatyö oli yhdistyksessä vilkasta läpi vuosikymmenen. Esimerkiksi Kadun tasaisuusnormit laadittiin SKTY:n toimikuntatyönä ensimmäisenä Pohjoismaissa. Yhdistys oli lausunnoillaan mukana vaikuttamassa muun muassa jätehuoltolain, katumaksulain ja jätevesimaksulain valmisteluun.

SKTY:n jäsenmäärä ylitti kuudensadan rajan 1975. Vuodesta 1953 yhdistyksen sihteerinä toiminut Jorma Niemelä julkaisi Kunnallistekniikka-lehden numerossa 3/1976 monipuolisen katsauksen yhdistyksen 50-vuotiseen historiaan. Siinä hän totesi viime vuosinakin yhdistyksen toimintaa kehitettäessä havaitun asian: ”Yhdistyksen toimintaa kuulee silloin tällöin arvosteltavan. Toiminta voisi olla näkyvämpää, enemmän ulospäin suuntautuvaa, huomiota herättävämpää. Tehokkaampi ja näkyvämpi toiminta vaatii myös toisenlaisia taloudellisia resursseja. Ja tästä syystä hallitus on päättänyt edetä asioissa varovasti”. Tuo varovaisuus kestikin vielä lähes neljä vuosikymmentä.

1970-luvulla maamme kaupungeissa toteutettiin monia erittäin merkittäviä kuntatekniikan rakentamishankkeita. Kaksi niistä oli kuitenkin omassa luokassaan: Helsingin metro ja Päijännetunneli. Molempia oli suunniteltu jo kauan, metroa 1950-luvun puolivälistä lähtien.

Metron rakentaminen oli kuuma puheenaihe pääkaupungissa 1960-1970-luvuilla. Nyt 40 vuotta myöhemmin metro on taas uutisten otsikoissa, kun rataa vihdoin jatketaan länteen. Tuo läntinen osuus aina Matinkylään saakka oli jo alkuperäisissä suunnitelmissa. Kuntatekniikka-lehden numeron 5/1972 artikkelissa, kun rakennustyöt olivat jo käynnissä, arvioitiin metroliikenteen alkavan syksyllä 1977 ja koko tuolloin suunnitellun metroverkon olevan liikennekäytössä ”noin vuoteen 1990 mennessä”.

Metroliikenne Rautatientorilta Itäkeskukseen alkoi värikkäiden vaiheiden jälkeen lopulta kesällä 1982, lähes viisi vuotta alkuperäisestä aikataulusta myöhässä. Liikennöinnin aloittamiseen lännen suuntaan näyttää kuluvan ainakin yhden ”kuntatekniikan kvartaalin” verran tuolloin arvioitua kauemmin.

Päijännetunneli puolestaan ratkaisi pääkaupunkiseutua pitkään vaivanneen pulan laadukkaasta raakavedestä. 120 kilometriä pitkä kalliotunneli Päijänteen Asikkalanselältä Helsingin ja Vantaan rajalle Silvolan tekojärvelle on maailman pisin yhtäjaksoinen kalliotunneli. Rakentaminen alkoi 1973 ja tunneli otettiin käyttöön 1982 - kuten Helsingin metrokin. Tunnelin kautta johdetaan vuosittain lähes 100 miljoonaa kuutiometriä vettä puhdistettavaksi pääkaupunkiseudun talousvedeksi.

Paavo Taipale

Lähde: Kunnallistekniikka-Kommunalteknik -lehden vuosikerrat 1970–1977 sekä SKTY:n valokuva-arkisto.

Kuntatekniikan päiville kannustava palaute

Kuntatekniikan päivät järjestettiin Maarianhaminassa ja päätöstä päivien pidosta tehtäessä mietittiin paikkaan liittyviä haasteita. Haasteet kohdattiin tällä kertaa onnistuneesti.

Kuntatekniikan päivien jatkuvuuden varmistamiseksi on yhdistyksen onnistuttava pitämään päivien talous kunnossa, kuten myös koko yhdistyksen talous. Maarianhaminan päivien kohdalla oli tummia pilviä osallistujamäärän suhteen. Päiville arvioitiin edellisten päivien perusteella saapuvaksi noin 180 osallistujaa ja tällöin päivien talous olisi ollut tappiollinen.

Yhdistyksen hallitus mietti laajalti, miten saadaan päivien osallistujamäärää kasvatettua. Sen arveltiin onnistuvan, olihan pohjalla onnistuneet päivät Turussa ja Oulussa. Suunta oli olemassa, niinpä päätettiin panostaa Key Note -puhujaan, kansainvälisyyteen ja markkinointiin.

Jälkikäteen voi todeta valintojen osuneen nappiin. Alan James ja Hyperloop kiinnosti etukäteen ja varsinkin kesän aikana asia on noussut uutispalstojen kärkeen. Voimme kiittää Mikko Leppästä suurella kädellä asian järjestelyistä. Me nousimme kerralla keskustelujen eturintamaan.

Kansainvälisyys on aina kuulunut päiville yhteistyömaiden kutsuvieraiden kautta ja nyt päätettiin Ruotsin yhdistyksen kanssa tehdä laajempaa yhteistyötä. Saimme aikaan kolmannen esitysvuon, joka oli ruotsinkielinen. Samalla Ruotsista saimme parikymmentä osallistujaa päiville. Työ vaati ankaraa ponnistelua ja siitä kiitos Ville Alatypölle sekä Maarit Mäki-Rayolle, jotka junailivat luennoitsijoiden ja osallistujien pääsyn päiville.

Markkinointiin panostettiin viime syksystä lähtien ja parasta markkinointia, eli hyvää viestiä hyvistä päivistä kuuli koko talven ajan. Hyvä viesti kulki suusta korvaan menestyksekkäästi. Näin saimme onnistuneet päivät Maarianhaminassa.

Lähetimme 270 osallistujalle 300 paikalla olleesta kyselyn ja saimme yli 70 vastausta. Vastausmäärää on pidettävä hyvänä ja otosta kattavana. Päivien yleisarvosana oli neljän luokkaa, kun ylin arvosana oli viisi. Voimme olla siis tyytyväisiä kokonaisuuteen ja ottaa oppia joissakin asioissa.

Ahvenanmaan päiviin liittyi jo lähtökohtaisesti selkeä aikataulutusongelma. Ohjelma piti rakentaa matkustamiseen kuluvan ajan takia tiukaksi, jotta kaksipäiväisyys saadaan säilytettyä. Tästä aiheutui varsinkin naisosanottajille kiirettä. Valmistautumiset iltatilaisuuksia varten eivät saaneet tarpeellista huomiota. Kuitenkin miehen näkökulmasta asiaa ei huomannut vaan kaikki naiset olivat hurmaavan kauniita joka hetki.

Toinen seikka oli matkojen järjestelyt. Ne annettiin ulkopuolisen matkanjärjestäjän hoidettavaksi, jotta asia osallistujien näkökulmasta helpottuisi. Tästä osalle aiheutui ylimääräistä järjestelyä ja ensi keväänä palataan vanhaan käytäntöön, jolloin kaikki hankkivat itse matkalippunsa ja huolehtivat pääsystä paikalle.

Viestintä ja tiedottaminen ovat aina mielettömän tärkeää ja SKTY:ssä tullaan siihen kiinnittämään erityistä huomiota, jotta kaikki tietävät ohjelman ja siihen tapahtumat muutokset, kun ne tapahtuvat. Saamme uudet tapahtumasivut käyttöön syksyn aikana.

Samalla pyrimme markkinoimaan yhä laajemmalle joukolle niin kuntaorganisaatioissa kuin yrityksissä päiviä ja kaikkia tapahtumiamme ja palvelujamme.

Tässä vielä luettelonomaisesti otteita kerätystä palautteesta.

Kysymyksenä oli, mikä Kuntatekniikan päivissä oli mielestäsi erityisen onnistunutta?

”Tilaisuuksia ja mahdollisuuksia verkostoitua oli riittävästi. Key Note -puheenvuoro herätti paljon keskustelua. Tämä on hyvä foorumi esittää tulevaisuuden visioita. Hyperloopin esittely oli mielenkiintoinen. Tulevaisuuden visioista voisi keskustella enemmänkin! Rajojen ylittävä yhteistyö, esitelmiä myös ruotsiksi ja englanniksi :) Taas kerran erittäin hyviä puhujia ja monipuolinen tarjonta luentoaiheissa. Maarianhaminan puheenvuorot olivat erittäin hyviä. Ruoat olivat erinomaisia ja iltatilaisuuksien tunnelma lämmin ja välitön. Kollegatapaaminen ja ruotsalaisten luennot. Ensikertalaisena verkostoituminen oli hyvin onnistunutta. Monipuolinen ja mielenkiintoinen luentokokonaisuus. Tunnelma oli rento. Esitelmät olivat valtakunnan kärkitasoa.”

Pyysimme myös terveisiä Kuntatekniikan päiviin liittyen ja tässä vastauksia:

”Puolustaa paikkaansa! Kokonaisuudessaan hyvät päivät jälleen kerran. Näkemisiin! Kiitos hyvistä päivistä! Hienoa työtä, jatkakaa samaan malliin! Hienot päivät! Jatkakaa hyvää työtä, kiitos. Oli hyvä, että kansainvälisiä vieraita ja kollegoita oli paikalla noin hyvin. Voi kun sitäkin perinnettä saataisiin pidettyä yllä myös jatkossa. Keep on the good work!”

Kiitos kaikille mukana olleille ja yritämme jatkaa yhä paremmin Jyväskylässä ensi toukokuun 11.-13. päivä.

Petri Koivula

toiminnanjohtaja