UUTISET
NIMITYKSIÄ
Hannu Penttilä Vantaan apulaiskaupunginjohtajaksi
Vantaan valtuusto valitsi kesäkuussa DI Hannu Penttilän maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimialan apulaiskaupunginjohtajaksi. Hän on toiminut aiemmin apulaiskaupunginjohtajana Helsingissä, johtajana pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnassa YTV:ssä ja Hämeen liitossa sekä yli-insinöörinä ympäristöministeriössä.
- Teen mielelläni työtä maankäytön ja metropolialueen suunnittelun parissa, ja Vantaa oli mahdollisuus, joka kannatti katsoa, Penttilä kuvaa Vantaalle hakeutumisensa taustaa.
Vantaa on Penttilän mukaan kovassa lennossa. Kehäradan täysimittainen hyödyntäminen vaatii vielä useita poliittisia päätöksiä.
- Aviapoliksen kaavarunko on juuri asetettu nähtäville. Sen pohjalta kehittyy lentokenttään olennaisesti liittyvä toimisto- ja tapahtuma-alue. Lisäksi Tikkurila ja Myyrmäki muuttuvat kaupungeiksi. Näiden kolmen keskuksen kaupunkimainen rakentaminen on lähivuosien suurimpia asioita.
Penttilä toteaa, että Vantaalla on perinteisesti matala organisaatio. Kunta on merkittävä palvelutuottaja ja rakennusurakat luonnollisesti kilpailutetaan. Olennaisia muutostarpeita palvelujen järjestämiseen teknisellä sektorilla ei hänen mielestään ole.
Kuluva vuosi on viimeinen Kehäratainvestointien vuosi. Tänä vuonna investoinnit ovatkin noin 50 miljoonaa euroa tavanomaista tasoa suuremmat. Sadan miljoonan kehyksessä pysyminen on haastavaa, kun asukasluku kasvaa pari prosenttia vuodessa myös jatkossa.
- Se luo palvelurakentamiselle paineita kun varsinkin kouluja ja päiväkoteja tarvitaan.
Nina Raitanen Tieyhdistyksen toimitusjohtajaksi
Suomen Tieyhdistyksen hallitus on nimittänyt yhdistyksen toimitusjohtajaksi tekniikan tohtori Nina Raitasen 1.9.2015 alkaen. Raitanen siirtyi tehtävään Aalto-yliopiston tietekniikan yliopistolehtorin tehtävästä. Ennen yliopistoaikaa hän oli t&k-päällikkönä ja innovaatiopäällikkönä Destia Oy:ssä sekä sitä ennen liikenne- ja viestintäministeriössä ylitarkastajana toimien lähinnä EU-asioiden parissa.
- Olin miettinyt, että järjestötyö voisi olla sellainen, jota aiempien erilaisten tehtävieni jälkeen voisi harkita. Alani on aina ollut infra, mutta näkökulma on vaihtunut. Kun kutsu tuli, olin hyvin ilahtunut, Raitanen sanoo.
- Otan mielihyvällä vastaan mahdollisuuden siirtyä Tieyhdistyksen palvelukseen. Uskon, että taustastani ja osaamiseni nimenomaan tietekniikassa, tutkimuksessa ja tuotekehityksessä sekä pedagogiassa on hyödyksi Tieyhdistykselle, sen jäsenille ja sidosryhmille.
Yksityistieasiat pysyvät Tieyhdistyksen kovana ytimenä jatkossakin, mutta Nina Raitanen näkisi mieluusti yhdistyksen laajemminkin alan keskustelijana.
- Yhdistys voisi toimia tiedon, tutkimuksen ja osaamisen lisääjänä, jotta vähemmällä rahalla saataisiin enemmän aikaiseksi. Tutkimuksen ja kehittämisen puolelta voisi löytyä vaihtoehtoisia mahdollisuuksia.
Tieyhdistyksen toimitusjohtajana elokuun loppuun saakka toiminut Jaakko Rahja jatkaa yhdistyksessä erikoisasiantuntijana toiminnan painopisteenä yksityistieasioiden kehittäminen. Hän siirtyi tehtävään omasta aloitteestaan oltuaan yhdistyksen toimitusjohtajana 20 vuotta.
Kirsi Rontu Keravan toimialajohtajaksi
Keravan valtuusto valitsi kesäkuussa DI Kirsi Ronnun Keravan Kaupunkitekniikka -liikelaitoksen toimialajohtajan virkaan. Rontu siirtyy tehtävään Suomen Kuntaliiton yhdyskuntatekniikan päällikön tehtävästä, jota hän on hoitanut kuutisen vuotta. Tätä ennen hän työskenteli Keravan kaupungininsinöörinä.
- On kiinnostavaa päästä toteuttamaan käytännössä uusia toimintatapoja, joita olen ollut kehittämässä Kuntaliitossa. Kerava on sopivan kokoinen kaupunki, jossa toimialajohtajakin on mukana arjen tehtävissä, Kirsi Rontu sanoo.
Keravalaisena hän ei pane pahakseen myöskään työmatkan olennaista lyhenemistä uuden tehtävän myötä.
Keski-Uudenmaan Kuuma-kuntien kuntaliitosratkaisuja odotetaan alkavana syksynä. Kuuma-tekniikka -ryhmän yhteistyön Rontu toivoo paranevan entisestään.
- Tärkeintä on panostaa Kuuma-yhteistyöhön, joka on odotellut kuntaliitosratkaisuja. Tarve kuntatekniikan yhteiselle kehittämiselle on selvästi olemassa. Toivon myös, että Kuuma-kunnat liittyvät kuntien teknisen sektorin kehittämisen Kehto-foorumiin.
Keravan Kaupunkitekniikan keskeisimpiä lähivuosien investointeja ovat uimahallin peruskorjaus ja laajennus sekä Kurkelan yhtenäiskoulu. Molemmat ovat kaupungin mittakaavassa suuria investointeja.
- Käyttötalous on tiukka, mutta Keravan talous on hyvin hoidettu.
Sami Haapanen Helsingin kiinteistöviraston tonttiosaston johtoon
Helsingin kiinteistöviraston tonttiosaston osastopäälliköksi valittiin kesäkuussa OTM Sami Haapanen. Hän seuraa tehtävässä Juhani Tuuttilaa, joka siirtyy eläkkeelle. Haapanen aloittaa uudessa tehtävässä lokakuun alussa. Hän toimii nyt asuntotonttitoimiston päällikkönä, ja on työskennellyt kiinteistövirastossa vuodesta 2006 lähtien.
Tonttiosaston osastopäällikkö huolehtii kaupungin maa- ja asuntopoliittisten linjausten toteuttamisesta omalla vastuualueellaan. Tonttiosasto vastaa tonttien vuokrauksista, ostoista ja myynneistä sekä maankäytön kehittämisestä. Kaupunki omistaa noin 65 prosenttia Helsingin maa-alueista, joten työnsarkaa riittää.
- Odotan uusia tehtäviä innolla, mutta jalat maassa. Osastomme vahvuuksiin kuuluu asiantuntemus, luotettavuus ja asiakaslähtöinen toimintaote, joita pitää vaalia ja kehittää yhä eteenpäin Haapanen sanoo.
Yleinen taloustilanne on kiristynyt, ja kilpailu pääkaupunkiseudun yrityksistä on koventunut. Asuntorakentamisen osalta haasteena on rakennuskelpoisten tonttien riittävyys. Tulevaisuudessa rakentaminen painottuu uusien alueiden sijaan täydennysrakentamiskohteisiin.
- Kun Östersundomin projekti valmistuu, isojen raakamaakauppojen aikakausi alkaa olla ohi. Keskitymme todennäköisesti tulevaisuudessa pienempiin kauppoihin. Kehitettävää on myös houkuttelevan yritystonttivarannon ja täydennysrakentamisen edistämisessä. Aikaa pitää jäädä nykyistä enemmän myös vaativammille kiinteistökehityshankkeille.
Kirsi Rontu Keravan toimialajohtajaksi
Keravan valtuusto valitsi kesäkuussa DI Kirsi Ronnun Keravan Kaupunkitekniikka -liikelaitoksen toimialajohtajan virkaan. Rontu siirtyy tehtävään Suomen Kuntaliiton yhdyskuntatekniikan päällikön tehtävästä, jota hän on hoitanut kuutisen vuotta. Tätä ennen hän työskenteli Keravan kaupungininsinöörinä.
- On kiinnostavaa päästä toteuttamaan käytännössä uusia toimintatapoja, joita olen ollut kehittämässä Kuntaliitossa. Kerava on sopivan kokoinen kaupunki, jossa toimialajohtajakin on mukana arjen tehtävissä, Kirsi Rontu sanoo.
Keravalaisena hän ei pane pahakseen myöskään työmatkan olennaista lyhenemistä uuden tehtävän myötä.
Keski-Uudenmaan Kuuma-kuntien kuntaliitosratkaisuja odotetaan alkavana syksynä. Kuuma-tekniikka -ryhmän yhteistyön Rontu toivoo paranevan entisestään.
- Tärkeintä on panostaa Kuuma-yhteistyöhön, joka on odotellut kuntaliitosratkaisuja. Tarve kuntatekniikan yhteiselle kehittämiselle on selvästi olemassa. Toivon myös, että Kuuma-kunnat liittyvät kuntien teknisen sektorin kehittämisen Kehto-foorumiin.
Keravan Kaupunkitekniikan keskeisimpiä lähivuosien investointeja ovat uimahallin peruskorjaus ja laajennus sekä Kurkelan yhtenäiskoulu. Molemmat ovat kaupungin mittakaavassa suuria investointeja.
- Käyttötalous on tiukka, mutta Keravan talous on hyvin hoidettu.
Sami Haapanen Helsingin kiinteistöviraston tonttiosaston johtoon
Helsingin kiinteistöviraston tonttiosaston osastopäälliköksi valittiin kesäkuussa OTM Sami Haapanen. Hän seuraa tehtävässä Juhani Tuuttilaa, joka siirtyy eläkkeelle. Haapanen aloittaa uudessa tehtävässä lokakuun alussa. Hän toimii nyt asuntotonttitoimiston päällikkönä, ja on työskennellyt kiinteistövirastossa vuodesta 2006 lähtien.
Tonttiosaston osastopäällikkö huolehtii kaupungin maa- ja asuntopoliittisten linjausten toteuttamisesta omalla vastuualueellaan. Tonttiosasto vastaa tonttien vuokrauksista, ostoista ja myynneistä sekä maankäytön kehittämisestä. Kaupunki omistaa noin 65 prosenttia Helsingin maa-alueista, joten työnsarkaa riittää.
- Odotan uusia tehtäviä innolla, mutta jalat maassa. Osastomme vahvuuksiin kuuluu asiantuntemus, luotettavuus ja asiakaslähtöinen toimintaote, joita pitää vaalia ja kehittää yhä eteenpäin Haapanen sanoo.
Yleinen taloustilanne on kiristynyt, ja kilpailu pääkaupunkiseudun yrityksistä on koventunut. Asuntorakentamisen osalta haasteena on rakennuskelpoisten tonttien riittävyys. Tulevaisuudessa rakentaminen painottuu uusien alueiden sijaan täydennysrakentamiskohteisiin.
- Kun Östersundomin projekti valmistuu, isojen raakamaakauppojen aikakausi alkaa olla ohi. Keskitymme todennäköisesti tulevaisuudessa pienempiin kauppoihin. Kehitettävää on myös houkuttelevan yritystonttivarannon ja täydennysrakentamisen edistämisessä. Aikaa pitää jäädä nykyistä enemmän myös vaativammille kiinteistökehityshankkeille.