UUTISET
Helsingin Arabianrantaa on rakennettu 15 vuoden ajan. Rakennuttajat on velvoitettu käyttämään 1-2 prosenttia rakennuskustannuksista taiteeseen.
Helsingin Arabianranta valmistuu
Helsinki juhlisti elokuun lopulla Arabianrannan asuinalueen valmistumista. Aluetta on rakennettu 15 vuotta, ja sinne on valmistunut asuntoja 8 000 henkilölle.
Arabianranta oli ensimmäinen Helsingin kantakaupungissa toteutettu aluerakentamisprojekti. Alueen tekee erityislaatuiseksi myös sen voimakas historiallinen kerroksellisuus.
Arabianrannassa on muistumia sekä Helsingin perustamisen ajalta 1500-luvun puolivälistä, maanviljelysjaksosta, alueen huvilakaudesta sekä teollistumisen aikakaudelta.
– Kaupunginosa on suunnannäyttäjä historiallisessa kaupunkirakenteen murroksessa, jossa merellisyys, omaleimainen design ja kestävä kehitys korostuvat, kaupunginjohtaja Jussi Pajunen kuvailee Arabiaa.
Asumisen laatua Arabianrannan alueella on alusta asti lisätty taiteen keinoin. Kaupunki on velvoittanut rakennuttajat käyttämään taiteeseen 1–2 prosenttia jokaisen kohteen rakennuskustannuksista. Periaate koskee myös pihojen sekä katu- ja viheralueiden rakentamista.
Arabianranta oli Suomen ensimmäisiä pilaantuneelle maalle rakennettuja kaupunginosia. Alueen rakentamisessa testattiin ja kehitettiin uusia maaperän kunnostusmenetelmiä, joilla oli vaikutuksia alan suomalaiseen normistoon.
Pienten keskustojen palkinto Asikkalaan
Elävät Kaupunkikeskustat ry on palkinnut Asikkalan kunnassa sijaitsevan Vääksyn keskustan PIKE-palkinnolla. Kilpailun kohteena olivat enintään 5 000 asukkaan pienet keskukset ja kirkonkylät.
Palkintoraadin puheenjohtaja, arkkitehti Pertti Räsänen perustelee valintaa Vääksyn poikkeuksellisen monipuolisella kehittämisotteella.
– Vääksyn kanavan kapealle kannakselle kehittynyt taajamarakenne muodostaa paikkakunnalle selkeän selkärangan. Arvokas kulttuurihistoriallinen ympäristö sekä ympäröivä vesistö luovat alueelle ainutlaatuiset kasvot. Vääksystä alkaa Järvi-Suomi, perustelut kuuluvat.
– Asukkaiden hyvinvointiin sekä terveyden edistämiseen on panostettu muun muassa runsaiden lähiliikuntamahdollisuuksien myötä. Aurinkovuoren koulu on uudenlainen kokonaisuus, jonka käyttö- ja täyttöaste on huipussa ja se palvelee jokaista asukastakin.
PIKE-kilpailu järjestettiin nyt toista kertaa. Viime vuonna palkinnon sai Mänttä.
Vantaan kuskittomilla busseilla 19 000 matkustajaa
Vantaan asuntomessujen yhteydessä Kivistössä järjestettiin kokeilu, jossa kuskittomat pikkubussit kuljettivat matkustajia Kivistön rautatieasemalta messuporteille. Kokeilun aikana matkustettiin yhteensä 19 021 matkaa.
– Olemme erittäin tyytyväisiä siihen, kuinka kiinnostuneesti ja innostuneesti eri-ikäiset matkustajat kuskittomiin busseihin suhtautuivat, kertoo projektipäällikkö Topias Pihlava Vantaan kaupungilta.
Kokeilujaksosta kerättyä palautetta hyödynnetään bussien jatkokehityksessä ja tulevaisuuden joukkoliikenteen suunnittelussa.
− Palautteen mukaan kuskittomalle bussipalvelulle olisi kysyntää. Kuskiton bussi soveltuisi parhaiten muutaman kilometrin pituiseksi syöttölinjaksi esimerkiksi tiheästi liikennöidylle juna-asemalle, Pihlava kertoo.
Turku Energian kaasupalloon ympäristötaideteos
Turku Energian kaasukellon kaasupallo on saanut uuden elämän taiteen kautta. Pallo on otettu osaksi Window of the Sun eli Ikkuna aurinkoon -nimistä ympäristötaideteosta. Teoksen on toteuttanut kuvataitelija ja Turku Energian teknisen alan harjoittelija Mauri Kosonen.
Taideteos koostuu kaasupallosta ja sen ympäristöstä. Kaasupalloon heijastetaan Yhdysvaltain ilmailu- ja avaruushallituksen (NASA) SDO-satelliitin kuvaamaa, muokattua videokuvaa kaukaisimmasta lämmön ja valon lähteestämme eli auringosta. Kaasupallon alusta on lisäksi verhottu antiikinpunaisella kuorikatteella, joka muodostaa pallolle meteoriitin tulihännän. Kaasupallon ympärillä olevat kahdeksan kiveä symboloivat aurinkokuntamme planeettoja.
Videota tullaan heijastamaan kaasupalloon syksystä alkaen pimeinä vuoden- ja vuorokaudenaikoina. Taideteos on yksi Energiateollisuus ry:n, Humanistisen ammattikorkeakoulun ja muutamien kaukolämpöyritysten järjestämän ideakilpailun voittajatöistä.
– Kaasupallo on Museoviraston suojeluksessa, joten sen pintaa ei saanut millään tavalla muokata. Tästä syystä päätinkin ehdottaa videoprojisointia. Sain idean teokseeni, kun mietin, mikä on kaukaisin lämmön ja energian lähteemme, kuvataiteilija Kosonen kertoo.
Turku Energia aloitti tänä vuonna kaukolämmön kiinteiden kohteiden muokkaamisen ympäristötaideteoksiksi. Kuluneena kesänä toteutettiin neljä taideteosta.
Kaasupallo rakennettiin vuonna 1937 ja sitä käytettiin kotitalouskaasun korkeapainesäiliönä 1970-luvulle saakka. Kaasupallo on koottu käsin niittaamalla yhteen 24 samanmuotoista teräslevyä. Pallon halkaisija on 11 metriä ja siihen mahtui aikoinaan 3 500 m3 kaasua.
www.turkuenergia.fi/kaasupallo
Vantaan Kivistön asuntomessuilla esiteltiin tiivistä kaupunkirakentamista.
Vantaan asuntomessuilla lähes 140 000 kävijää
Vantaan Kivistössä järjestelyillä asuntomessuilla vieraili 10.7.–9.8. lähes 140 000 maksanutta kävijää. Kaupunkirakenteen tiivistäminen sekä ekologinen rakentaminen olivat messujen teemoja. Kivistön asuntomessualueesta tehtiin esimerkki pyrkimyksestä tiivistää kaupunkirakennetta niin, että samalla huolehdittiin riittävän monipuolisista asunto- ja hallintamuodoista ja huomioitiin myös vuokra-asunnot ja omakotitalot.
Vantaan kaupunginjohtaja Kari Nenonen toteaa, että kaupunki saavutti asuntomessuilla tavoitteensa: kiinnostus Vantaata ja uutta Kivistön asuinaluetta kohtaan kasvoi, ja Vantaan kaupungin saama palaute messutapahtumasta oli hyvää.
– Asuntomessut ovat olleet Kivistön uuden kaupunginosan upea alkupamaus. Messuvieraat löysivät hyvin uuden Kehäradan. Kiinnostusta herättivät myös tiivis ja kustannustehokas rakentaminen sekä yhdyskuntarakenteen uudet tekniset ratkaisut, kuten jätteiden putkikeräysjärjestelmä ja kuskiton bussi, Nenonen sanoo.
Valtatie 12 eteläisen kehätien linjaus kulkee Hollolan puolella valtaosin maa- ja metsätalousmaisemassa.
Valtatie 12 Lahden eteläisestä kehätiestä aiesopimus
Liikenneviraston, Lahden kaupungin ja Hollolan kunnan neuvottelema aiesopimus valtatie 12 Lahden eteläisen kehätien toteuttamisesta hyväksyttiin kuntien valtuustoissa kesäkuussa. Osapuolet allekirjoittivat hankkeen aiesopimuksen elokuussa.
Valtatie 12 on valtakunnallinen itä-länsisuuntainen päätieyhteys. Tiellä kulkee raskasta liikennettä ja tien turvallisuustilanne on erittäin huono. Tie sijoittuu keskelle Lahden kaupungin ja Hollolan kunnan tiiviisti rakennettua kaupunkimaista aluetta.
Valtatiellä on suuri merkitys Lahden ja Hollolan alueen seudulliselle liikenteelle ja elinkeinoelämän kuljetuksille. Raskas liikenne aiheuttaa haittoja asutukselle, ja tie kulkee pohjaveden muodostumisalueella.
Lahden eteläinen kehätie -hankkeen toteutus parantaisi merkittävästi liikenneturvallisuutta ja ohjaisi läpikulkuliikenteen pois Lahden ja Hollolan kehittyviltä keskusta-alueilta.
Lahden eteläisen kehätien toteutuskustannukset ovat 275 miljoonaa euroa. Aiesopimuksen mukaisesti valtion kustannusosuus olisi 198 miljoonaa euroa ja kuntien osuus 77 miljoonaa euroa. Kuntien kustannusosuuteen sisältyy 11,5 miljoonaa euroa katuverkon rakenteita.
Hankkeen tiesuunnitelma on valmistunut ja sen hyväksymispäätöstä odotetaan helmikuussa 2016. Maastossa rakentaminen voisi alkaa aikaisintaan vuoden 2017 keväällä. Hankkeen toteuttamisesta ei ole päätöstä ja lopullisen päätöksen hankkeen toteuttamisesta tekee eduskunta.
Lahti ja Lappeenranta kehittävät energiatietopalvelua
Lahden ja Lappeenrannan kaupungit ovat käynnistäneet yhteishankkeen, jossa kehitetään uudentyyppinen energiatietopalvelu eri energiamuotojen kiinteistökohtaiseen vertailuun. Palvelu antaa tietoa muun muassa eri lämmitysmuotojen kustannuksista, takaisinmaksuajoista sekä hiilidioksidipäästöistä.
Karttatietoihin pohjautuvaa sähköistä verkkopalvelua voivat sen valmistuttua hyödyntää yksityiset kuluttajat, isojen kiinteistöjen omistajat sekä esimerkiksi suunnittelijat ja muut ammattilaiset. Energiatietopalvelu otetaan käyttöön syksyllä 2016.
– Palvelu auttaa kiinteistöjen omistajia tekemään ympäristön kannalta hyviä ja taloudellisesti järkeviä energiaratkaisuja tilanteessa, jossa lämmitysmuodon vaihto olemassa olevaan rakennukseen on ajankohtaista, sanoo Wirma Lappeenranta Oy:n kehityspäällikkö Markku Mäki-Hokkonen.
Palvelun toteuttajaksi on kilpailutuksessa valittu Bionova Oy. Projektissa on mukana myös Motiva, joka vastaa kansallisesta ennakkolanseerauksesta ja edistää palvelun leviämistä muillekin kaupunkiseuduille.
Lahden seudun pientaloasukkaille tehdyn kyselyn mukaan yli 60 prosenttia vastaajista oli kiinnostunut toteuttamaan energiatehokkuustoimia ja uusiutuvan energian ratkaisuja kiinteistöllään. Erittäin kiinnostavaksi pientaloasukkaat mieltävät uuden tiedon aurinkoenergian hyödyntämisestä kiinteistössään.
Käyttäjille ilmaisen palvelun pystyttäminen rahoitetaan pääosin Euroopan aluekehitysrahastosta. Ohjelmakaudella 2014–2020 EAKR-rahoituksesta 25 prosenttia kohdistuu vähähiilisyyteen.
Stydi toi Staralle tunnustuspalkinnon
Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara on saanut Lappeenranta-tunnustuspalkinnon hyvän työelämän kehittämisestä.
Palkinto annettiin Lappeenranta-seminaarissa. Palkitsemisperustelujen mukaan Stara on erinomainen esimerkki teknisen toimen työhyvinvointihankkeesta, jossa toimintaprosesseja ja hyvinvointijohtamista on onnistuttu edistämään yhteistyössä henkilöstön kanssa.
Starassa pysähdyttiin vuonna 2011 perustavanlaatuisten haasteiden äärelle, kun sairauspoissaolojen ja työtapaturmien määrät olivat kestämättömän korkeita. Joka viides staralainen koki työkyvyn menettämisen tai osatyökykyisyyden uhkaa.
Stara päätti kehittää strategisen työhyvinvointiohjelman vuosille 2011–2014. Ohjelman nimeksi annettiin Stydi. Päätös ohjelman käynnistämisestä tehtiin johdon ja henkilöstön yhteistyönä. Lähtöajatus oli: kun työhyvinvointi lisääntyy, myös taloudelliset tulokset paranevat.
Käytännössä Stydiä toteutettiin strategiaa tukevilla hankkeilla. Nämä sisälsivät parhaiden käytäntöjen etsimistä, kehittämistä ja jakamista. Ohjelman tehtävänä oli myös löytää työhyvinvoinnin kannalta keskeisiä yhteistyökumppaneita
Palkittavaksi haettiin kuluvana vuonna hyviä kehittämistarinoita. Staran ohella Lappeenranta-tunnustuspalkinnon sai Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Dialogia-hankkeen toteuttamisesta.
Stara haluttiin nostaa esille myös siksi, että teknisen puolen hyvät hankkeet ovat viime vuosina sote-uudistuksen pyörteissä jääneet muiden alojen varjoon.
56 kuntaa mukana Fennovoimassa
Yhteensä 56 kuntaa on mukana Voimaosakeyhtiö SF:ssä, joka on Pyhäjoen Hanhikivelle ydinvoimalaa kaavailevan Fennovoiman pääomistaja. Voimaosakeyhtiö SF:n kuntaomistajia selvitti Kuntaliiton ruotsinkielisen osaston verkkouutissivusto Kommuntorget.
Kuntien energiayhtiöt ovat joko suoraan Voimaosakeyhtiö SF:n omistajia tai ne ovat mukana yhteenliittymissä, jotka ovat Voimaosakeyhtiö SF:n omistajia.
Fennovoimassa ovat Kommuntorgetin selvityksen mukaan mukana seuraavat kunnat: Kihniö, Lempäälä, Valkeakoski, Virrat, Naantali, Turku, Hamina, Kouvola, Keminmaa, Simo, Tornio, Jämsä, Keuruu, Äänekoski, Halsua, Kannus, Kokkola, Kaustinen, Lestijärvi, Toholampi, Veteli, Kuopio, Raahe, Haapajärvi, Ii, Kalajoki, Pyhäjoki, Sievi, Oulu, Porvoo, Helsinki, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Sipoo, Vantaa, Lahti, Eura, Eurajoki, Kankaanpää, Karvia, Rauma, Imatra, Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti, Savonlinna, Alajärvi, Alavus, Ähtäri, Lapua, Seinäjoki, Pietarsaari, Kruunupyy, Uusikaarlepyy ja Vaasa.
Lounais-Suomen kunnille yhteinen jätehuoltoyhtiö
Turun Seudun Jätehuolto ja Salon seudulla operoiva Rouskis yhdistyvät syyskuussa Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:ksi. Yhtiöiden 17 omistajakuntaa allekirjoittivat yhtiön osakassopimuksen 21.8.2015.
Kunnat katsovat varmistavansa yhteisellä yhtiöllä asukkaiden jätehuoltopalvelujen kustannustehokkaan ja ympäristövastuullisen kehittämisen. Lounais-Suomen Jätehuollon toimialueella asuu noin 412 500 asukasta.
Lounais-Suomen Jätehuollon omistajakunnat ovat Aura, Kaarina, Kemiönsaari, Lieto, Marttila, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Paimio, Parainen, Pöytyä, Raisio, Rusko, Salo, Sauvo ja Turku. Suurimmat omistajat ovat Turun kaupunki 23 prosentin ja Salon kaupunki 20 prosentin osuuksilla.
Suomen suurin aurinkovoimala valmistui Ouluun
Oulussa sanomalehti Kalevan painotalon katolla sijaitseva Suomen suurin aurinkovoimala vihittiin käyttöön elokuussa.
Voimalan teho on 420 kilowattia. 1 600 paneelista koostuva järjestelmä kattaa aurinkoisena päivänä jopa 90 prosenttia painotalon päiväajan sähkönkäytöstä. Vuositasolla aurinkoenergian osuus tulee olemaan noin 10 prosenttia Kalevan painotalon sähkönkulutuksesta.
Kalevan aurinkovoimalan takaisinmaksuaika on nykyisillä sähkönhinnoilla alle yhdeksän vuotta. Kaleva sai hankkeeseen työ- ja elinkeinoministeriöltä energiatukea 30 prosenttia kustannuksista. Tuen jälkeen investointikustannukset jäivät vajaaseen 400 000 euroon.
Uusi asetus tuulivoiman ulkomelusta selkeyttää voimaloiden rakentamisen ohjausta.
Tuulivoiman ulkomelulle ohjearvot
Valtioneuvoston asetus tuulivoimaloiden ulkomelusta tuli voimaan 1.9.2015. Asetuksen mukaisilla ohjearvoilla pyritään varmistamaan, että tuulivoimalat ja asutus ovat riittävän etäällä toisistaan eikä melusta aiheudu ihmisille terveyshaittaa tai merkittävää muuta ympäristön pilaantumista.
Näin kunnissa on helpompi kaavoituksella ohjata voimaloiden sijoittumista. Ohjearvoja sovelletaan maankäytön ja rakentamisen suunnittelussa sekä maankäyttö- ja rakennuslain sekä ympäristönsuojelulain mukaisissa lupamenettelyissä ja valvonnassa.
– Ulkomelutason ohjearvot asetettiin tasolle, joka mahdollistaa tuulivoiman lisäämisen, mutta josta ei tutkimusten mukaan aiheudu terveyshaittoja eikä ympäristön viihtyvyys myöskään heikkene, sanoo asetusta valmistelleen työryhmän puheenjohtaja Helena Säteri ympäristöministeriöstä.
Jatkossa pysyvän asutuksen, loma-asutuksen, hoitolaitosten sekä leirintäalueiden tuulivoimamelun päiväajan ohjearvo on 45 desibeliä ja yöajan 40 desibeliä. Oppilaitosten ja virkistysalueiden alueille säädetään 45 desibelin päiväajan ohjearvo. Kansallispuistoja koskee sekä päivä- että yöajalla 40 desibelin ohjearvo. Asetuksen mukaiset ulkomelun ohjearvot ovat vuonna 1992 valtioneuvoston antamia ohjearvoja tiukemmat.
Uusi asetus yhtenäistää käytäntöjä tuulivoimalan ja melulle alttiin kohteen välisen etäisyyden mitoituksessa ja selkeyttää tuulivoimarakentamisen ohjausta.
Lahti ja Lappeenranta kehittävät energiatietopalvelua
Lahden ja Lappeenrannan kaupungit ovat käynnistäneet yhteishankkeen, jossa kehitetään uudentyyppinen energiatietopalvelu eri energiamuotojen kiinteistökohtaiseen vertailuun. Palvelu antaa tietoa muun muassa eri lämmitysmuotojen kustannuksista, takaisinmaksuajoista sekä hiilidioksidipäästöistä.
Karttatietoihin pohjautuvaa sähköistä verkkopalvelua voivat sen valmistuttua hyödyntää yksityiset kuluttajat, isojen kiinteistöjen omistajat sekä esimerkiksi suunnittelijat ja muut ammattilaiset. Energiatietopalvelu otetaan käyttöön syksyllä 2016.
– Palvelu auttaa kiinteistöjen omistajia tekemään ympäristön kannalta hyviä ja taloudellisesti järkeviä energiaratkaisuja tilanteessa, jossa lämmitysmuodon vaihto olemassa olevaan rakennukseen on ajankohtaista, sanoo Wirma Lappeenranta Oy:n kehityspäällikkö Markku Mäki-Hokkonen.
Palvelun toteuttajaksi on kilpailutuksessa valittu Bionova Oy. Projektissa on mukana myös Motiva, joka vastaa kansallisesta ennakkolanseerauksesta ja edistää palvelun leviämistä muillekin kaupunkiseuduille.
Lahden seudun pientaloasukkaille tehdyn kyselyn mukaan yli 60 prosenttia vastaajista oli kiinnostunut toteuttamaan energiatehokkuustoimia ja uusiutuvan energian ratkaisuja kiinteistöllään. Erittäin kiinnostavaksi pientaloasukkaat mieltävät uuden tiedon aurinkoenergian hyödyntämisestä kiinteistössään.
Käyttäjille ilmaisen palvelun pystyttäminen rahoitetaan pääosin Euroopan aluekehitysrahastosta. Ohjelmakaudella 2014–2020 EAKR-rahoituksesta 25 prosenttia kohdistuu vähähiilisyyteen.
Stydi toi Staralle tunnustuspalkinnon
Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara on saanut Lappeenranta-tunnustuspalkinnon hyvän työelämän kehittämisestä.
Palkinto annettiin Lappeenranta-seminaarissa. Palkitsemisperustelujen mukaan Stara on erinomainen esimerkki teknisen toimen työhyvinvointihankkeesta, jossa toimintaprosesseja ja hyvinvointijohtamista on onnistuttu edistämään yhteistyössä henkilöstön kanssa.
Starassa pysähdyttiin vuonna 2011 perustavanlaatuisten haasteiden äärelle, kun sairauspoissaolojen ja työtapaturmien määrät olivat kestämättömän korkeita. Joka viides staralainen koki työkyvyn menettämisen tai osatyökykyisyyden uhkaa.
Stara päätti kehittää strategisen työhyvinvointiohjelman vuosille 2011–2014. Ohjelman nimeksi annettiin Stydi. Päätös ohjelman käynnistämisestä tehtiin johdon ja henkilöstön yhteistyönä. Lähtöajatus oli: kun työhyvinvointi lisääntyy, myös taloudelliset tulokset paranevat.
Käytännössä Stydiä toteutettiin strategiaa tukevilla hankkeilla. Nämä sisälsivät parhaiden käytäntöjen etsimistä, kehittämistä ja jakamista. Ohjelman tehtävänä oli myös löytää työhyvinvoinnin kannalta keskeisiä yhteistyökumppaneita
Palkittavaksi haettiin kuluvana vuonna hyviä kehittämistarinoita. Staran ohella Lappeenranta-tunnustuspalkinnon sai Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Dialogia-hankkeen toteuttamisesta.
Stara haluttiin nostaa esille myös siksi, että teknisen puolen hyvät hankkeet ovat viime vuosina sote-uudistuksen pyörteissä jääneet muiden alojen varjoon.
56 kuntaa mukana Fennovoimassa
Yhteensä 56 kuntaa on mukana Voimaosakeyhtiö SF:ssä, joka on Pyhäjoen Hanhikivelle ydinvoimalaa kaavailevan Fennovoiman pääomistaja. Voimaosakeyhtiö SF:n kuntaomistajia selvitti Kuntaliiton ruotsinkielisen osaston verkkouutissivusto Kommuntorget.
Kuntien energiayhtiöt ovat joko suoraan Voimaosakeyhtiö SF:n omistajia tai ne ovat mukana yhteenliittymissä, jotka ovat Voimaosakeyhtiö SF:n omistajia.
Fennovoimassa ovat Kommuntorgetin selvityksen mukaan mukana seuraavat kunnat: Kihniö, Lempäälä, Valkeakoski, Virrat, Naantali, Turku, Hamina, Kouvola, Keminmaa, Simo, Tornio, Jämsä, Keuruu, Äänekoski, Halsua, Kannus, Kokkola, Kaustinen, Lestijärvi, Toholampi, Veteli, Kuopio, Raahe, Haapajärvi, Ii, Kalajoki, Pyhäjoki, Sievi, Oulu, Porvoo, Helsinki, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Sipoo, Vantaa, Lahti, Eura, Eurajoki, Kankaanpää, Karvia, Rauma, Imatra, Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti, Savonlinna, Alajärvi, Alavus, Ähtäri, Lapua, Seinäjoki, Pietarsaari, Kruunupyy, Uusikaarlepyy ja Vaasa.
Lounais-Suomen kunnille yhteinen jätehuoltoyhtiö
Turun Seudun Jätehuolto ja Salon seudulla operoiva Rouskis yhdistyvät syyskuussa Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:ksi. Yhtiöiden 17 omistajakuntaa allekirjoittivat yhtiön osakassopimuksen 21.8.2015.
Kunnat katsovat varmistavansa yhteisellä yhtiöllä asukkaiden jätehuoltopalvelujen kustannustehokkaan ja ympäristövastuullisen kehittämisen. Lounais-Suomen Jätehuollon toimialueella asuu noin 412 500 asukasta.
Lounais-Suomen Jätehuollon omistajakunnat ovat Aura, Kaarina, Kemiönsaari, Lieto, Marttila, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Paimio, Parainen, Pöytyä, Raisio, Rusko, Salo, Sauvo ja Turku. Suurimmat omistajat ovat Turun kaupunki 23 prosentin ja Salon kaupunki 20 prosentin osuuksilla.
Suomen suurin aurinkovoimala valmistui Ouluun
Oulussa sanomalehti Kalevan painotalon katolla sijaitseva Suomen suurin aurinkovoimala vihittiin käyttöön elokuussa.
Voimalan teho on 420 kilowattia. 1 600 paneelista koostuva järjestelmä kattaa aurinkoisena päivänä jopa 90 prosenttia painotalon päiväajan sähkönkäytöstä. Vuositasolla aurinkoenergian osuus tulee olemaan noin 10 prosenttia Kalevan painotalon sähkönkulutuksesta.
Kalevan aurinkovoimalan takaisinmaksuaika on nykyisillä sähkönhinnoilla alle yhdeksän vuotta. Kaleva sai hankkeeseen työ- ja elinkeinoministeriöltä energiatukea 30 prosenttia kustannuksista. Tuen jälkeen investointikustannukset jäivät vajaaseen 400 000 euroon.
Uusi asetus tuulivoiman ulkomelusta selkeyttää voimaloiden rakentamisen ohjausta.
Tuulivoiman ulkomelulle ohjearvot
Valtioneuvoston asetus tuulivoimaloiden ulkomelusta tuli voimaan 1.9.2015. Asetuksen mukaisilla ohjearvoilla pyritään varmistamaan, että tuulivoimalat ja asutus ovat riittävän etäällä toisistaan eikä melusta aiheudu ihmisille terveyshaittaa tai merkittävää muuta ympäristön pilaantumista.
Näin kunnissa on helpompi kaavoituksella ohjata voimaloiden sijoittumista. Ohjearvoja sovelletaan maankäytön ja rakentamisen suunnittelussa sekä maankäyttö- ja rakennuslain sekä ympäristönsuojelulain mukaisissa lupamenettelyissä ja valvonnassa.
– Ulkomelutason ohjearvot asetettiin tasolle, joka mahdollistaa tuulivoiman lisäämisen, mutta josta ei tutkimusten mukaan aiheudu terveyshaittoja eikä ympäristön viihtyvyys myöskään heikkene, sanoo asetusta valmistelleen työryhmän puheenjohtaja Helena Säteri ympäristöministeriöstä.
Jatkossa pysyvän asutuksen, loma-asutuksen, hoitolaitosten sekä leirintäalueiden tuulivoimamelun päiväajan ohjearvo on 45 desibeliä ja yöajan 40 desibeliä. Oppilaitosten ja virkistysalueiden alueille säädetään 45 desibelin päiväajan ohjearvo. Kansallispuistoja koskee sekä päivä- että yöajalla 40 desibelin ohjearvo. Asetuksen mukaiset ulkomelun ohjearvot ovat vuonna 1992 valtioneuvoston antamia ohjearvoja tiukemmat.
Uusi asetus yhtenäistää käytäntöjä tuulivoimalan ja melulle alttiin kohteen välisen etäisyyden mitoituksessa ja selkeyttää tuulivoimarakentamisen ohjausta.